Yleiset toimeksianto- ja valtuusehdot

Ohjeita kustannusten minimointiin

Tärkeitä tietoja kustannusten minimoinnista. Jotta oikeudellinen asiasi käsiteltäisiin mahdollisimman tehokkaasti ja kustannustehokkaasti, pyydämme apuanne näiden kustannusansojen välttämisessä:

1. Puutteelliset tai myöhästyneet tiedot. Uudet tiedot aiheuttavat parhaimmillaan lisäselvitystarvetta ja pahimmillaan oikeudellisen asiasi täydellisen uudelleenarvioinnin, mutta joka tapauksessa lisätyötä.

Toimittakaa meille siksi kaikki oikeudelliseen asiaanne liittyvät tiedot heti toimeksiannon antamisen jälkeen:

2. Puutteellinen valmistautuminen tapaamisiin ja kirjeisiin. Pidempi neuvotteluaika on asianajajapalkkiolain mukaan huomattavasti edullisempi kuin monet lyhyet tapaamiset. Sama koskee kirjeitä.

Valmistautukaa siksi hyvin neuvottelu- ja koordinointitapaamisiin sekä kirjeisiin. Mitä vähemmän tapaamisia tarvitaan, sitä edullisempi oikeudellinen edustus on. Aika, jonka sijoitatte etukäteen kysymystenne pohtimiseen ja keräämiseen, edistää suoraan kustannusten vähentämistä.

3. Tarpeettomat korjauskierrokset. Lähetämme yleensä kirjeet ja oikeudenkäyntikirjelmät etukäteen hyväksyttäviksi varmistaaksemme, että tietonne on käsitelty oikein ja tavoitteenne on muotoiltu oikein.

Lähettäkää vastauksena joko hyväksyntä tai täydelliset muutostoiveet. Myös tässä pätee: mitä enemmän edestakaisin viestintää, sitä korkeammat kustannukset.

4. Tilanneraporttien pyytäminen. Jos oikeudellisessa asiassanne tapahtuu uusia kehityskulkuja, ilmoitamme niistä teille yleensä kolmen työpäivän kuluessa. Tilanneraporttien pyytäminen lisää siksi vain viestintätyötä.

Nämä kustannukset voitte välttää kokonaan.

5. Liian intensiiviset tuomioistuimen ulkopuoliset toimet oikeudenkäyntien välttämiseksi. Oikeudellisissa riidoissa tuomioistuimen ulkopuolisia kustannuksia korvataan vastapuolelta ja siten myös oikeusturvavakuutuksista vain hyvin rajoitetusti. Mahdollisuus joutua itse vastaamaan tuomioistuimen ulkopuolisista kustannuksista on siksi suuri.

Oikeudenkäyntimenettelyssä sen sijaan useimmat kustannukset korvaa vastapuoli, mikäli tämä häviää oikeudenkäynnin. Joka siis hyvästä oikeudellisesta asemastaan huolimatta vaatii lisää tuomioistuimen ulkopuolisia sovitteluyrityksiä oikeudenkäynnin välttämiseksi, ei yleensä saavuta sillä kustannussäästöjä, vaan juuri päinvastaisen.

Yleiset toimeksianto- ja valtuusehdot

Harlander & Partner Rechtsanwälte GmbH:n, FN 467333f, P-Code P530376, jäljempänä lyhyesti Asianajaja.

1. Soveltaminen

1.1. Toimeksiantojen perusteet. Kaikkien asianajajan toimeksiantojen ja palvelujen, mukaan lukien kaikki oikeudelliset, viranomais- ja muut edustustoimet, perustana ovat yksinomaan nämä yleiset toimeksianto- ja valtuusehdot, niihin perustuvat valtuutukset sekä asianajajan kulloisetkin konkreettiset toimeksiantotarjoukset ja niihin mahdollisesti liittyvät palvelukuvaukset tai palkkiosopimukset.

1.2. Tulevat toimeksiannot. Nämä perusteet ovat ensimmäisestä toimeksiannon antamisesta lähtien automaattisesti kaikkien asianajajan ja toimeksiantajan välisten myöhempien toimeksiantojen perustana kulloinkin voimassa olevassa muodossaan, vaikka näihin perusteisiin ei enää nimenomaisesti viitattaisikaan tulevissa toimeksiannoissa.

1.3. Tulevat muutokset. Asianajaja ilmoittaa toimeksiantajalle kirjallisesti mahdollisista tulevista perusteiden muutoksista ja ne katsotaan sovituksi, jos yrittäjät eivät vastusta kahden viikon kuluessa ja kuluttajat neljän viikon kuluessa.

1.4. Lisäsopimukset. Kaikki lisäsopimukset, sekä ennen toimeksiannon antamista että voimassa olevan toimeksiannon aikana, edellyttävät kirjallista muotoa ollakseen päteviä. Tämä koskee yrittäjiä myös poikkeamista kirjallisesta muodosta.

1.5. Toimeksiantajan sopimuselementit. Toimeksiantajan esittämät sopimuselementit tulevat voimaan asianajajan tietoisuudesta huolimatta vain, jos asianajaja vahvistaa ne kirjallisesti lisämerkinnällä, joka nimenomaisesti kattaa nämä sopimuselementit (kuten esim. ”Palveluvaatimukset / Yleiset ehdot hyväksytty”). Muussa tapauksessa asianajaja vastustaa nimenomaisesti toimeksiantajan sopimuselementtien sisällyttämistä.

1.6. Menettely ristiriitatilanteissa. Mikäli toimeksiantotarjousten ja niihin liittyvien palvelukuvausten ja palkkiosopimusten, valtuutusten sekä asianajajan yleisten toimeksianto- ja valtuusehtojen välillä on ristiriitoja, sovelletaan niitä edellä mainitussa järjestyksessä. Yksittäiset toimeksiantotarjoukset ovat siis etusijalla kaikkiin muihin sopimuselementteihin nähden.

Mikäli asianajajan sopimuselementtien ja toimeksiantajan sopimuselementtien välillä on ristiriitoja, asianajajan kaikki sopimuselementit ovat etusijalla.

1.7. Menettely pätemättömyyden yhteydessä. Mikäli yksittäiset sopimuksen määräykset ovat pätemättömiä tai täytäntöönpanokelvottomia, on pätemätön määräys yrittäjien kanssa tehdyissä sopimuksissa korvattava pätevällä määräyksellä, joka vastaa lähimmin pätemättömän määräyksen taloudellista tarkoitusta.

