Kanne toiminnanjohtamisvaltuuden riistämisestä

Toiminnanjohtamisvaltuuden riistäminen tarkoittaa, että osakkaalta poistetaan oikeus ja velvollisuus tehdä päätöksiä yhtiön juoksevissa asioissa. Se koskee yksinomaan yhtiön sisäistä suhdetta. Kun UGB:n 117 § säätelee toiminnanjohtamisvaltuuden riistämistä, UGB:n 127 § koskee edustusvaltuutta ulkosuhteissa. Molemmat normit edellyttävät painavan syyn olemassaoloa ja palvelevat yhtiön toimintakyvyn turvaamista.

Kanne toiminnanjohtamisvaltuuden riistämisestä riistää osakkaalta oikeudellisesti painavasta syystä oikeuden toiminnanjohtamiseen.

Selvitä, milloin oikeudellinen kanne toiminnanjohtamisvaltuuden riistämisestä on mahdollinen – edellytykset, menettely, riskit.

Lakisääteinen perusta ja tavoite

UGB:n 117 §:n 1 momentin mukaan osakkaalta voidaan painavasta syystä tuomiolla riistää toiminnanjohtamisvaltuus.

UGB:n 127 § säätelee sisällöltään samankaltaisesti edustusvaltuuden riistämistä. Molemmat säännökset suojaavat yhtiötä velvollisuuksien vastaiselta tai sopimattomalta käytökseltä, mutta samalla ne turvaavat asianomaiselle osakkaalle oikeussuojan mielivaltaista erottamista vastaan.

Täydentävästi UGB:n 117 §:n 2 momentti säätää toiminnanjohtamisvaltuutetun osakkaan oikeudesta itse toiminnanjohtamisvaltuutensa irtisanoa painavasta syystä, jos toiminnanjohtamisen jatkaminen ei ole hänelle enää kohtuullista.

Näiden säännösten tavoitteena on ristiriitaisten intressien tasapainottaminen:

Soveltamisala

UGB:n 117 § koskee sekä avoimia yhtiöitä (OG) että kommandiittiyhtiöitä (KG) ja jo perustamisvaiheessa. GmbH & Co KG:n osalta UGB:n 117 §:n 1 momentti koskee vain Komplementär-GmbH:ta, mutta ei sen toimitusjohtajia, koska puuttuminen GmbH:n sisäiseen organisaatioautonomiaan olisi kiellettyä.

Toiminnanjohtamisvaltuuden riistäminen UGB:n 117 §:n 1 momentin mukaisesti

Riistäminen poistaa sekä oikeuden että velvollisuuden toiminnanjohtamiseen. Näin ollen asianomainen osakas menettää päätöksentekokykynsä toiminnanjohtamiseen liittyvissä asioissa.

Riistäminen voi koskea yksittäistä toiminnanjohtamisvaltuutta tai kokonaisvaltaista toiminnanjohtamisvaltuutta laajennetulla tai rajoitetulla laajuudella. Myös sopimuksella sovittu vastuualue tai vastustamisoikeus osana toiminnanjohtamista voi olla kohteena.

Rechtsanwalt Peter Harlander Peter Harlander
Harlander & Partner Rechtsanwälte
„Die Entziehung der Geschäftsführungsbefugnis ist kein Schritt der Willkür, sondern ein notwendiges Mittel, um die Handlungsfähigkeit einer Gesellschaft zu wahren.“

Painava syy edellytyksenä

Toiminnanjohtamisvaltuuden riistäminen on poikkeuksellinen väline yhtiön etujen turvaamiseksi. Se mahdollistaa painavan syyn olemassa ollessa käynnissä olevan toiminnanjohtamisvaltuuden ennenaikaisen päättämisen, jos sen jatkaminen on kohtuutonta.

1. Intressien punninta

Keskiössä on intressien punninta asianomaisen osakkaan ja muiden osakkaiden tai yhtiön välillä. Ratkaisevaa on, onko toiminnanjohtamisvaltuuden ylläpitäminen muille osakkaille vielä kohtuullista. Tällöin on otettava huomioon erityisesti käyttäytyminen, ansiot, taloudelliset vaikutukset ja mahdolliset syyllisyysasteet.

2. Vakava velvollisuuden laiminlyönti

Painava syy on olemassa, jos kyseessä on merkittäviä rikkomuksia lakisääteisiä tai sopimusperusteisia velvoitteita vastaan, kuten:

Edellytyksenä on periaatteessa moitittava käyttäytyminen, vaikka on kiistanalaista, riittääkö törkeä vai myös lievä huolimattomuus.

