Kanne toiminnanjohtamisvaltuuden riistämisestä
- Kanne toiminnanjohtamisvaltuuden riistämisestä
- Lakisääteinen perusta ja tavoite
- Soveltamisala
- Toiminnanjohtamisvaltuuden riistäminen UGB:n 117 §:n 1 momentin mukaisesti
- Toimivalta ja kanteen nostaminen
- Riistämisen oikeudelliset seuraukset
- Toiminnanjohtamisvaltuuden irtisanominen UGB:n 117 §:n 2 momentin mukaisesti
- Yhtiösopimuksen mukainen järjestely
- Edustusvaltuuden riistäminen UGB:n 127 §:n mukaisesti
- Suhde muihin oikeussuojakeinoihin
- Edut asianajajan tuella
- UKK – Usein kysytyt kysymykset
Kanne toiminnanjohtamisvaltuuden riistämisestä
Toiminnanjohtamisvaltuuden riistäminen tarkoittaa, että osakkaalta poistetaan oikeus ja velvollisuus tehdä päätöksiä yhtiön juoksevissa asioissa. Se koskee yksinomaan yhtiön sisäistä suhdetta. Kun UGB:n 117 § säätelee toiminnanjohtamisvaltuuden riistämistä, UGB:n 127 § koskee edustusvaltuutta ulkosuhteissa. Molemmat normit edellyttävät painavan syyn olemassaoloa ja palvelevat yhtiön toimintakyvyn turvaamista.
Kanne toiminnanjohtamisvaltuuden riistämisestä riistää osakkaalta oikeudellisesti painavasta syystä oikeuden toiminnanjohtamiseen.
Lakisääteinen perusta ja tavoite
UGB:n 117 §:n 1 momentin mukaan osakkaalta voidaan painavasta syystä tuomiolla riistää toiminnanjohtamisvaltuus.
UGB:n 127 § säätelee sisällöltään samankaltaisesti edustusvaltuuden riistämistä. Molemmat säännökset suojaavat yhtiötä velvollisuuksien vastaiselta tai sopimattomalta käytökseltä, mutta samalla ne turvaavat asianomaiselle osakkaalle oikeussuojan mielivaltaista erottamista vastaan.
Täydentävästi UGB:n 117 §:n 2 momentti säätää toiminnanjohtamisvaltuutetun osakkaan oikeudesta itse toiminnanjohtamisvaltuutensa irtisanoa painavasta syystä, jos toiminnanjohtamisen jatkaminen ei ole hänelle enää kohtuullista.
Näiden säännösten tavoitteena on ristiriitaisten intressien tasapainottaminen:
- Yhtiön suojaaminen vahingoilta virheellisen toiminnan vuoksi,
- Asianomaisen osakkaan suojaaminen hänen johtamistehtävänsä perusteettomalta riistämiseltä
Soveltamisala
UGB:n 117 § koskee sekä avoimia yhtiöitä (OG) että kommandiittiyhtiöitä (KG) ja jo perustamisvaiheessa. GmbH & Co KG:n osalta UGB:n 117 §:n 1 momentti koskee vain Komplementär-GmbH:ta, mutta ei sen toimitusjohtajia, koska puuttuminen GmbH:n sisäiseen organisaatioautonomiaan olisi kiellettyä.
Toiminnanjohtamisvaltuuden riistäminen UGB:n 117 §:n 1 momentin mukaisesti
Riistäminen poistaa sekä oikeuden että velvollisuuden toiminnanjohtamiseen. Näin ollen asianomainen osakas menettää päätöksentekokykynsä toiminnanjohtamiseen liittyvissä asioissa.
Riistäminen voi koskea yksittäistä toiminnanjohtamisvaltuutta tai kokonaisvaltaista toiminnanjohtamisvaltuutta laajennetulla tai rajoitetulla laajuudella. Myös sopimuksella sovittu vastuualue tai vastustamisoikeus osana toiminnanjohtamista voi olla kohteena.