2. Valtuutus ja toimeksianto

2.1. Laajuus. Epäselvissä tapauksissa valtuutus oikeuttaa asianajajan edustamaan toimeksiantajaa lain, omantunnon ja kulloinkin annetun toimeksiannon mukaisesti siinä määrin, kuin asianajaja pitää sitä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena kulloinkin annettujen toimeksiantojen täyttämiseksi. Tämä voi sisältää esimerkiksi:

2.2. Toimeksiantosuhde. Annettu valtuutus ei ole yleisvaltuutus, ellei valtuuttaja sitä epäilyksettä toivo ja asianajaja hyväksy, vaan se on sidottu kulloinkin annettuihin toimeksiantoihin. Näiden toimeksiantojen ulkopuolella tai niiden päätyttyä annetulla valtuutuksella ei ole mitään vaikutusta ennen uuden konkreettisen toimeksiannon antamista. Ilman konkreettista toimeksiantoa asianajajalla ei siten ole oikeutta edustustoimiin annetun valtuutuksen perusteella.

3. Valtuutuksen tai toimeksiannon antaminen

3.1. Asianajajan tarjous. Valtuutuksen ja toimeksiannon antamisen perustana on asianajajan kulloinenkin konkreettinen tarjous valtuutuksen tai toimeksiannon antamisesta. Asianajajan tarjous on vapaamuotoinen ja sitoumukseton. Jos toimeksiantaja antaa valtuutuksen tai toimeksiannon, toimeksiantaja on sidottu siihen viikon ajan sen saapumisesta asianajajalle, ellei valtuutuksen tai toimeksiannon antamisesta itsestään tai asian kiireellisyydestä muuta johdu.

3.2. Toimeksiantajan tarjous. Jos toimeksiantaja poikkeuksellisesti antaa pyytämättä suoraan, esim. säännöllisen liikesuhteen tai verkkosivuston lomakkeen kautta, valtuutuksen tai toimeksiannon asianajajalle, toimeksiantaja on sidottu siihen viikon ajan toimeksiannon saapumisesta asianajajalle.

3.3. Asianajajan hyväksyntä. Asianajajalla on aina oikeus kieltäytyä valtuutuksen tai toimeksiannon vastaanottamisesta ilman syytä. Valtuutus tai toimeksianto syntyy siten aina vasta asianajajan hyväksyttyä valtuutuksen tai toimeksiannon.

Hyväksynnän on periaatteessa tapahduttava kirjallisesti, esim. valtuutuksen tai toimeksiannon vahvistamisella, ellei asianajaja esim. toimeksiantajalle näkyvällä toiminnallaan valtuutuksen tai toimeksiannon perusteella anna ymmärtää, että asianajaja hyväksyy toimeksiannon.

Pelkkä toimeksiannon saapumisen vahvistus, esim. verkkosivuston saapumisvahvistuksen muodossa, ei vielä tarkoita toimeksiannon hyväksymistä.

3.4. Saapuminen. Jos tarjouksen tekemiseen ja hyväksymiseen käytetään sähköisiä viestintävälineitä tai sähköistä toimeksiannonhallintajärjestelmää, johon molemmilla osapuolilla on pääsy, katsotaan arkipäivinä, eli maanantaista perjantaihin, lukuun ottamatta itävaltalaisia pyhäpäiviä, klo 8:00–16:00 annettujen ilmoitusten saapuneen samana päivänä, ja näiden aikojen ulkopuolella annettujen ilmoitusten saapuneen seuraavana arkipäivänä klo 8:00.

4. Asiakkaan tarkastus ja vaatimustenmukaisuus

4.1. Asiakkaan tarkastustoimenpiteet. Asianajaja on velvollinen tarkastamaan erityisen huolellisesti kaikki liiketoimet, ottaen huomioon tässä erityisen suuren rahanpesun (§ 165 StGB) tai terrorismin rahoituksen (§ 278d StGB) riskin, joissa hän suorittaa toimeksiantajan nimissä ja lukuun rahoitus- tai kiinteistötransaktioita tai osallistuu niiden suunnitteluun tai toteutukseen toimeksiantajan puolesta ja jotka koskevat seuraavia asioita:

4.2. Henkilöllisyyden tarkistus. Jos jokin kohdassa 4.1 mainituista liiketoimista on kyseessä, asianajaja on velvollinen selvittämään ja tarkistamaan toimeksiantajan ja tosiasiallisen edunsaajan henkilöllisyyden. Toimeksiantaja sitoutuu toimittamaan asianajajan pyytämät tiedot viipymättä.

4.3. Todiste. Asianajaja säilyttää asiakkaan tarkastusta koskevan asianmukaisen todisteen lakisääteisten määräysten mukaisesti myös toimeksiannon päättymisen jälkeen.

5. Valtuutuksen tai toimeksiannon päättyminen

5.1. Irtisanomisilmoitus. Valtuutuksen tai toimeksiannon voi asianajaja tai toimeksiantaja purkaa milloin tahansa ilman irtisanomisaikaa ja syytä ilmoittamatta. Asianajajan palkkio-oikeus säilyy ennallaan.

5.2. Automaattinen purkaminen. Toimeksiannon päätyttyä toimeksianto päättyy automaattisesti tai asianajajan valtuutus toimia toimeksiantajan puolesta tässä asiassa raukeaa.

5.3. Siirtymäaika. Jos toimeksiantaja tai asianajaja purkaa sopimuksen, asianajajan on edustettava toimeksiantajaa neljäntoista päivän ajan siinä määrin kuin se on tarpeen toimeksiantajan suojelemiseksi oikeudellisilta haitoilta. Tätä velvollisuutta ei ole, jos toimeksiantaja peruuttaa toimeksiannon ja ilmaisee, ettei hän toivo asianajajan jatkavan toimintaansa.

Sen jälkeen asianajaja ei ole enää velvollinen valvomaan toimeksiantajan etuja eikä esimerkiksi huomauttamaan muuttuneesta oikeustilanteesta tai muuttuneista olosuhteista.

6. Palvelun laajuus, toimeksiannon hoito ja toimeksiantajan myötävaikutusvelvollisuudet

6.1. Suorituspaikka. Suoritus paikka on asianajajan toimipaikka.

6.2. Palvelun laajuus. Annetun toimeksiannon laajuus ilmenee kirjallisesta valtuutuksesta tai asianajajan mahdollisesta muusta kirjallisesta palvelukuvauksesta.

6.3. Palvelun tarjoamisen periaatteet. Asianajajalla on oikeus ja velvollisuus hoitaa annettu toimeksianto lain mukaisesti ja edustaa toimeksiantajan oikeuksia ja etuja kaikkia kohtaan innokkaasti, uskollisesti ja tunnollisesti siinä määrin kuin se on toimeksiannon täyttämiseksi tarpeellista ja tarkoituksenmukaista.