3. Kyvyttömyys asianmukaiseen toiminnanjohtamiseen

Toinen painava syy on kyvyttömyys asianmukaiseen toiminnanjohtamiseen. Se voi perustua ulkoisiin olosuhteisiin eikä edellytä syyllisyyttä. Esimerkkejä:

Tämän kyvyttömyyden on objektiivisesti haitattava yhtiön asianmukaista johtamista.

4. Suhteellisuusarviointi

Jokainen riistäminen on suhteellisuusarvioinnin alainen. Osakkaan oikeuksiin puuttumisen on oltava asianmukaista ja välttämätöntä asianmukaisen toiminnanjohtamisen palauttamiseksi. Lievempiä keinoja, kuten väliaikaista rajoitusta tai toiminnanjohtamisen sisäistä uudelleenjärjestelyä, on ensisijaisesti harkittava.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Toimivalta ja kanteen nostaminen

Kaikkien osakkaiden osallistuminen

Riistämismenettelyyn on osallistuttava kaikkien osakkaiden, myös niiden, jotka on suljettu pois toiminnanjohtamisesta tai edustuksesta. He muodostavat sekä kantaja- että vastaajapuolella välttämättömän riitakumppanuuden. Pelkkä yksittäisten osakkaiden tuomioistuimen ulkopuolinen suostumus ei riitä. Vaatimuksesta luopuminen tai kanteen peruuttaminen on mahdollista vain yhdessä kaikkien riitakumppaneiden toimesta.

Vastustavien osakkaiden osallistaminen

Jos osakas kieltäytyy suostumasta kanteen nostamiseen, vaikka riistäminen on yhtiön edun mukaista, hänet voidaan ottaa mukaan menettelyyn kanssavastaajana ja vaatia kanteen sietämiseen.

Vastaajana on toiminnanjohtamisvaltuutettu osakas, jonka valtuus aiotaan riistää. Jos useita toimitusjohtajia on kyseessä, voidaan nostaa yhteinen kanne, mikäli samat syyt tai sisäinen yhteys ovat olemassa.

Kanteen nostamisen ajankohta

Lakisääteistä määräaikaa ei ole. Kanne on kuitenkin nostettava viipymättä, heti kun painava syy on tiedossa. Pidempi odottelu voi vähentää syyn merkitystä ja antaa olettaa, että toiminnanjohtamisvaltuuden jatkaminen on edelleen kohtuullista.
Myös jatkuvat epäkohdat voidaan esittää milloin tahansa, niin kauan kuin ne jatkuvat.
Jos painava syy poistuu prosessin aikana, riistämisen peruste raukeaa.

Väliaikainen määräys vaatimuksen turvaamiseksi

Tuomion lainvoimaisuuteen asti toiminnanjohtamisvaltuus pysyy periaatteessa voimassa. Yhtiön suojaamiseksi vahingoilta riistämisvaatimus voidaan turvata väliaikaisella määräyksellä.

Tätä varten on uskottavasti osoitettava painava syy ja konkreettinen yhtiön etujen vaarantuminen. Tuomioistuin voi harkintansa mukaan määrätä erilaisia toimenpiteitä, kuten:

Myös väliaikaisen määräyksen menettelyssä osakkaat muodostavat yhtenäisen riitapuolen.

Rechtsanwalt Sebastian Riedlmair Sebastian Riedlmair
Harlander & Partner Rechtsanwälte
„In gesellschaftsrechtlichen Konflikten geht es nicht nur um Paragraphen, sondern um Verantwortung. Diese Verantwortung tragen wir mit Präzision und Standhaftigkeit.“
Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Riistämisen oikeudelliset seuraukset

Tuomion lainvoimaisuuden myötä asianomaisen osakkaan toiminnanjohtamisvaltuus lakkaa. Hän ei saa enää tehdä mitään toiminnanjohtamistoimia ja vastaa rikkomuksista aiheutuneista vahingoista.

Mahdollinen palvelussuhde ei automaattisesti pääty riistämisen vuoksi, mutta se voidaan purkaa painavasta syystä. Oikeus toimitusjohtajan palkkioon raukeaa periaatteessa, ellei toisin ole sovittu.

Muiden osakkaiden toiminnanjohtamisvaltuus pysyy ennallaan. Jos riistetty on ainoa toimitusjohtaja, muiden osakkaiden on järjestettävä toiminnanjohtaminen uudelleen.