- Yksittäinen toiminnanjohtamisvaltuus: Jos osakas saa tehdä päätöksiä yksin, tämä oikeus voidaan häneltä kokonaan riistää
- Kokonaisvaltainen toiminnanjohtamisvaltuus: Jos useat osakkaat saavat päättää vain yhdessä, riistäminen voidaan toteuttaa siten, että asianomainen osakas suljetaan tämän yhteisen valtuuden ulkopuolelle
- Vastuualue: Jos osakkaalla on sopimuksen mukaan vain tietyt tehtäväalueet (esim. talous, henkilöstö), häneltä voidaan riistää vain tämä vastuualue
- Vastustamisoikeus: Jopa oikeus esittää veto muiden toimitusjohtajien päätöksiin voidaan riistää
Peter HarlanderHarlander & Partner Rechtsanwälte „Die Entziehung der Geschäftsführungsbefugnis ist kein Schritt der Willkür, sondern ein notwendiges Mittel, um die Handlungsfähigkeit einer Gesellschaft zu wahren.“
Painava syy edellytyksenä
Toiminnanjohtamisvaltuuden riistäminen on poikkeuksellinen väline yhtiön etujen turvaamiseksi. Se mahdollistaa painavan syyn olemassa ollessa käynnissä olevan toiminnanjohtamisvaltuuden ennenaikaisen päättämisen, jos sen jatkaminen on kohtuutonta.
1. Intressien punninta
Keskiössä on intressien punninta asianomaisen osakkaan ja muiden osakkaiden tai yhtiön välillä. Ratkaisevaa on, onko toiminnanjohtamisvaltuuden ylläpitäminen muille osakkaille vielä kohtuullista. Tällöin on otettava huomioon erityisesti käyttäytyminen, ansiot, taloudelliset vaikutukset ja mahdolliset syyllisyysasteet.
2. Vakava velvollisuuden laiminlyönti
Painava syy on olemassa, jos kyseessä on merkittäviä rikkomuksia lakisääteisiä tai sopimusperusteisia velvoitteita vastaan, kuten:
- Muiden osakkaiden suostumus- tai vastustamisoikeuksien laiminlyönti
- epärehellinen, estävä tai passiivinen toiminnanjohtaminen
- Valtuuksien ylitykset, johtamistehtävän väärinkäyttö tai yhtiön vahingoittaminen
- Kilpailukiellon rikkominen tai vakavat henkilökohtaiset virheet muita osakkaita kohtaan
Edellytyksenä on periaatteessa moitittava käyttäytyminen, vaikka on kiistanalaista, riittääkö törkeä vai myös lievä huolimattomuus.
3. Kyvyttömyys asianmukaiseen toiminnanjohtamiseen
Toinen painava syy on kyvyttömyys asianmukaiseen toiminnanjohtamiseen. Se voi perustua ulkoisiin olosuhteisiin eikä edellytä syyllisyyttä. Esimerkkejä:
- pysyvä sairaus tai pitkäaikainen poissaolo
- puuttuvat ammattitaidot tai laiminlyöty täydennyskoulutus
- ikään liittyvät rajoitukset
Tämän kyvyttömyyden on objektiivisesti haitattava yhtiön asianmukaista johtamista.
4. Suhteellisuusarviointi
Jokainen riistäminen on suhteellisuusarvioinnin alainen. Osakkaan oikeuksiin puuttumisen on oltava asianmukaista ja välttämätöntä asianmukaisen toiminnanjohtamisen palauttamiseksi. Lievempiä keinoja, kuten väliaikaista rajoitusta tai toiminnanjohtamisen sisäistä uudelleenjärjestelyä, on ensisijaisesti harkittava.
Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatioToimivalta ja kanteen nostaminen
Kaikkien osakkaiden osallistuminen
Riistämismenettelyyn on osallistuttava kaikkien osakkaiden, myös niiden, jotka on suljettu pois toiminnanjohtamisesta tai edustuksesta. He muodostavat sekä kantaja- että vastaajapuolella välttämättömän riitakumppanuuden. Pelkkä yksittäisten osakkaiden tuomioistuimen ulkopuolinen suostumus ei riitä. Vaatimuksesta luopuminen tai kanteen peruuttaminen on mahdollista vain yhdessä kaikkien riitakumppaneiden toimesta.