Asianajajalla on periaatteessa oikeus suorittaa palvelunsa oman harkintansa mukaan ja ryhtyä kaikkiin toimiin, erityisesti käyttää kaikenlaisia hyökkäys- ja puolustuskeinoja, kunhan tämä ei ole ristiriidassa annetun toimeksiannon, hänen omantuntonsa tai lain kanssa. Jos toimeksiantaja antaa asianajajalle ohjeen, jonka noudattaminen on ristiriidassa lain tai muun ammattisäännöstön (esim. ”Asianajajien ammatinharjoittamista koskevat ohjeet” [RL-BA] tai korkeimman oikeuden valitus- ja kurinpitolautakuntien sekä entisen korkeimman valitus- ja kurinpitokomission asianajajia ja asianajajaharjoittelijoita koskevan oikeuskäytännön [OBDK]) mukaisten asianajajan asianmukaisen ammatinharjoittamisen periaatteiden kanssa, asianajajan on kieltäydyttävä ohjeesta. Välittömän vaaran uhatessa asianajajalla on oikeus ryhtyä toimeen tai jättää se tekemättä, vaikka se ei olisi nimenomaisesti annetun toimeksiannon kattama tai olisi ristiriidassa annetun ohjeen kanssa, jos se vaikuttaa kiireellisesti toimeksiantajan edun mukaiseksi.

6.4. Ulkoistetut palvelut. Asianajajalla on oikeus suorittaa palvelut itse tai käyttää palvelujen tarjoamisessa asiantuntevia kolmansia osapuolia (ulkoistettu palvelu).

6.5. Ulkoistettu palvelu alivaltuutuksen ja sijaisuuden muodossa. Asianajaja voi antaa edustaa itseään palveluksessaan olevan asianajajaharjoittelijan tai toisen asianajajan tai tämän valtuutetun asianajajaharjoittelijan kautta (alivaltuutus). Asianajaja saa esteen sattuessa siirtää toimeksiannon tai yksittäisiä osatoimia toiselle asianajajalle (sijaisuus).

6.6. Sovitut ulkoistetut palvelut. Mikäli palvelun tarjoamisesta ulkoistettuna palveluna on sovittu toimeksiantajan kanssa (sovittu ulkoistettu palvelu), asianajajalla on oikeus tilata ulkoistettu palvelu oman valintansa mukaan joko omissa nimissään tai toimeksiantajan nimissä sekä omalla kustannuksellaan tai toimeksiantajan kustannuksella.

Sovituissa ulkoistetuissa palveluissa kyseiset toimeksisaajat eivät ole asianajajan apulaisia.

Mikäli sovituissa ulkoistetuissa palveluissa ei ole sovittu asianajajan ja toimeksiantajan välillä erityisiä palvelukuvauksia tai erityisiä liiketoimintaehtoja, kolmannen osapuolen tilaamisen yhteydessä asianajajan nimissä sovelletaan kolmannen osapuolen palvelukuvausta, ja toimeksiantajan nimissä tilaamisen yhteydessä kolmannen osapuolen palvelukuvausta ja liiketoimintaehtoja sovelletaan myös toimeksiantajaan.

Mikäli sovittujen ulkoistettujen palvelujen kesto ylittää sopimuksen mukaisesti asianajajan siihen liittyvän toimeksiannon keston, toimeksiantajan on toimeksiannon päätyttyä otettava asianajajan nimissä tai lukuun tilatut ulkoistetut palvelut omissa nimissään ja omalla kustannuksellaan.

6.7. Jaettavissa olevat palvelut. Jaettavissa olevissa palveluissa asianajajalla on oikeus suorittaa osapalveluja.

6.8. Raukeaminen. Toimeksiantajan on noudettava kaikki asianajajalta tilatut palvelut tai asianajajalle käsittelyyn luovutetut asiakirjat tai esineet määräajassa.

Mikäli noutoa ei tapahdu määräajassa, asianajajalla on oikeus hävittää ne yrittäjien kanssa tehdyissä sopimuksissa kolmen kuukauden kuluttua ja kuluttajien kanssa tehdyissä sopimuksissa kuuden kuukauden kuluttua, kuitenkin viimeistään mahdollisen pidemmän lakisääteisen säilytysajan päätyttyä.

6.9. Oikeudet palveluihin. Periaatteessa kaikki oikeudet sovittuihin palveluihin kuuluvat asianajajalle.

Toimeksiantaja saa oikeuden käyttää palveluita sovitussa laajuudessa sovitun palkkion täyden maksun jälkeen. Mikäli laajuudesta ei ole sovittu, sisältää tämä ei-yksinoikeudellisen, ilman oikeutta alilisensointiin tai luovuttamiseen kolmansille osapuolille [tai konserniyhtiöille] tapahtuvan käytön omaan tarkoitukseen.

Toimeksiantajan on noudatettava kolmansien osapuolten palveluiden tai teosten mahdollisia lisenssiehtoja, jotka ovat osa asianajajan palveluita tai teoksia.

6.10. Oikeus lopputuotteeseen. Toimeksiantajalla on oikeus käyttää palvelua vain sovitussa muodossa lopputuotteena, mutta ei oikeutta saada palveluiden tuottamiseen tarvittavia perusteita, työvälineitä, välituloksia jne. Mikäli tästä ei ole sovittu tai lakisääteisiä säilytysvelvoitteita ei ole, ei asianajajalla ole myöskään velvollisuutta säilyttää näitä perusteita, työvälineitä, välituloksia jne. töiden valmistumisen jälkeen.

6.11. Luovutusvelvollisuus. Asianajajan on toimeksiantosuhteen päätyttyä palautettava toimeksiantajalle tämän alkuperäiset asiakirjat pyynnöstä. Asianajajalla on oikeus säilyttää kopioita näistä asiakirjoista.

Mikäli toimeksiantaja pyytää uudelleen kopioita asiakirjoista, jotka hän on jo saanut, on kustannukset toimeksiantajan maksettava.

6.12. Asiakirjojen tuhoaminen. Asianajaja on velvollinen säilyttämään asiakirjat viiden vuoden ajan toimeksiannon päättymisestä. Mikäli säilytysvelvollisuuden ajaksi on voimassa pidempiä lakisääteisiä määräaikoja, on niitä noudatettava. Toimeksiantaja hyväksyy asiakirjojen (myös alkuperäisten asiakirjojen) tuhoamisen säilytysvelvollisuuden päätyttyä.