Toiminnanjohtamisvaltuuden irtisanominen UGB:n 117 §:n 2 momentin mukaisesti

UGB:n 117 §:n 2 momentin mukaan osakkailla on luovuttamaton oikeus irtisanoa toiminnanjohtamisvaltuutensa painavasta syystä yksipuolisesti. Tämä muotoiluoikeus mahdollistaa toiminnanjohtamisen jatkuvan velkasuhteen ennenaikaisen päättämisen, jos jatkaminen on kohtuutonta. Osakkaan asema säilyy, mutta päättyy vain toiminnanjohtamisvaltuus ja -velvollisuus.

Painava syy ja edellytys

Painava syy on olemassa, jos toiminnanjohtamisen harjoittaminen ei ole osakkaalle enää kohtuullista. Se voi johtua henkilökohtaisista olosuhteista (esim. sairaus, ikä, pitkäaikainen poissaolo) tai rikkoutuneista suhteista muihin osakkaisiin.
Omat velvollisuuksien rikkomukset eivät oikeuta irtisanomiseen. Ratkaisevaa on aina irtisanovan osakkaan näkemys.

Esittäminen

Irtisanominen tapahtuu muodottomasti, mutta sen on saavuttava kaikille muille osakkaille tullakseen voimaan. Saapumisen myötä yhtiösopimus muuttuu vastaavasti. Lakisääteistä määräaikaa ei ole, mutta pidempi odottelu voi viitata jatkamisen kohtuullisuuteen. Ennenaikaisen irtisanomisen tapauksessa osakas on vahingonkorvausvelvollinen, jos hän irtisanoo välittömästi ilman pakottavaa syytä, vaikka kohtuullinen siirtymäaika olisi ollut mahdollinen.

Irtisanomisen oikeudelliset seuraukset

Toiminnanjohtamisvaltuus päättyy joko irtisanomisajan päätyttyä tai, jos jatkaminen on kohtuutonta, välittömästi. Jos irtisanominen tapahtuu ilman painavaa syytä, se jää ilman oikeudellista vaikutusta, ja osakas vastaa mahdollisista velvollisuuksien rikkomuksista. Voimassa olevan irtisanomisen myötä myös edustusvaltuus lakkaa, koska laki ei säädä tälle itsenäistä irtisanomismahdollisuutta.

Yhtiösopimuksen mukainen järjestely

Yhtiösopimus voi tarkemmin määritellä toiminnanjohtamisvaltuuden riistämisen säätämällä lisäperusteita päättymiselle (esim. ikäraja, määräajan päättyminen, toimintakyvyn menetys) tai määräaikoja kanteen nostamiselle. Samoin voidaan sopia helpotetuista riistämismekanismeista aina erottamiseen ilman painavaa syytä asti.

Oikeudellisen kanteen sijaan yhtiösopimus voi myös määrätä, että toiminnanjohtamisvaltuuden riistäminen tapahtuu osakkaiden enemmistö- tai yksimielisellä päätöksellä. Kuitenkin perusteettomaan riistämispäätökseen asianomaisella osakkaalla on oikeus nostaa vahvistuskanne, eikä oikeudellisen tarkastelun mahdollisuutta saa sopimuksella sulkea pois.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Edustusvaltuuden riistäminen UGB:n 127 §:n mukaisesti

Edustusvaltuuden riistäminen noudattaa samoja edellytyksiä kuin UGB:n 117 §, mutta koskee oikeutta yhtiötä ulkosuhteissa edustaa, koska molemmat normit ovat sisällöltään pitkälti yhteneväisiä, UGB:n 117 §:ään kehitettyjä periaatteita sovelletaan soveltuvin osin myös UGB:n 127 §:ään.

Käytännössä toiminnanjohtamisvaltuuden riistäminen yhdistetään usein edustusvaltuuden riistämiseen, jotta saavutettaisiin täydellinen johtamiskompetenssin erottaminen.

Kanne on molemmissa tapauksissa yhteisesti sallittu ja tarkoituksenmukainen, jos yhtenäinen painava syy on olemassa.

Riistämisen kohde

Toisin kuin toiminnanjohtamisvaltuuden riistäminen, UGB:n 127 § koskee edustusvaltuutta ulkosuhteissa, eli yhtiön oikeudellista toimintakykyä kolmansia osapuolia kohtaan. Riistäminen vaikuttaa siten välittömästi kaupparekisterimerkintöihin ja julkisuusvaikutuksiin.

Kaikki orgaaninen edustus katetaan, riippumatta siitä, perustuuko se lakiin vai sopimukseen. Sen sijaan prokuran tai toimivaltuuden riistäminen määräytyy muiden erityissäännösten mukaan.