Vastustavien osakkaiden osallistaminen
Jos osakas kieltäytyy suostumasta kanteen nostamiseen, vaikka riistäminen on yhtiön edun mukaista, hänet voidaan ottaa mukaan menettelyyn kanssavastaajana ja vaatia kanteen sietämiseen.
Vastaajana on toiminnanjohtamisvaltuutettu osakas, jonka valtuus aiotaan riistää. Jos useita toimitusjohtajia on kyseessä, voidaan nostaa yhteinen kanne, mikäli samat syyt tai sisäinen yhteys ovat olemassa.
Kanteen nostamisen ajankohta
Lakisääteistä määräaikaa ei ole. Kanne on kuitenkin nostettava viipymättä, heti kun painava syy on tiedossa. Pidempi odottelu voi vähentää syyn merkitystä ja antaa olettaa, että toiminnanjohtamisvaltuuden jatkaminen on edelleen kohtuullista.
Myös jatkuvat epäkohdat voidaan esittää milloin tahansa, niin kauan kuin ne jatkuvat.
Jos painava syy poistuu prosessin aikana, riistämisen peruste raukeaa.
Väliaikainen määräys vaatimuksen turvaamiseksi
Tuomion lainvoimaisuuteen asti toiminnanjohtamisvaltuus pysyy periaatteessa voimassa. Yhtiön suojaamiseksi vahingoilta riistämisvaatimus voidaan turvata väliaikaisella määräyksellä.
Tätä varten on uskottavasti osoitettava painava syy ja konkreettinen yhtiön etujen vaarantuminen. Tuomioistuin voi harkintansa mukaan määrätä erilaisia toimenpiteitä, kuten:
- toiminnanjohtamisvaltuuden täydellisen tai osittaisen riistämisen,
- tiettyjen toimintojen kieltämisen tai pääsyn kieltämisen liiketiloihin,
- toiminnanjohtamisen väliaikaisen siirtämisen muille osakkaille tai kolmansille osapuolille
Myös väliaikaisen määräyksen menettelyssä osakkaat muodostavat yhtenäisen riitapuolen.
Sebastian RiedlmairHarlander & Partner Rechtsanwälte „In gesellschaftsrechtlichen Konflikten geht es nicht nur um Paragraphen, sondern um Verantwortung. Diese Verantwortung tragen wir mit Präzision und Standhaftigkeit.“
Riistämisen oikeudelliset seuraukset
Tuomion lainvoimaisuuden myötä asianomaisen osakkaan toiminnanjohtamisvaltuus lakkaa. Hän ei saa enää tehdä mitään toiminnanjohtamistoimia ja vastaa rikkomuksista aiheutuneista vahingoista.
Mahdollinen palvelussuhde ei automaattisesti pääty riistämisen vuoksi, mutta se voidaan purkaa painavasta syystä. Oikeus toimitusjohtajan palkkioon raukeaa periaatteessa, ellei toisin ole sovittu.
Muiden osakkaiden toiminnanjohtamisvaltuus pysyy ennallaan. Jos riistetty on ainoa toimitusjohtaja, muiden osakkaiden on järjestettävä toiminnanjohtaminen uudelleen.
Toiminnanjohtamisvaltuuden irtisanominen UGB:n 117 §:n 2 momentin mukaisesti
UGB:n 117 §:n 2 momentin mukaan osakkailla on luovuttamaton oikeus irtisanoa toiminnanjohtamisvaltuutensa painavasta syystä yksipuolisesti. Tämä muotoiluoikeus mahdollistaa toiminnanjohtamisen jatkuvan velkasuhteen ennenaikaisen päättämisen, jos jatkaminen on kohtuutonta. Osakkaan asema säilyy, mutta päättyy vain toiminnanjohtamisvaltuus ja -velvollisuus.
Painava syy ja edellytys
Painava syy on olemassa, jos toiminnanjohtamisen harjoittaminen ei ole osakkaalle enää kohtuullista. Se voi johtua
Omat velvollisuuksien rikkomukset eivät oikeuta irtisanomiseen. Ratkaisevaa on aina irtisanovan osakkaan näkemys.