7. Toimeksiantajan myötävaikutusvelvollisuudet

7.1. Toimeksiantajan myötävaikutusvelvollisuudet. Toimeksiannon antamisen jälkeen toimeksiantaja on velvollinen ilmoittamaan asianajajalle viipymättä kaikki tiedot, tosiasiat, suoritukset ja vastaavat, jotka voivat olla merkityksellisiä toimeksiannon toteuttamisen kannalta, ja toimittamaan kaikki tarvittavat asiakirjat, dokumentit, todisteet ja vastaavat.

Voimassa olevan toimeksiannon aikana toimeksiantaja on velvollinen ilmoittamaan asianajajalle viipymättä niiden tultua tietoon kaikki muuttuneet, myöhemmin ilmenneet tai uudet olosuhteet, jotka voivat olla merkityksellisiä toimeksiannon toteuttamisen kannalta. Asianajajalla on oikeus olettaa tietojen, tosiasioiden, suoritusten, asiakirjojen, dokumenttien, todisteiden ja vastaavien oikeellisuus, ellei niiden virheellisyys ole ilmeistä. Mikäli asianajaja suorittaa verojen oma-aloitteisia laskelmia toimeksiantajan antamien tietojen perusteella, hän vapautuu joka tapauksessa kaikesta vastuusta toimeksiantajaa kohtaan.

7.2. Myötävaikutusvelvollisuuksien rikkominen. Toimeksiantaja vastaa kaikista vahingoista, jotka aiheutuvat toimeksiantajan puutteellisesta, viivästyneestä tai laiminlyödystä myötävaikutuksesta, ja erityisesti myös asianajajalle tästä aiheutuvasta ajankäytöstä ja siitä maksettavasta palkkiosta.

Mikäli kolmannet osapuolet esittävät asianajajalle vaatimuksia oikeudenloukkauksesta, joka liittyy toimeksiantajan toimittamiin tietoihin, tosiasioihin, suorituksiin, asiakirjoihin, dokumentteihin, todisteisiin ja vastaaviin, on toimeksiantajan lisäksi pidettävä asianajaja vahingottomana ja tuettava tätä mahdollisten kolmansien osapuolten vaatimusten torjumisessa.

8. Viestintä toimeksiantajan kanssa

8.1. Viestintäkanavat. Asianajaja voi kommunikoida toimeksiantajan kanssa millä tahansa hänelle sopivaksi katsomallaan tavalla, erityisesti toimeksiantajan asianajajalle ilmoittaman postiosoitteen, sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron kautta.

8.2. Mikäli toimeksiantaja puolestaan käyttää muita viestintätapoja, osoitteita tai yhteyksiä kommunikoidessaan asianajajan kanssa, on asianajajalla myös oikeus käyttää niitä kommunikoidessaan toimeksiantajan kanssa.

8.3. Tiedoksisaanti. Asianajajan ilmoitusten katsotaan joka tapauksessa saapuneen perille, jos ne on lähetetty toimeksiannon antamisen yhteydessä toimeksiantajan ilmoittamiin tai myöhemmin itse käyttämiin osoitteisiin tai yhteyksiin.

8.4. Salaus. Asianajajalla on oikeus hoitaa viestintä toimeksiantajan kanssa salaamattomassa muodossa.

8.5. Kirjallinen muoto. Näiden toimeksiantoehtojen mukaisesti kirjallisesti annettavat ilmoitukset voidaan antaa myös sähköpostitse.

9. Salassapitovelvollisuus

9.1. Salassapitovelvollisuus. Asianajaja on lain mukaan velvollinen pitämään salassa kaikki hänelle uskotut asiat ja muut hänen ammattinsa yhteydessä tietoon tulleet tosiasiat, joiden salassapito on hänen toimeksiantajansa edun mukaista.

9.2. Salassapitovelvollisuuden ulottaminen työntekijöihin. Asianajajalla on oikeus valtuuttaa kaikki työntekijät ja kolmannet osapuolet käsittelemään asioita sovellettavien lakien ja ohjeiden puitteissa, edellyttäen, että näille työntekijöille ja kolmansille osapuolille on todistettavasti tiedotettu lakisääteisestä salassapitovelvollisuudesta.

9.3. Vapautus salassapitovelvollisuudesta toimeksiantajaa vastaan esitettävien vaatimusten yhteydessä. Asianajaja on vapautettu salassapitovelvollisuudesta vain siltä osin kuin se on tarpeen asianajajan vaatimusten (erityisesti asianajajan palkkiovaatimusten) ajamiseksi tai asianajajaa vastaan esitettyjen vaatimusten (erityisesti toimeksiantajan tai kolmansien osapuolten asianajajaa vastaan esittämien vahingonkorvausvaatimusten) torjumiseksi.

9.4. Vapautus salassapitovelvollisuudesta eri lakien perusteella. Asianajaja on lakisääteisten määräysten perusteella joissakin tapauksissa velvollinen antamaan tietoja tai ilmoituksia viranomaisille ilman, että toimeksiantajan suostumusta tarvitsee pyytää; erityisesti viitataan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskeviin säännöksiin sekä verolainsäädännön säännöksiin (esim. tilitietojärjestelmä- ja tilitarkastuslaki, GMSG).

9.5. Vapautus salassapitovelvollisuudesta toimeksiantajan toimesta. Toimeksiantaja voi vapauttaa asianajajan salassapitovelvollisuudesta milloin tahansa. Toimeksiantajan myöntämä vapautus salassapitovelvollisuudesta ei vapauta asianajajaa velvollisuudesta tarkistaa, vastaako hänen lausuntonsa toimeksiantajan etua. Jos asianajaja toimii sovittelijana, hänen on vapautuksestaan huolimatta vedottava oikeuteensa salassapitoon.

10. Palkkio

10.1. Palkkiosopimus. Palkkio määritellään pääsääntöisesti toimeksiannon antamisen yhteydessä tai myöhemmin kirjallisesti tehdyssä palkkiosopimuksessa.

10.2. Kohtuullinen palkkio. Mikäli yksittäistapauksessa ei ole tehty palkkiosopimusta, on asianajajalla oikeus kohtuulliseen palkkioon. Asianajajapalkkiolain (RATG) ja yleisten palkkioperusteiden (AHK) mukaiset periaatteet ja laskentamenetelmät katsotaan joka tapauksessa kohtuullisiksi.

10.3. Kustannusarvio. Toimeksiantaja tiedostaa, että asianajajan tekemä, ei nimenomaisesti sitovaksi mainittu arvio odotettavissa olevan palkkion määrästä on sitomaton eikä sitä pidä pitää sitovana kustannusarviona (kuluttajansuojalain 5 §:n 2 momentin mukaisesti), koska asianajajan konkreettisen tapauksen täydelliseen käsittelyyn ja ratkaisuun tarvittavien ja tarkoituksenmukaisten palveluiden laajuutta ei voida luotettavasti arvioida etukäteen niiden luonteen vuoksi.

