Asset-Deal

Asset-Deal on yrityskaupan muoto, jossa yksittäiset varat ja niihin liittyvät yrityksen osat siirretään kohdennetusti ostajalle. Toisin kuin Share-Dealissa, ostaja ei osta itse yhtiötä, vaan yrityksen konkreettisia taloudellisia elementtejä. Oikeudellisesti Asset-Deal toteutetaan niin sanottuna yksittäisenä oikeusseuraantona. Tämä tarkoittaa, että varat, sopimukset ja oikeudet on periaatteessa siirrettävä yksittäin. Juuri siksi sopimuksen tarkalla muotoilulla on keskeinen rooli. Monet sopimukset edellyttävät asianomaisen sopimuspuolen suostumusta, esimerkiksi vuokra-, leasing- tai lisenssisopimuksissa. Samanaikaisesti ostajalle voi syntyä lakisääteisiä vastuita, erityisesti UGB:n 38 §:n ja ABGB:n 1409 §:n mukaan. Myös työoikeudelliset seuraukset, kuten työsuhteiden automaattinen siirtyminen AVRAG:n nojalla, ovat mahdollisia, jos yritys tai sen osa otetaan haltuun.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Asset-Dealin merkitys ja toiminta

Asset-Dealissa ostaja ei ota haltuunsa itse yhtiötä, vaan tiettyjä taloudellisia arvoja, kuten koneita, asiakassopimuksia, tavaramerkkioikeuksia tai toimitiloja. Se tarjoaa ennen kaikkea taloudellista joustavuutta. Ostajat voivat tarkasti määritellä, mitkä varat he haluavat ottaa haltuunsa ja mitkä riskit halutaan sulkea pois. Erityisesti yritysjärjestelyissä, saneerauksissa tai liiketoiminnan osan haltuunotossa tällä rakenteella on tärkeä rooli.

Asset-Dealin tyypillisiä etuja ovat:

• kohdennettu yrityksen osien haltuunotto
• vastuuriskien parempi hallinta
• kaupan toteutuksen joustava järjestäminen

Asset-Deal on erityisen merkityksellinen liiketoiminnan osan siirrossa. Tällöin ei siirry vain yksittäinen omaisuuserä, vaan taloudellisesti toimintakykyinen kokonaisuus.

Erottelu Share-Dealista

Ero Asset-Dealin ja Share-Dealin välillä on siirron kohteessa. Asset-Dealissa siirretään yksittäisiä varoja tai liiketoiminnan osia. Share-Dealissa sen sijaan edellinen omistaja myy yhtiöosuutensa.

Share-Dealissa ostaja ottaa säännöllisesti vastuulleen myös yhtiön olemassa olevat velat ja riskit. Asset-Deal sen sijaan mahdollistaa kohdennetumman valinnan haltuun otettavista arvoista. Tämä aiheuttaa usein suuremman vaivan, koska yksittäiset sopimukset on usein siirrettävä erikseen.

Tärkeimmät erot ovat:

• Asset-Deal: Yksittäisten varojen siirto
• Share-Deal: Yhtiöosuuksien siirto
• Asset-Deal: Kohdennetumpi riskienhallinta

Kumpi rakenne on järkevämpi, riippuu ennen kaikkea transaktion taloudellisesta tavoitteesta.

Asset-Dealin kohde

Asset Deal -kaupan sisältö kattaa kaikki varat, oikeudet ja taloudelliset osatekijät, jotka sopimusosapuolet haluavat siirtää. Toisin kuin yhtiön kaupassa, koko yritys ei siirry automaattisesti. Jokainen yksittäinen elementti on oikeudellisesti arvioitava ja siirrettävä.