Esittäminen
Irtisanominen tapahtuu muodottomasti, mutta sen on saavuttava kaikille muille osakkaille tullakseen voimaan. Saapumisen myötä yhtiösopimus muuttuu vastaavasti. Lakisääteistä määräaikaa ei ole, mutta pidempi odottelu voi viitata jatkamisen kohtuullisuuteen. Ennenaikaisen irtisanomisen tapauksessa osakas on vahingonkorvausvelvollinen, jos hän irtisanoo välittömästi ilman pakottavaa syytä, vaikka kohtuullinen siirtymäaika olisi ollut mahdollinen.
Irtisanomisen oikeudelliset seuraukset
Toiminnanjohtamisvaltuus päättyy joko irtisanomisajan päätyttyä tai, jos jatkaminen on kohtuutonta, välittömästi. Jos irtisanominen tapahtuu ilman painavaa syytä, se jää ilman oikeudellista vaikutusta, ja osakas vastaa mahdollisista velvollisuuksien rikkomuksista. Voimassa olevan irtisanomisen myötä myös edustusvaltuus lakkaa, koska laki ei säädä tälle itsenäistä irtisanomismahdollisuutta.
Yhtiösopimuksen mukainen järjestely
Yhtiösopimus voi tarkemmin määritellä toiminnanjohtamisvaltuuden riistämisen säätämällä lisäperusteita päättymiselle (esim. ikäraja, määräajan päättyminen, toimintakyvyn menetys) tai määräaikoja kanteen nostamiselle. Samoin voidaan sopia helpotetuista riistämismekanismeista aina erottamiseen ilman painavaa syytä asti.
Oikeudellisen kanteen sijaan yhtiösopimus voi myös määrätä, että toiminnanjohtamisvaltuuden riistäminen tapahtuu osakkaiden enemmistö- tai yksimielisellä päätöksellä. Kuitenkin perusteettomaan riistämispäätökseen asianomaisella osakkaalla on oikeus nostaa vahvistuskanne, eikä oikeudellisen tarkastelun mahdollisuutta saa sopimuksella sulkea pois.
Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatioEdustusvaltuuden riistäminen UGB:n 127 §:n mukaisesti
Edustusvaltuuden riistäminen noudattaa samoja edellytyksiä kuin UGB:n 117 §, mutta koskee oikeutta yhtiötä ulkosuhteissa edustaa, koska molemmat normit ovat sisällöltään pitkälti yhteneväisiä, UGB:n 117 §:ään kehitettyjä periaatteita sovelletaan soveltuvin osin myös UGB:n 127 §:ään.
Käytännössä toiminnanjohtamisvaltuuden riistäminen yhdistetään usein edustusvaltuuden riistämiseen, jotta saavutettaisiin täydellinen johtamiskompetenssin erottaminen.
Kanne on molemmissa tapauksissa yhteisesti sallittu ja tarkoituksenmukainen, jos yhtenäinen painava syy on olemassa.
Riistämisen kohde
Toisin kuin toiminnanjohtamisvaltuuden riistäminen, UGB:n 127 § koskee edustusvaltuutta ulkosuhteissa, eli yhtiön oikeudellista toimintakykyä kolmansia osapuolia kohtaan. Riistäminen vaikuttaa siten välittömästi kaupparekisterimerkintöihin ja julkisuusvaikutuksiin.
Kaikki orgaaninen edustus katetaan, riippumatta siitä, perustuuko se lakiin vai sopimukseen. Sen sijaan prokuran tai toimivaltuuden riistäminen määräytyy muiden erityissäännösten mukaan.
Edellytykset ja painava syy
Se, onko painava syy olemassa, määräytyy samojen kriteerien mukaan kuin UGB:n 117 §:ssä. Säännöllisesti toiminnanjohtamisen jatkamisen kohtuuttomuus johtaa myös edustuksen kohtuuttomuuteen ja päinvastoin. Syy on kuitenkin tarkasteltava toimintakohtaisesti: Edustusvaltuuden väärinkäyttö voi esimerkiksi oikeuttaa riistämisen ilman, että samanaikaisesti toiminnanjohtamisvaltuutta tarvitsee riistää.