10.4. Palkkion läpinäkyvyys. Palkkion maksimaalisen läpinäkyvyyden varmistamiseksi Harlander & Partner Rechtsanwälte GmbH on siten velvollinen jatkuvaan välilaskutukseen. Välilaskutus on suoritettava erityisesti tuomioistuimen ulkopuolisten toimien päättyessä, suullisen käsittelyn päättyessä tuomioistuimessa, muutoksenhakujen jättämisen yhteydessä sekä useiden olennaisten palveluvaiheiden jälkeen. Olennaisia palveluvaiheita ovat erityisesti tuomioistuimen ulkopuoliset kehotuskirjeet sekä kaikki pääsääntöisesti yhtenäiseen palkkioon oikeuttavat pääpalvelut asianajajapalkkiolain (RATG) 23 §:n 1 momentin mukaisesti.

10.5. Lisäpalvelut. Kaikki asianajajan palvelut, joita sovittu palkkio ei nimenomaisesti kata, palkitaan erikseen.

10.6. Osapalvelut. Asianajajalla on oikeus laskuttaa jo suoritetuista osapalveluista.

10.7. Kustannusennakko. Käteismenot, kuten oikeudenkäyntimaksut (esim. kiinteät maksut), viranomaismaksut tai asiantuntijapalkkiot, on aina maksettava etukäteen. Muutenkin asianajajalla on oikeus milloin tahansa vaatia kohtuullisia palkkioennakoita vähintään seuraavien suoritettavien osapalveluiden määrän mukaisesti.

Mikäli käteismenojen kustannusennakot eivät saavu viimeistään kolme työpäivää ennen oikeudellisten tai viranomaisten määräaikojen päättymistä, ei niihin liittyviä toimenpiteitä (esim. kanne, vastine, muutoksenhaku) voida enää varmasti suorittaa määräajassa. Niin kauan kuin valtakirjassa jo pyydetty kustannusennakko ei saavu tai ei saavu vähintään seitsemän päivää ennen mahdollisen määräajan (esim. vanhentuminen, vastine, muutoksenhaku) päättymistä, ei toimeksiantoa voida hyväksyä.

10.8. Ylimenevä kustannuskorvaus. Mikäli vastapuolelta saatu ja perittäväksi saatava kustannuskorvaussumma ylittää toimeksiantajan kanssa sovitun palkkion, kuuluu sovittua palkkiota ylittävä kustannuskorvaussumma asianajajalle.

10.9. Verot, kulut, käteismenot. Palkkio on asianajajan toimipaikan tai toimiston mukainen. Palkkioon lisätään arvonlisävero lain mukaisessa määrin, tarvittavat ja kohtuulliset kulut (esim. matka- ja majoituskustannukset, puhelin, kopiot) sekä toimeksiantajan nimissä maksetut käteismenot (esim. oikeudenkäyntimaksut).

10.10. Oikeusturvavakuutus. Toimeksiantajan ilmoitus oikeusturvavakuutuksesta ja asianajajan hankkima oikeusturvan mukainen kattavuus eivät vaikuta asianajajan palkkiovaatimukseen toimeksiantajaa kohtaan, eikä sitä pidä pitää asianajajan suostumuksena tyytyä oikeusturvavakuutuksen maksamaan vakuutuskorvaukseen palkkiona. Mikäli vakuutusturva on olemassa, asianajaja voi hankkia toimeksiannon kattavuuslupauksen. Oikeusturvavakuutuksen kattavuuslupaus tarkoittaa, että oikeusturvavakuutus korvaa kustannukset toimeksiantajan vakuutussopimuksen mukaisesti. Tämä ei automaattisesti tarkoita, että kustannukset korvataan kokonaan. Monet vakuutussopimukset eivät korvaa tiettyjä palveluita, korvaavat ne vain osittain, vain tiettyyn enimmäismäärään asti tai vasta tiettyjen menettelyvaiheiden päätyttyä. Kattavuuslupaus ei siten välttämättä tarkoita, että jokainen yksittäinen tarpeellinen tai tarkoituksenmukainen palveluvaihe olisi vähennyskelpoinen tai ylipäätään katettu. Laskun vastaanottaja on aina toimeksiantaja asianajajan asiakkaana. Mikäli toimeksiantajan vakuutus on luvannut kattavuuden, asianajaja toimittaa laskun lisäksi toimeksiantajan vakuutusyhtiölle maksettavaksi. Summat, joita vakuutus ei vakuutusehtojen perusteella oikeutetusti tai myös perusteettomasti korvaa, kuten vakuutetun omavastuut, arvonlisävero ennakkoveron vähennykseen oikeutetuilla, tai palvelut, joita vakuutus ei kata, ei kata kokonaan tai ei kata välittömästi, on toimeksiantajan maksettava.

10.11. Vastapuolen maksama kustannuskorvaus. Toimeksiantajan on maksettava asianajajan palkkio aluksi itse myös menettelyissä, joissa vastapuolelle voi tai tulee syntyä kustannuskorvausvelvollisuus. Asianajaja ei missään tapauksessa takaa, että kustannukset voidaan periä vastapuolelta, koska kustannusten perittävyyttä ei niiden luonteen vuoksi voida luotettavasti arvioida etukäteen.

Samoin asianajaja ei missään tapauksessa ota vastuuta kustannusten perittävyyden riskistä.

10.12. Hyväksyntä. Yrittäjien kanssa tehdyissä sopimuksissa toimeksiantajalle toimitettu ja asianmukaisesti eritelty palkkiolasku katsotaan hyväksytyksi, jos toimeksiantaja ei kirjallisesti vastusta sitä neljäntoista päivän kuluessa (määräävä on asianajajalle saapumispäivä) vastaanottamisesta.

11. Maksu

11.1. Erääntyminen ja maksettavuus. Asianajajan laskut ovat erääntyneet ilman vähennyksiä laskun päivämäärästä alkaen ja ne on maksettava, ellei toisin ole sovittu, etämyyntitapauksissa tilauksen yhteydessä ja muuten neljäntoista päivän kuluessa laskun vastaanottamisesta. Palveluiden suorittaminen tapahtuu pääsääntöisesti vasta täyden maksun jälkeen.