Asset Deal -kaupan tyypillisiä elementtejä ovat:

• Koneet, ajoneuvot ja tuotantolaitteet
• Asiakassopimukset ja toimittajasuhteet
• Tavaramerkkioikeudet, verkkotunnukset ja patentit
• Varastot ja tuotantovälineet
• Ohjelmistot, tietokannat ja IT-järjestelmät

Erityisen tärkeää on osaliiketoiminnan siirto

Liiketoiminnan osan siirto

Liiketoiminnan osan siirrolla on erityisen tärkeä rooli Asset-Dealissa. Liiketoiminnan osa on kyseessä, kun organisatorisesti rajattavissa oleva yrityksen osa voi toimia taloudellisesti itsenäisesti. Ratkaisevaa ei siis ole koko, vaan taloudellinen itsenäisyys.

Tyypillisiä esimerkkejä ovat:

• yksittäinen toimipiste
• oma tuotantolinja
• tietty palveluala

Liiketoiminnan osan hankinnassa ostaja ottaa usein haltuunsa paitsi varat, myös olemassa olevat liiketoimintaprosessit, työntekijät ja asiakassuhteet. Tämän ansiosta toimintaa voidaan yleensä jatkaa ilman suurempia keskeytyksiä.

Erityisesti liiketoiminnan osien kohdalla syntyy kuitenkin erityisiä vastuukysymyksiä. Siksi ostajat tarkastavat säännöllisesti ennen hankintaa olemassa olevat sopimukset, avoimet saatavat ja mahdolliset velvoitteet erittäin tarkasti.

Varallisuuden siirto

Asset-Dealin keskiössä on yksittäisten varojen siirto. Näihin kuuluvat sekä aineelliset esineet että taloudelliset oikeudet.

Usein siirrettäviä ovat:

• Koneet ja ajoneuvot
• Varastot ja käyttölaitteet
• Ohjelmistot ja tekniset järjestelmät
• Saatavat tai suojatut oikeudet

Jokainen omaisuuserä on periaatteessa siirrettävä yksittäin. Tietyille arvoille on olemassa erityisiä lakisääteisiä vaatimuksia. Esimerkiksi kiinteistöt edellyttävät erillistä sopimusta ja kirjaamista kiinteistörekisteriin.

Käytännössä osapuolet laativat yleensä yksityiskohtaiset luettelot kaikista siirrettävistä varoista. Näin vältetään myöhemmät riidat haltuunoton laajuudesta.

Sopimusten ja asiakassuhteiden siirtyminen

Sopimukset ja asiakassuhteet eivät Asset-Dealissa usein siirry automaattisesti ostajalle. Monet sopimukset edellyttävät asianomaisen sopimuspuolen nimenomaista suostumusta.

Tämä koskee erityisesti:

• Vuokrasopimukset
• Leasingsopimukset
• Toimitus- ja lisenssisopimukset

Jos tämä suostumus puuttuu, alkuperäinen sopimuspuoli pysyy edelleen velvoitettuna. Ostajalle voi tästä aiheutua riski, että tärkeitä liikesuhteita ei voida ottaa haltuun.

Myös asiakassuhteilla on usein huomattava taloudellinen arvo. Erityisesti vakiintuneiden yritysten kohdalla Asset-Dealin menestys riippuu usein siitä, luottavatko asiakkaat edelleen uuteen toimijaan ja jatkavatko he liikesuhdetta.

Tavaramerkkien, patenttien ja verkkotunnusten haltuunotto

Aineettomilla arvoilla on Asset-Dealissa usein keskeinen taloudellinen rooli. Näihin kuuluvat ennen kaikkea tavaramerkit, patentit, verkkotunnukset, ohjelmisto-oikeudet tai tekijänoikeudet. Erityisesti vakiintuneiden yritysten kohdalla näillä arvoilla on usein suurempi taloudellinen hyöty kuin koneilla tai toimitiloilla.

Tällaisten oikeuksien siirto ei aina tapahdu automaattisesti. Monet suojatut oikeudet on siirrettävä tai rekisteröitävä erikseen.

Tyypillisiä aineettomia varoja ovat:

• Tavaramerkkioikeudet ja logot
• Patentin ja tekniset suojatut oikeudet
• Internet-verkkotunnukset ja ohjelmistolisenssit

Erityisesti tavaramerkit ja verkkotunnukset ovat tärkeitä yrityksen ulkoisen kuvan kannalta. Virheet siirrossa voivat johtaa siihen, että ostaja ei saa enää käyttää tiettyjä nimiä tai verkkosivustoja.