Edustusvaltuuden irtisanominen
UGB:n 127 § ei säädä itsenäisestä edustusvaltuuden irtisanomismahdollisuudesta. Tämä on asiallisesti johdonmukaista, koska jokainen edustustoimi on samalla toiminnanjohtamistoimi. Jos toiminnanjohtamisvaltuus irtisanotaan UGB:n 117 §:n 2 momentin mukaisesti, edustusvaltuus lakkaa automaattisesti.
Rekisteröinti kaupparekisteriin
Edustusvaltuuden riistäminen on kaikkien osakkaiden, myös asianomaisen, ilmoitettava kaupparekisteriin merkittäväksi. Jos poissuljettu osakas kieltäytyy yhteistyöstä, hänen osallistumisensa voidaan pakottaa oikeudellisesti tai kaupparekisterilain mukainen pakkotoimenpide voidaan toteuttaa. Väliaikaisten määräysten tapauksessa tuomioistuin määrää merkinnän virallisesta aloitteesta.
Edustusvaltuuden lakkaaminen
Edustusvaltuus lakkaa riistämistuomion lainvoimaisuuden myötä. Niin kauan kuin muutosta ei ole merkitty kaupparekisteriin, kolmannet osapuolet voivat kuitenkin negatiivisen julkisuuden perusteella edelleen luottaa aikaisempaan edustustilanteeseen. Vasta asianmukaisen merkinnän myötä oikeusvarmuus ulkosuhteissa toteutuu.
Negatiivinen julkisuus tarkoittaa, että kolmannet osapuolet saavat luottaa kaupparekisterin sisältöön. Niin kauan kuin tosiasia, esimerkiksi edustusvaltuuden riistäminen, ei ole merkitty, se ei tule voimaan vilpittömässä mielessä olevia kolmansia osapuolia kohtaan, vaikka se todellisuudessa jo olisi olemassa.
Yhtiön lakkaaminen ei johda sen toimintakyvyttömyyteen. Jos valtuutuksen peruuttamisen jälkeen ei ole enää jäljellä edustusvaltuutettua osakasta, on joko otettava uusi osakas tai hyväksyttävä kaikkien rajoittamattomasti vastuussa olevien osakkaiden lakisääteinen yhteisedustus. Kaksijäsenisessä yhtiössä tämä voi automaattisesti johtaa jäljelle jäävän osakkaan yksinomaiseen edustusvaltuutukseen.
Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatioSuhde muihin oikeussuojakeinoihin
Toimitusjohtajan valtuuksien peruuttaminen on yhtiöoikeudellisten muotoiluoikeuksien erityistapaus. Lisäksi ovat olemassa:
- osakkaan poissulkemista koskeva kanne UGB:n 140 §:n mukaisesti,
- yhtiön purkamista koskeva kanne UGB:n 133 §:n mukaisesti ja
- mahdollisuus yhteisymmärryksessä tapahtuvaan erottamiseen osakaskokouksen päätöksellä
Näihin oikeussuojakeinoihin verrattuna peruuttaminen on lievempi toimenpide, sillä se ei johda jäsenyyden päättymiseen, vaan koskee ainoastaan johtamistehtävää.
Edut asianajajan tuella
Toimitusjohtajan valtuuksien peruuttaminen liittyy usein merkittäviin oikeudellisiin ja taloudellisiin jännitteisiin yhtiön sisällä. Se ei koske ainoastaan sisäistä vallanjakoa, vaan sillä voi olla myös vakavia seurauksia johtamiselle, vastuulle ja ulkoiselle vaikutukselle.
Ilman oikeudellista tukea uhkaavat menettelyvirheet, jotka voivat johtaa toimenpiteen tehottomuuteen. Lisäksi ”tärkeän syyn” arviointi edellyttää huolellista oikeudellista harkintaa pitkien ja kalliiden riitojen välttämiseksi.
Asianajajan tuella tällaiset riskit voidaan välttää kohdennetusti, koska valmistelemme menettelyn oikeudellisesti turvallisesti, turvaamme kaikkien osapuolten edut ja luomme ratkaisun, joka on sekä oikeudellisesti että taloudellisesti kestävä.
Peter HarlanderHarlander & Partner Rechtsanwälte „Wo andere Eskalation sehen, suchen wir Struktur und Rechtsklarheit, das ist unser Verständnis moderner anwaltlicher Konfliktlösung.“