11.2. Laskutus kiinteällä hinnalla. Kiinteähintaisen laskutuksen tapauksessa se kattaa kaikki palvelut, jotka ovat tarpeen sovittujen palveluiden suorittamiseksi. Poikkeuksena ovat ennakoimattomien tapahtumien kustannukset, toimeksiantajan sopimuksen vastaisesta myötävaikutuksesta aiheutuvat lisäkustannukset sekä toimitetuissa palveluissa olevista piilevistä virheistä johtuvat lisäkustannukset.

11.3. Laskutus käytetyn ajan mukaan. Käytetyn ajan mukaan laskutettaessa laskutus perustuu todellisiin kuluihin. Käytetyn ajan mukaan laskutus on kyseessä, kun arvioitu kustannus ilmoitetaan noin, odotettavissa olevana tai arvioituna.

11.4. Yhteisvastuu. Kun useampi toimeksiantaja antaa toimeksiannon samassa oikeudellisessa asiassa, he vastaavat yhteisvastuullisesti kaikista siitä aiheutuvista asianajajan vaatimuksista. Kuluttajien kanssa tehdyissä sopimuksissa tämä pätee vain siltä osin kuin asianajajan palvelut toimeksiannosta eivät ole jaettavissa eikä niitä ole selkeästi suoritettu vain tietylle toimeksiantajalle.

11.5. Suora maksu. Kaikki toimeksiannon suorittamisesta aiheutuneet kulut ja käteismenot voidaan asianajajan harkinnan mukaan toimittaa toimeksiantajalle myös suoraa maksua varten.

11.6. Oikeusturvavakuutus. Asianajaja ei ole velvollinen perimään palkkiota suoraan oikeusturvavakuutuksesta, vaan voi vaatia koko palkkion toimeksiantajalta.

11.7. RAO 19 §. Asianajajalla on oikeus vähentää toimeksiantajan puolesta hänelle saapuneista käteisvaroista kulujensa ja ansioidensa summa siltä osin kuin niitä ei ole katettu saaduilla ennakkomaksuilla, mutta hänen on velvollisuus laskuttaa ne välittömästi.

Mikäli vaatimuksen oikeellisuus ja määrä kiistetään, ovat sekä asianajaja että toimeksiantaja oikeutettuja pyytämään asianajajaliiton valiokuntaa riidan sovinnolliseen ratkaisuun. Asianajajalla on tässä tapauksessa kuitenkin myös oikeus tallettaa hänelle saapuneet käteisvarat tuomioistuimeen kiistetyn vaatimuksen määrään asti, mutta samalla, jos pyydetty sovinnollinen ratkaisu on jäänyt tuloksettomaksi, hän on velvollinen todistamaan jälkimmäisen oikeellisuuden ja määrän.

Talletettuun summaan kohdistuu asianajajalle lakisääteinen panttioikeus hänen edustuksesta johtuvasta vaatimuksestaan.

11.8. RAO 19a §. Jos toimeksiantajalle myönnetään tai luvataan sovinnollisesti kustannuksia menettelyssä tuomioistuimessa, muussa julkisessa viranomaisessa tai välimiesoikeudessa, on asianajajalla, joka on viimeksi edustanut toimeksiantajaa, panttioikeus toimeksiantajan kustannuskorvausvaatimukseen hänen ja hänen edeltäjiensä käteismenojen korvausvaatimuksen ja tässä menettelyssä suoritetun edustuksen palkkion vuoksi.

Jos toimeksiantajaa on viimeksi edustanut useampi asianajaja, kuuluu tämä panttioikeus ensin mainitulle asianajajalle.

Jos kustannusvelalliselta ei saada kaikkia kustannuksia, on viimeisen asianajajan jaettava saapunut summa itsensä ja aikaisempien asianajajien kesken heille kuuluvien kustannussummien mukaisesti.

11.9. Siirto. Yrittäjien kanssa tehdyissä sopimuksissa toimeksiantajan vastapuolelta saatavat kustannuskorvausvaatimukset siirretään asianajajalle tämän palkkiovaatimuksen määrään asti niiden syntyessä. Asianajajalla on oikeus ilmoittaa siirrosta vastapuolelle milloin tahansa.

11.10. Toimeksiantajan kuittaus- ja pidätysoikeuden kielto. Yrittäjillä ei ole oikeutta kuitata omia vaatimuksiaan asianajajan vaatimuksia vastaan, paitsi jos asianajaja on kirjallisesti tunnustanut toimeksiantajan vaatimuksen tai se on vahvistettu oikeudessa. Yrittäjien pidätysoikeus on poissuljettu.

11.11. Maksun viivästyminen. Mikäli toimeksiantaja viivästyy maksussa, hänen on joka tapauksessa maksettava asianajajalle viivästyskorkoa lain mukaisen 4 %:n määrän mukaisesti.

Jos toimeksiantaja on syyllistynyt maksun viivästymiseen, on yrittäjien välisissä sopimuksissa maksettava yrittäjien välillä voimassa olevat lakisääteiset korot, kuitenkin vähintään 9 % vuodessa, ja kuluttajien kanssa tehdyissä sopimuksissa 9 % vuodessa. Toimeksiantajan on lisäksi vastattava kaikista vaatimuksen perimisestä aiheutuvista kustannuksista ja kuluista sekä kaikista muista tarkoituksenmukaiseen oikeudelliseen menettelyyn tarvittavista kustannuksista. Muut lakisääteiset vaatimukset pysyvät ennallaan.

11.12. Jatkuva maksun viivästyminen. Toimeksiantajan tuloksettoman muistutuksen ja vähintään seitsemän päivän lisäajan asettamisen jälkeen asianajaja voi julistaa kaikki, myös muiden toimeksiantajien antamien toimeksiantojen puitteissa jo suoritetut palvelut ja osapalvelut, välittömästi erääntyneiksi ja keskeyttää maksamattomien palveluiden suorittamisen väliaikaisesti kaikkien avoimien palkkiovaatimusten täyteen maksuun asti.

Toimeksiantajan toisen tuloksettoman muistutuksen ja vähintään seitsemän päivän lisäajan asettamisen jälkeen asianajajalla on oikeus peruuttaa kaikki toimeksiannot ja vaatia jo suoritettujen palveluiden maksun lisäksi korvausta menetetyistä voitoista.

11.13. Osamaksu. Mikäli asianajaja ja toimeksiantaja tekevät osamaksusopimuksen, katsotaan koko jäljellä olevan summan erääntyvän maksettavaksi, jos yksikin erä jätetään maksamatta ajoissa.

12. Vastuu

12.1. Yleinen vastuunrajoitus. Asianajajan vastuu, henkilövahinkoja lukuun ottamatta, on rajoitettu lakisääteiseen vähimmäisvastuuvakuutussummaan enimmäismääränä.

Vähimmäisvastuuvakuutussumma on tällä hetkellä asianajotoimistoilla osakeyhtiömuodossa 2 400 000,00 €, asianajajilla 400 000,00 €.

Enimmäismäärä kattaa kaikki asianajajaa vastaan esitetyt vaatimukset virheellisestä neuvonnasta ja/tai edustuksesta, kuten erityisesti vahingonkorvaukset ja hinnanalennukset. Tämä enimmäismäärä ei kata toimeksiantajan vaatimuksia asianajajalle maksettujen palkkioiden takaisinperinnästä. Mahdolliset omavastuut eivät vähennä vastuuta.

Enimmäismäärä koskee yhtä vakuutustapahtumaa. Jos on olemassa kaksi tai useampia kilpailevia vahingonkärsijöitä (toimeksiantajia), enimmäismäärää on vähennettävä jokaisen yksittäisen vahingonkärsijän osalta vaatimusten rahamääräisen suuruuden suhteessa.

Asianajotoimiston toimeksiannon yhteydessä tämä yleinen vastuunrajoitus koskee myös kaikkia yhtiössä (sen osakkaina, toimitusjohtajina, palkattuina asianajajina tai muussa tehtävässä) toimivia asianajajia.

Kuluttajien kanssa tehdyissä sopimuksissa tämä yleinen vastuunrajoitus on voimassa vain siltä osin kuin vastuu ei perustu asianajajan törkeään huolimattomuuteen tai tahallisuuteen.

12.2. Vastuunrajoitus toimeksiantosuhteeseen. Asianajaja vastaa vain toimeksiantajalleen, ei kolmansille osapuolille. Toimeksiantaja on velvollinen nimenomaisesti ilmoittamaan tästä seikasta kolmansille osapuolille, jotka toimeksiantajan toiminnan johdosta joutuvat kosketuksiin asianajajan palveluiden kanssa.

12.3. Vastuunrajoitus ulkopuolisten palveluiden osalta. Asianajaja vastaa toimeksiantajan tietoisuudella palvelun suorittamisen yhteydessä yksittäisiin osapalveluihin valituista kolmansista osapuolista (erityisesti ulkopuolisista asiantuntijoista), jotka eivät ole työntekijöitä tai osakkaita, vain valintavirheestä.

12.4. Vastuun poissulkeminen ulkomaisen oikeuden osalta. Asianajaja vastaa ulkomaisen oikeuden tuntemuksesta vain kirjallisen sopimuksen perusteella tai jos hän on tarjoutunut tutkimaan ulkomaista oikeutta. EU-oikeutta ei koskaan pidetä ulkomaisena oikeutena, mutta jäsenvaltioiden oikeutta kylläkin.

12.5. Vaaranvastuun siirtyminen. Lähetettäessä esineitä tai asiakirjoja yrittäjille vaaranvastuu siirtyy aina toimeksiantajalle heti, kun asianajaja on luovuttanut ne kuljetusyritykselle. Lähetys ei ole lähtökohtaisesti vakuutettu, ellei toimeksiantaja ole kirjallisesti toimeksiantanut asianajajaa vakuuttamaan lähetyksen omalla kustannuksellaan.

12.6. Virheilmoitusvelvollisuus. Yrittäjien on asianajajan luovutettua tai pyydettyä väliaikaista hyväksyntää hyväksyttävä (”vapautettava”) luovutetut tai hyväksyttävät palvelut viimeistään neljäntoista päivän kuluessa joka tapauksessa kirjallisesti tai ilmoitettava mahdollisista virheistä kirjallisesti.

Väliaikaisen hyväksynnän tapauksessa asianajaja voi jatkaa työtä vasta väliaikaisen hyväksynnän (”vapautuksen”) jälkeen. Jos hyväksyntää ei tehdä ajoissa tai jos palveluita käytetään etukäteen, palvelut katsotaan automaattisesti yrittäjän hyväksymiksi.

Piilevät virheet tai vahingot, jotka ilmenevät vasta neljäntoista päivän kuluttua, mutta avoimien takuu-, virhevastuu- tai vahingonkorvausaikojen puitteissa, on yrittäjien ilmoitettava myös neljäntoista päivän kuluessa niiden havaittavuudesta.

Yrittäjän virheilmoituksen on kuvattava virhe tai vahingot yksityiskohtaisesti ja ymmärrettävästi. Yrittäjän on mahdollistettava asianajajalle kaikki virheiden tai vahinkojen tutkimiseen ja korjaamiseen tarvittavat toimenpiteet.

Jos yrittäjät eivät ilmoita virheistä ajoissa, takuu-, virhevastuu- ja vahingonkorvausvaatimusten esittäminen on poissuljettua.

12.7. Välttämättömät tai ennakoimattomat tapahtumat. Välttämättömät tai ennakoimattomat tapahtumat – erityisesti toimeksiantajan laiminlyönti velvoitteidensa täyttämisessä sekä asianajajalle ennakoimattomat viivästykset asianajajan tai hänen alihankkijoidensa osalta – pidentävät määräaikoja tai siirtävät ajankohtia välttämättömän ja ennakoimattoman tapahtuman keston sekä tällaisessa tapauksessa tarvittavien organisatoristen toimenpiteiden keston verran. Asianajajan on ilmoitettava tästä toimeksiantajalle kirjallisesti.

12.8. Lisäaika. Määräaikojen tai ajankohtien noudattamatta jättäminen oikeuttaa toimeksiantajan esittämään vaatimuksia vasta, kun hän on myöntänyt asianajajalle kirjallisesti kohtuullisen, vähintään neljäntoista päivän lisäajan.

12.9. Vanhentuminen / Prekluusio. Siltä osin kuin laki ei jo muutenkin säädä lyhyempiä vanhentumis- tai prekluusioaikoja, kaikki yrittäjien vaatimukset asianajajaa vastaan raukeavat, jos niitä ei esitetä oikeudessa ennen määräajan päättymistä: virhevastuun osalta kuuden kuukauden kuluessa palvelun suorittamisesta ja kaikki muut vaatimukset, erityisesti vahingonkorvausvaatimukset, kuuden kuukauden kuluessa vahingon ja vahingon aiheuttajan henkilöllisyyden tai muun vaatimuksen perustavan tapahtuman tiedostamisesta, kuitenkin viimeistään kolmen vuoden kuluttua vahingon aiheuttaneesta tai vaatimuksen perustaneesta tapahtumasta.

13. Työntekijöiden houkuttelukielto

13.1. Työntekijöiden houkuttelukielto. Toimeksiantaja ei saa houkutella asianajajan työntekijöitä. Tämä sopimus on voimassa kolme vuotta mahdollisen toimeksiannon päättymisen jälkeen. Tämän velvoitteen rikkomisesta on maksettava sopimussakko, jonka suuruus on työntekijän yhden bruttovuosipalkan suuruinen kutakin rikkomusta kohden.

14. Tietosuoja

14.1. Käsittelyn tarkoitus. Asianajaja käsittelee toimeksiantajan tietoja ainoastaan lain ja toimeksiannon mukaisesti toimeksiantajan antaman toimeksiannon täyttämiseksi, eli ainoastaan lain tai toimeksiantajan antaman toimeksiannon mukaisesti.

14.2. Käsittelyn oikeusperustat. Toimeksiantajan tietojen käsittelyn oikeusperustat ovat

14.3. Maailmanlaajuinen käsittely. Jos asianajaja käsittelee tietoja kolmannessa maassa, asianajaja käyttää erityisiä tietoturvatoimenpiteitä, kuten erityisesti tietojen salattua siirtoa ja tallennusta.

14.4. Ei velvollisuutta suostumukseen / toimeksiannon antamiseen. Toimeksiantajalla ei ole velvollisuutta antaa suostumusta (rikostuomioiden ja rikostietojen tai henkilötietojen erityiskategorioiden osalta) eikä antaa toimeksiantoa (mandatia). Suostumuksen antamatta jättäminen tai toimeksiannon (mandatin) puuttuminen johtaisi kuitenkin siihen, että asianajaja ei voi ottaa toimeksiantoa (mandatia) vastaan.

14.5. Oikeus peruuttaa suostumus. Toimeksiantajalla on oikeus peruuttaa suostumuksensa milloin tahansa. Peruuttamisen tapauksessa käsittely lopetetaan, ellei muuta oikeusperustetta ole. Peruuttaminen ei vaikuta ennen peruuttamista käsiteltyjen tietojen lainmukaisuuteen.

14.6. Säilytysaika. Toimeksiantajan tietoja säilyttää asianajaja vähintään mahdollisten verotusoikeudellisten säilytysvelvoitteiden ajan, eli yleensä enintään seitsemän kalenterivuotta toimeksiannon (mandatin) päättymisen jälkeen, ja niitä voidaan säilyttää lisäksi siihen asti, kunnes kaikki toimeksiannosta (mandatista) johtuvat velvoitteet ovat rauenneet.

14.7. Salassapitovelvollisuus. Tietojen luovuttaminen muille vastaanottajille. Toimeksiantajan tiedot ovat sovitun tai tiukan lakisääteisen asianajajan salassapitovelvollisuuden sekä henkilö- ja yritystietojen lakisääteisen suojan alaisia. Toimeksiantajan tietoja luovutetaan – lukuun ottamatta luovuttamista lähetyspalveluntarjoajille asiakirjojen lähettämisen yhteydessä, pankeille tilisiirtojen yhteydessä, veroneuvojille kirjanpidon yhteydessä, muille asianajajille sijaisedustuksen yhteydessä sekä viranomaisille ja tuomioistuimille – vain lakisääteisen perusteen nojalla tai muuten toimeksiantajan suostumuksella.

14.8. Oikeudelliset ja tapahtumatiedot. Mikäli toimeksiantaja on antanut suostumuksensa asianajajan lähettämiin oikeudellisiin ja tapahtumatietoihin, asianajaja käsittelee toimeksiantajan henkilötietoja tämän suostumuksen perusteella oikeudellisten ja tapahtumatietojen lähettämiseksi, kunnes toimeksiantaja peruuttaa suostumuksensa tai vastustaa käsittelyä.

14.9. Oikeus peruuttaa suostumus tai vastustaa suoramarkkinointia. Toimeksiantajalla on oikeus peruuttaa suostumuksensa milloin tahansa tai vastustaa tietojensa käyttöä suoramarkkinointitarkoituksiin. Peruuttamisen tapauksessa käsittely lopetetaan, ellei muuta oikeusperustetta ole. Peruuttaminen ei vaikuta ennen peruuttamista käsiteltyjen tietojen lainmukaisuuteen. Vastustamisen tapauksessa toimeksiantajan henkilötietoja ei enää käsitellä suoramarkkinointitarkoituksiin.

14.10. Toimeksiantajan oikeudet / Rekisteröidyn oikeudet. Toimeksiantajalla on oikeus saada tietoa, oikaista ja poistaa henkilötietonsa, oikeus rajoittaa tietojen käsittelyä, oikeus tietojen siirrettävyyteen ja oikeus tehdä valitus tietosuojaviranomaiselle.

15. Talletussuoja

15.1. Asianajajan vakuustilit. Asianajaja pitää vakuustilejään Salzburger Sparkasse Bank AG:ssa. Asianajaja on allekirjoittanut näitä vakuustilejä koskevan tiedotteen BWG:n 37a §:n mukaisesti. Yleinen talletusten vakuutussuoja luottolaitosten talletussuojasta ja sijoittajien korvauksista annetun liittovaltion lain (talletussuoja- ja sijoittajakorvauslaki – ESAEG, BGBl I 117/2015) mukaan kattaa myös näillä vakuustileillä olevat talletukset.

15.2. Toimeksiantajan talletukset. Mikäli toimeksiantajalla on myös talletuksia Salzburger Sparkasse Bank AG:ssa, ne lasketaan yhdessä vakuusvarojen kanssa nykyiseen enimmäiskorvaussummaan 100 000,00 € tallettajaa kohden, eikä erillistä talletussuojaa ole.

16. Loppusäännökset

16.1. Sovellettava laki. Toimeksiantajan ja asianajajan välisiin oikeussuhteisiin sovelletaan yksinomaan Itävallan lakia, lukuun ottamatta kansainvälisiä viittausnormeja. YK:n kauppalain määräyksiä ei sovelleta.

16.2. Riitojen sovittelu. Asianajajien ja kuluttajien välisissä riidoissa toimii tuomioistuimen ulkopuolisena riitojenratkaisuelimenä kuluttajariitalautakunta (www.verbraucherschlichtung.or.at). Asianajaja ei ole velvollinen käyttämään tätä elintä riitojen sovitteluun tai alistumaan sen päätöksiin, vaan päättää osallistumisesta riitojenratkaisumenettelyyn tapauskohtaisesti.

16.3. Oikeuspaikka. Asianajajan ja yrittäjien välisten riitojen oikeuspaikaksi sovitaan Salzburgissa sijaitseva asiallisesti toimivaltainen itävaltalainen tuomioistuin. Asianajajalla on kuitenkin oikeus nostaa kanne myös asianajajan ja yrittäjän yleisessä oikeuspaikassa.