Sopimusten siirto Asset-Dealissa

Asset-Dealissa sopimukset on yleensä tarkistettava ja siirrettävä yksittäin. Toisin kuin Share-Dealissa, alkuperäinen yhtiö pysyy aluksi sopimuspuolena. Sopimuksen siirto edellyttää usein toisen sopimuspuolen suostumusta 3 kuukauden kuluessa. Ilman tätä suostumusta ostaja ei usein voi ottaa sopimusta kokonaan haltuunsa.

Erityisen merkityksellisiä ovat:

• Asiakas- ja toimitussopimukset
• lisenssisopimukset
• Palvelu- ja huoltosopimukset

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Erityispiirteet vuokra- ja leasing-sopimuksissa

Vuokra- ja leasing-sopimukset kuuluvat Asset-Dealin tärkeimpiin ongelma-alueisiin. Nämä sopimukset eivät monissa tapauksissa siirry automaattisesti ostajalle.

Erityisesti vuokranantajat tai leasing-antajat haluavat usein itse päättää, kuka on tulevaisuudessa sopimuspuoli. Siksi monet sopimukset sisältävät suostumusvarauksia.

Tyypillisiä riskejä syntyy:

• Liiketiloissa ja toimitiloissa
• Ajoneuvojen leasingsopimuksissa
• Koneiden ja laitteiden rahoituksessa

Jos tarvittava suostumus puuttuu, ostaja voi menettää tärkeitä liiketoiminnan perusteita. Tämä on erityisen ongelmallista, jos tuotantolaitokset tai liiketilat ovat välttämättömiä jatkuvalle toiminnalle.

Huolellinen sopimusten tarkistus kuuluu siksi Asset-Dealin tärkeimpiin valmisteluvaiheisiin.

Vakuutusten ja toimitussopimusten siirtyminen

Vakuutuksilla ja toimitussopimuksilla on usein suuri taloudellinen merkitys jatkuvalle liiketoiminnalle. Asset-Dealissa nämä sopimukset eivät kuitenkaan yleensä siirry automaattisesti ostajalle.

Monet sopimukset sisältävät määräyksiä, jotka edellyttävät sopimuspuolen suostumusta. Ilman tätä suostumusta alkuperäinen yhtiö pysyy edelleen sopimuspuolena.

Erityisen merkityksellisiä ovat:

• Yrityksen vastuuvakuutukset
• Toimitus- ja puitesopimukset
• Huolto- ja palvelusopimukset

Ongelmia syntyy usein, jos tärkeät toimittajat kieltäytyvät yhteistyöstä uuden toimijan kanssa tai haluavat muuttaa olemassa olevia ehtoja. Tämä voi aiheuttaa lisäkustannuksia tai toimitusvaikeuksia.

Ostajat tarkistavat siksi säännöllisesti jo ennen sopimuksen tekemistä, mitkä sopimukset ovat välttämättömiä toiminnalle.

Riskit suostumuksen puuttuessa

Jos sopimuspuolen suostumus puuttuu, suunniteltu sopimuksen siirto voi olla tehoton. Ostaja saa tällöin yksittäisiä varoja, mutta ei voi jatkaa tiettyjä sopimuksia.

Tästä aiheutuu huomattavia taloudellisia riskejä. Tämä on erityisen kriittistä sopimusten kohdalla, jotka ovat välttämättömiä jatkuvalle liiketoiminnalle.

Tyypillisiä ongelmatapauksia koskevat:

• Toimipaikkojen vuokrasopimukset
• Tärkeät asiakassopimukset
• Eksklusiiviset toimitussopimukset

Joissakin tapauksissa sopimuspuolella on jopa irtisanomisoikeus heti, kun yrityskauppa tapahtuu. Ostajien on siksi tarkistettava varhaisessa vaiheessa, mitkä suostumukset ovat tarpeen ja onko olemassa taloudellisia vaihtoehtoja.