Edellytykset ja painava syy

Se, onko painava syy olemassa, määräytyy samojen kriteerien mukaan kuin UGB:n 117 §:ssä. Säännöllisesti toiminnanjohtamisen jatkamisen kohtuuttomuus johtaa myös edustuksen kohtuuttomuuteen ja päinvastoin. Syy on kuitenkin tarkasteltava toimintakohtaisesti: Edustusvaltuuden väärinkäyttö voi esimerkiksi oikeuttaa riistämisen ilman, että samanaikaisesti toiminnanjohtamisvaltuutta tarvitsee riistää.

Edustusvaltuuden irtisanominen

UGB:n 127 § ei säädä itsenäisestä edustusvaltuuden irtisanomismahdollisuudesta. Tämä on asiallisesti johdonmukaista, koska jokainen edustustoimi on samalla toiminnanjohtamistoimi. Jos toiminnanjohtamisvaltuus irtisanotaan UGB:n 117 §:n 2 momentin mukaisesti, edustusvaltuus lakkaa automaattisesti.

Rekisteröinti kaupparekisteriin

Edustusvaltuuden riistäminen on kaikkien osakkaiden, myös asianomaisen, ilmoitettava kaupparekisteriin merkittäväksi. Jos poissuljettu osakas kieltäytyy yhteistyöstä, hänen osallistumisensa voidaan pakottaa oikeudellisesti tai kaupparekisterilain mukainen pakkotoimenpide voidaan toteuttaa. Väliaikaisten määräysten tapauksessa tuomioistuin määrää merkinnän virallisesta aloitteesta.

Edustusvaltuuden lakkaaminen

Edustusvaltuus lakkaa riistämistuomion lainvoimaisuuden myötä. Niin kauan kuin muutosta ei ole merkitty kaupparekisteriin, kolmannet osapuolet voivat kuitenkin negatiivisen julkisuuden perusteella edelleen luottaa aikaisempaan edustustilanteeseen. Vasta asianmukaisen merkinnän myötä oikeusvarmuus ulkosuhteissa toteutuu.

Negatiivinen julkisuus tarkoittaa, että kolmannet osapuolet saavat luottaa kaupparekisterin sisältöön. Niin kauan kuin tosiasia, esimerkiksi edustusvaltuuden riistäminen, ei ole merkitty, se ei tule voimaan vilpittömässä mielessä olevia kolmansia osapuolia kohtaan, vaikka se todellisuudessa jo olisi olemassa.

Yhtiön lakkaaminen ei johda sen toimintakyvyttömyyteen. Jos valtuutuksen peruuttamisen jälkeen ei ole enää jäljellä edustusvaltuutettua osakasta, on joko otettava uusi osakas tai hyväksyttävä kaikkien rajoittamattomasti vastuussa olevien osakkaiden lakisääteinen yhteisedustus. Kaksijäsenisessä yhtiössä tämä voi automaattisesti johtaa jäljelle jäävän osakkaan yksinomaiseen edustusvaltuutukseen.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Suhde muihin oikeussuojakeinoihin

Toimitusjohtajan valtuuksien peruuttaminen on yhtiöoikeudellisten muotoiluoikeuksien erityistapaus. Lisäksi ovat olemassa:

Näihin oikeussuojakeinoihin verrattuna peruuttaminen on lievempi toimenpide, sillä se ei johda jäsenyyden päättymiseen, vaan koskee ainoastaan johtamistehtävää.

Edut asianajajan tuella

Toimitusjohtajan valtuuksien peruuttaminen liittyy usein merkittäviin oikeudellisiin ja taloudellisiin jännitteisiin yhtiön sisällä. Se ei koske ainoastaan sisäistä vallanjakoa, vaan sillä voi olla myös vakavia seurauksia johtamiselle, vastuulle ja ulkoiselle vaikutukselle.

Ilman oikeudellista tukea uhkaavat menettelyvirheet, jotka voivat johtaa toimenpiteen tehottomuuteen. Lisäksi ”tärkeän syyn” arviointi edellyttää huolellista oikeudellista harkintaa pitkien ja kalliiden riitojen välttämiseksi.

Asianajajan tuella tällaiset riskit voidaan välttää kohdennetusti, koska valmistelemme menettelyn oikeudellisesti turvallisesti, turvaamme kaikkien osapuolten edut ja luomme ratkaisun, joka on sekä oikeudellisesti että taloudellisesti kestävä.

Rechtsanwalt Peter Harlander Peter Harlander
Harlander & Partner Rechtsanwälte
„Wo andere Eskalation sehen, suchen wir Struktur und Rechtsklarheit, das ist unser Verständnis moderner anwaltlicher Konfliktlösung.“
Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

UKK – Usein kysytyt kysymykset