Huolellinen due diligence vähentää merkittävästi myöhempien yllätysten riskiä.

Vastaanottavan yhtiön vastuu

Asset-Dealissa ostaja ei automaattisesti ota vastuulleen kaikkia edellisen yhtiön velkoja. Siitä huolimatta laki säätää tietyissä tapauksissa vastaanottavan yhtiön vastuusta. Erityisen merkityksellisiä ovat lakisääteiset vastuunjakosäännökset yrityksen siirrossa. Näiden tarkoituksena on suojata velkojia ja estää velvoitteiden menettäminen liiketoiminnan siirron vuoksi.

Mahdollisia vastuualueita ovat:

• yrityksen avoimet velvoitteet
• tietyt verovelat
• sosiaaliturvaoikeudelliset velvoitteet

Vastuu riippuu suuresti haltuunoton laajuudesta ja Asset-Dealin konkreettisesta muotoilusta. Erityisesti liiketoiminnan osan hankinnassa tuomioistuimet tarkistavat usein, onko kyseessä todellisuudessa edellisen liiketoiminnan jatkaminen.

Oikeudellinen ja taloudellinen tarkistus ennen sopimuksen tekemistä on siksi erityisen tärkeää.

Vastuu UGB:n 38 §:n mukaan

UGB:n 38 § säätelee Asset-Dealissa ennen kaikkea yritykseen liittyvien oikeussuhteiden siirtymistä. Jos ostaja ottaa haltuunsa yrityksen tai sen osan jatkaen edellistä toimintaa, tietyt yritykseen kuuluvat oikeussuhteet siirtyvät periaatteessa ostajalle.

Näihin kuuluvat erityisesti:

• olemassa olevat sopimussuhteet
• yritykseen liittyvät saatavat
• tietyt yrityksen velvoitteet

Tietyin edellytyksin vastaanottava yhtiö on UGB:n 38 §:n 4 momentin mukaan vastuussa myös olemassa olevista yritykseen liittyvistä velvoitteista. Sopimuspuolet voivat kuitenkin vastustaa yksittäisten oikeussuhteiden siirtymistä.

Vastuu ABGB:n 1409 §:n mukaan

UGB:n 38 §:n lisäksi myös ABGB:n 1409 § voi laukaista ostajan vastuun. Säännös koskee omaisuuden tai yrityksen haltuunottoa oikeustoimella ja suojaa velkojia menettämästä pääsyä siirrettyyn omaisuuteen.

Hankkija on tietyin edellytyksin vastuussa myös myyjän olemassa olevista veloista, siltä osin kuin ne liittyvät haltuun otettuun omaisuuteen tai yritykseen. Ratkaisevaa on, olivatko velvoitteet ostajan tiedossa tai olisiko niiden pitänyt olla tiedossa huolellisella tarkistuksella.

Tyypillisiä ongelma-alueita ovat:

• tuntemattomat vanhat velvoitteet
• riittämätön taloudellinen tarkistus
• puuttuva due diligence
• omaisuuden siirron riittämätön dokumentointi

Vastuu on periaatteessa rajoitettu haltuun otetun omaisuuden arvoon. Vastuuvelvollisuuden täydellinen poissulkeminen velkojien vahingoksi ei ole oikeudellisesti mahdollista.

Siirtävän yhtiön vastuu

Siirtävä yhtiö pysyy Asset-Dealista huolimatta usein edelleen vastuussa. Yksittäisten varojen myynti ei automaattisesti johda olemassa olevien velvoitteiden lakkaamiseen.

Velkojat voivat siksi usein edelleen vaatia saataviaan alkuperäiseltä yhtiöltä. Tämä koskee erityisesti velkoja, jotka ovat syntyneet jo ennen yrityskauppaa.

Tärkeitä vastuualueita ovat:

• sopimukselliset vanhat velvoitteet
• verotukselliset velvoitteet
• käynnissä olevat oikeudenkäynnit

Siirtävälle yhtiölle syntyy tästä riski, että se pysyy taloudellisesti rasitettuna myynnistä huolimatta. Siksi Asset-Deal-sopimukset sisältävät usein yksityiskohtaisia säännöksiä sisäisestä vastuunjaosta myyjän ja ostajan välillä.

Vastuu UGB:n 38 §:n mukaan

Siirtävä yhtiö pysyy Asset-Dealista huolimatta usein edelleen velvoitettuna. Yrityksen tai sen osan myynti ei periaatteessa automaattisesti lopeta olemassa olevia velvoitteita.

Velkojat voivat siksi usein edelleen vaatia saataviaan edelliseltä yhtiöltä. Tämä koskee erityisesti:

• avoimet toimittajasaatavat
• olemassa olevat sopimusvelvoitteet
• vielä täyttämättömät maksuvelvoitteet

Käytännössä ostajat ja myyjät sopivat siksi usein sisäisistä vastuun- ja vapautussäännöksistä. Ulkopuolisiin velkojiin tällaiset sopimukset eivät kuitenkaan yleensä vaikuta suoraan.

Vastuu ABGB:n 1409 §:n mukaan

Myös siirtävä yhtiö pysyy Asset-Dealista huolimatta usein edelleen vastuussa. Varojen myynti ei automaattisesti johda olemassa olevien velkojen tai velvoitteiden lakkaamiseen.

ABGB:n 1409 § suojaa velkojia erityisesti silloin, kun omaisuuden siirto vaikeuttaa pääsyä olemassa olevaan omaisuuteen. Erityisesti taloudellisesti heikoilla olevien yritysten kohdalla tällä säännöksellä on suuri käytännön merkitys.

Erityisen ongelmallisia ovat:

• olennaisten varojen siirrot
• myynnit alle markkina-arvon
• avoimien velkojen huomioimatta jättäminen
• kauppahinnan riittämätön dokumentointi

Tuomioistuimet tarkistavat tällaisissa tapauksissa usein erittäin tarkasti, onko velkojia taloudellisesti vahingoitettu omaisuuden siirrolla.

Vastuu liiketoiminnan osan hankinnassa

Liiketoiminnan osan hankinnassa syntyy usein erityisiä vastuukysymyksiä. Ratkaisevaa on, oliko haltuun otettu alue taloudellisesti itsenäisesti organisoitu ja voidaanko sitä jatkaa itsenäisesti.

Myös liiketoiminnan osan ostossa voi soveltaa lakisääteisiä vastuunjakosäännöksiä. Ostajat ottavat tällöin tietyin edellytyksin vastuulleen tiettyjä olemassa olevia velvoitteita.

Tyypillisiä riskejä koskevat:

• liiketoiminnan osan avoimet saatavat
• jatkuvat sopimussuhteet
• velvoitteet työntekijöitä kohtaan

Erityisesti liiketoiminnan osien kohdalla rajaus on usein vaikeaa. Käytännössä tuomioistuimet tarkistavat siksi erittäin tarkasti, onko todellisuudessa siirretty itsenäinen liiketoiminnan osa.

Vastuunjakosopimukset Asset-Dealissa

Asset-Dealissa ostajat ja myyjät sopivat usein yksityiskohtaisista vastuunjaon säännöksistä. Tällä pyritään määrittämään, mitkä velvoitteet ostaja ottaa vastuulleen ja mitkä riskit jäävät myyjälle.

Tällaiset sopimukset koskevat usein:

• avoimet yritysvelat
• verotukselliset riskit
• käynnissä olevat oikeudenkäynnit
• takuu- ja vahingonkorvausvaatimukset

Monet vastuunjakosäännökset voidaan periaatteessa vapaasti muotoilla sopimuspuolten välillä. Ulkopuolisiin velkojiin nähden sovelletaan kuitenkin lakisääteisiä rajoituksia.

UGB:n 38 §:n mukaan tietyt vastuunrajoitukset kolmansia osapuolia kohtaan voivat tulla voimaan säännöllisesti vain, jos lakisääteisiä julkisuusvaatimuksia noudatetaan, esimerkiksi kirjaamalla kaupparekisteriin tai vastaavalla ilmoituksella.

Myös ABGB:n 1409 § suojaa velkojia yrityksen siirrossa. Ostajan ja myyjän välinen sopimus ei periaatteessa voi sulkea pois tätä lakisääteistä vastuuta velkojien vahingoksi.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Sosiaaliturvaoikeudelliset vastuut

Asset-Dealissa myös sosiaaliturvaoikeudelliset vastuut voivat siirtyä ostajalle. Tämä on erityisen merkityksellistä, jos työntekijöitä otetaan haltuun tai liiketoiminnan osaa jatketaan.

Avoimet sosiaaliturvamaksut voivat tietyin edellytyksin johtaa hankkijan vastuuseen. Ostajat tarkistavat siksi säännöllisesti, onko kaikki maksut suoritettu asianmukaisesti.

Tärkeitä riskialueita ovat:

• avoimet sosiaaliturvamaksut
• maksamattomat työntekijämaksut
• vastuut liiketoiminnan jatkamisessa

Erityisen tärkeää on työntekijöiden haltuunotto. Jos olemassa olevia työsuhteita jatketaan, syntyy usein lisälakisääteisiä velvoitteita.

Henkilöstöasiakirjojen huolellinen tarkistus vähentää merkittävästi myöhempiä vastuunkantoriskejä.

Verotukselliset vastuunkantoriskit

Verotukselliset vastuut kuuluvat Asset-Dealin tärkeimpiin riskialueisiin. Tietyin edellytyksin ostaja voi olla vastuussa yrityksen avoimista veroveloista.

Tämä koskee ennen kaikkea maksuja, jotka liittyvät haltuun otettuun liiketoimintaan. Erityisen ongelmallisia ovat tuntemattomat verovelvoitteet tai käynnissä olevat tarkastusmenettelyt.

Tyypillisiä riskejä koskevat:

• liikevaihtoverovelat
• palkkaverot ja kunnallisverot
• käynnissä olevat yritystarkastukset

Ostajat suorittavat siksi usein laajoja verotarkastuksia. Tällöin kirjanpito, veroilmoitukset ja olemassa olevat menettelyt analysoidaan tarkasti.

Selkeällä sopimuksellisella vastuunjaolla on Asset-Dealissa suuri käytännön merkitys.

Edunne asianajajan tuella

Vaikka Asset-Deal saattaa ensi silmäyksellä vaikuttaa yksinkertaisemmalta kuin perinteinen yrityskauppa yhtiöosuuksien kautta, käytännössä siihen liittyy nopeasti huomattavia riskejä. Jo pienet virheet sopimusten, tavaramerkkioikeuksien, työsuhteiden tai toimilupien siirrossa voivat myöhemmin aiheuttaa suuria kustannuksia. Erityisen ongelmallisia ovat ABGB:n 1409 §:n mukaiset piilevät vastuut, avoimet verosaatavat tai tehottomasti siirretyt sopimussuhteet.

Asianajajan avustuksella varmistetaan, että yrityskauppa on oikeudellisesti asianmukaisesti jäsennelty ja taloudelliset riskit tunnistetaan ajoissa. Erityisesti liiketoiminnan osien, yrityssiirtojen tai monimutkaisten sopimusrakenteiden kohdalla tarkka muotoilu on ratkaisevan tärkeää.

Konkreettiset etunne:

• Vastuuriskien, kuten vanhojen velvoitteiden, vero- tai sosiaaliturvavelkojen, tarkistus
• Yrityskauppasopimuksen oikeudellisesti pätevä muotoilu, mukaan lukien sopimusten siirrot, takuut ja vastuunrajoitukset
• Tavaramerkkien, lisenssien, asiakassopimusten ja työsuhteiden turvaaminen sujuvan liiketoiminnan siirron varmistamiseksi

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Usein kysytyt kysymykset – UKK

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio