GmbH:n osakas
GmbH:n osakas
GmbH:n osakas on luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jolla on osuus rajoitetun vastuun yhtiöstä. Tämä osakasasema voi syntyä GmbH:n perustamisen, olemassa olevan osuuden hankkimisen, pääomankorotuksen, perinnön tai muun pätevän oikeusseuraannon kautta. Osuus tuo mukanaan jäsenyys- ja varallisuusoikeuksia sekä velvollisuuksia. Oikeudellinen sääntely perustuu Itävallan GmbH-lakiin (GmbHG), joka säätelee sitovasti osakkaiden rakennetta, oikeuksia ja velvollisuuksia.
GmbH:n osakas on henkilö, joka omistaa yhtiössä osuuden ja siten käyttää oikeuksia sekä ottaa velvollisuuksia.
Peter HarlanderHarlander & Partner Rechtsanwälte „Osuuden omistaja ei ole mukana vain taloudellisesti, vaan on oikeudellisesti osa yhtiötä.“
Osakkaan asema GmbH:ssä
Osakas on GmbH:n keskiössä, koska omistusosuutensa kautta hän saa sekä vaikutusvaltaa päätöksiin että taloudellisia oikeuksia. GmbH on itsenäinen oikeushenkilö, mutta osakkaat määrittävät olennaisesti yrityksen suunnan.
Osakas ei päätä päivittäisestä toiminnasta, mutta osallistuu peruspäätöksiin. Erityisen tärkeitä ovat päätökset tilinpäätöksestä, voittojen käytöstä tai toimitusjohtajien nimittämisestä.
Mitä suurempi merkitty osakepääomasijoitus on, sitä suurempi on äänivalta, ellei laissa tai yhtiösopimuksessa ole toisin määrätty äänioikeudesta. Näin syntyy selkeä vuorovaikutus pääoman ja määräysvallan välille.
Yhtiösopimus ja kaupparekisteri
GmbH:n oikeudellisen perustan muodostaa yhtiösopimus, joka on laadittava notaarin vahvistamana asiakirjana. Siinä määritellään toiminimi, kotipaikka, toimiala, osakepääoma, pääomasijoitukset, osuudet ja sisäiset säännöt. Yhden henkilön GmbH:ssa ei ole yhtiösopimusta, vaan perustamisilmoitus.
GmbH syntyy vasta kaupparekisteriin merkitsemisen myötä. Tästä hetkestä lähtien se on itsenäinen oikeushenkilö. Se voi hankkia oikeuksia, solmia sopimuksia, nostaa kanteita, tulla haastetuksi ja omistaa varallisuutta. Yhtiön veloista vastaa periaatteessa GmbH itse yhtiön varallisuudella.
Ero toimitusjohtajaan
Osakas omistaa osuuden GmbH:stä ja käyttää ennen kaikkea osallistumis- ja varallisuusoikeuksia. Toimitusjohtaja puolestaan johtaa yhtiön toimintaa arjessa ja edustaa GmbH:ta ulospäin. Molemmat roolit voivat olla samalla henkilöllä, mutta oikeudellisesti ne eivät ole sama asia. Osakas päättää periaatekysymyksistä, kun taas toimitusjohtaja hoitaa juoksevaa hallintoa ja kantaa siitä omat lakisääteiset velvollisuutensa.
Osuus osakepääomasta
Osallistuminen osakepääomaan muodostaa osakasaseman perustan. GmbH:n osakepääoman on Itävallassa oltava vähintään 10 000 €. Se koostuu yksittäisten osakkaiden pääomasijoituksista. Yksittäisen osakkaan sijoituksen on oltava vähintään 70 €.
Osakepääoma koostuu kaikista sijoituksista ja muodostaa GmbH:n taloudellisen perustan. Se palvelee ennen kaikkea velkojien suojaa, koska se osoittaa, mikä vähimmäispääoma yhtiöllä on käytettävissään.
Osuus on osakkaan keskeinen oikeudellinen asema. Se kokoaa yhteen kaikki oikeudet ja velvollisuudet ja muodostaa oikeudellisen yhteyden yhtiöön. Omistusosuuden suuruus vaikuttaa suoraan äänioikeuteen ja voitonjakoon, ellei yhtiösopimuksessa määrätä toisin.
Osuuden merkitsemisen myötä syntyy myös osakasasema. Sijoitus on suoritettava lakisääteisten vaatimusten ja yhtiösopimuksen mukaisesti. Jos osakas ei maksa erääntynyttä sijoitusta, GmbH voi vaatia maksua, esittää viivästysseuraamuksia ja käynnistää lakisääteisen osakkeen menetysmenettelyn (kadusointi).
Menetysmenettelyssä maksunsa laiminlyönyt osakas menettää osuutensa, jos hän ei maksa kehotuksesta ja lisäajasta huolimatta. Osuuden menettäminen ei poista avoimia maksuvelvollisuuksia automaattisesti. Yhtiö voi edelleen vaatia avoimia summia lain sallimissa rajoissa.
GmbH-osakkaan oikeudet
Osakkaalla on laajat oikeudet, jotka turvaavat sekä vaikutusvallan että taloudelliset hyödyt. Nämä oikeudet syntyvät automaattisesti GmbH-osakkuuden myötä ja ovat lain suojaamia.
Tärkeimpiä oikeuksia ovat:
- Osallistuminen yhtiökokoukseen
- Äänioikeus päätöksissä
- Oikeus voitto-osuuteen
- Oikeus saada tietoa yhtiöstä
Erityisen ratkaiseva on äänioikeus GmbHG:n 39 §:n mukaisesti, koska se on keskeinen keino vaikuttaa yrityksellisiin päätöksiin. Näin yhtiön määräysvalta pysyy viime kädessä osakkaiden käsissä.
Osakas ei saa äänestää kaikissa omaa etuaan koskevissa asioissa. Äänestyskielto voi tulla kyseeseen, kun päätös koskee suoraan hänen vastuuvapauttaan, vapauttamistaan velvoitteesta, oikeudenkäynnin aloittamista tai päättämistä häntä vastaan tai oikeustointa hänen ja GmbH:n välillä. Äänestyskielto estää osakasta käyttämästä äänivaltaansa omien eturistiriitojensa ratkaisemiseen.
Sebastian RiedlmairHarlander & Partner Rechtsanwälte „Nämä oikeudet mahdollistavat sen, että osakas voi aktiivisesti vaikuttaa GmbH:n kehitykseen. Samalla ne turvaavat hänelle osuuden taloudellisesta menestyksestä. “
Osakkaan osallistumisoikeudet
Osallistumisoikeudet turvaavat osakkaan vaikutusvallan GmbH:ssä. Ne koskevat ennen kaikkea peruspäätöksiä ja eroavat selvästi juoksevasta johtamisesta.
Tärkein väline on yhtiökokous, jossa osakkaat käyttävät oikeuksiaan. Siellä päätetään keskeisistä kysymyksistä, jotka koskevat yhtiön tulevaisuutta.
Päätöksenteko tapahtuu GmbH-lain 39 §:n mukaisesti annettujen äänien yksinkertaisella enemmistöllä, ellei laissa tai yhtiösopimuksessa määrätä tiukemmasta säännöstä. Jokainen 10 euron osuus merkitystä osakepääomasta oikeuttaa yhteen ääneen, jolloin 10 euroa alittavia summia ei lasketa. Tämän vuoksi merkityn osakepääoman määrä määrittää suoraan osakkaan äänivallan. Yhtiösopimuksessa voidaan määrätä muista äänioikeussäännöistä, mutta jokaisella osakkaalla on oltava vähintään yksi ääni.
Osallistumisoikeudet voidaan jakaa useisiin osa-alueisiin:
- Hallinnointioikeudet, kuten osallistumis- ja äänioikeus
- Tiedonsaanti- ja tarkastusoikeudet yhtiön valvontaa varten
- Vähemmistöoikeudet pienempien omistusosuuksien suojaamiseksi
Hallinnointioikeudet mahdollistavat äänestämisen tärkeistä asioista, kuten voiton käytöstä tai toimitusjohtajan nimittämisestä. Samalla tiedonsaanti- ja tarkastusoikeudet turvaavat pääsyn yhtiön olennaisiin asiakirjoihin ja taloudellisiin tietoihin.
Jokaisella osakkaalla on oikeus saada tietoa GmbH:n asioista. Tähän kuuluvat tiedonanto yhtiökokouksessa, puhe- ja kyselyoikeus sekä oikeus tutustua yhtiön kirjoihin ja asiakirjoihin. GmbH-lain 22 §:n mukaan osakas voi neljäntoista päivän kuluessa ennen tilinpäätöksen vahvistamista käsittelevää kokousta tai ennen kirjallisen äänestysajan päättymistä tutustua kirjoihin ja asiakirjoihin.
Vähemmistöosakkaat eivät ole oikeudettomia. He säilyttävät osallistumis-, ääni-, tiedonsaanti- ja tarkastusoikeutensa silloinkin, kun he eivät yksin pysty estämään päätöksiä. Lisäksi he voivat antaa päätökset oikeudellisesti tutkittaviksi, jos koollekutsunnassa, äänestyksessä, sisällössä tai enemmistössä on merkittävä virhe. Yhtiösopimuksella voidaan suojata vähemmistöosakkaita laajemmin, esimerkiksi suostumusvarauksilla, veto-oikeuksilla, määräenemmistövaatimuksilla tai erityisillä tiedonantovelvollisuuksilla.
Virheelliset yhtiökokouspäätökset
Yhtiökokouksen päätös voi olla oikeudellisesti riitautettavissa, jos yhtiökokous on kutsuttu koolle virheellisesti, osakas ei ole voinut osallistua asianmukaisesti, äänet on laskettu väärin, äänestyskieltoa on rikottu tai päätös on lain, yhtiösopimuksen tai uskollisuusvelvollisuuden vastainen. Tällaisissa tapauksissa asianomaisen osakkaan on toimittava nopeasti. Yhtiökokouksen päätöksen oikeudellinen moittiminen on GmbH-lain 41 §:n mukaan sidottu periaatteessa kuukauden määräaikaan. Se, joka hyväksyy virheellisen päätöksen tai reagoi liian myöhään, ottaa riskin siitä, että päätös jää voimaan virheestä huolimatta.
Erityisen merkittäviä ovat päätökset, jotka koskevat toimitusjohtajan nimittämistä tai erottamista, voitonjakoa, yhtiöjärjestyksen muuttamista, pääomatoimenpiteitä, osuuksien luovuttamista, osakkaan erottamista ja GmbH:n purkamista. Juuri näissä päätöksissä virheet vaikuttavat suoraan yhtiön määräysvaltaan, varallisuuteen ja valtasuhteisiin.
Osakkaan varallisuusoikeudet
Varallisuusoikeudet koskevat omistusosuuden taloudellista hyötyä. Ne varmistavat, että osakas osallistuu GmbH:n menestykseen.
Keskiössä on oikeus voittoon. Jos yhtiö tekee ylijäämää, osakkaat voivat saada sitä omistusosuutensa mukaisesti.
Keskeisiä varallisuusoikeuksia ovat:
- Oikeus voitto-osuuteen
- Oikeus osuuteen selvitystilassa kertyvästä varallisuudesta
Oikeus voittoon perustuu GmbH-lain 82 §:ään. Niin kauan kuin GmbH on olemassa, osakkailla on oikeus tasevoittoon, sikäli kuin sitä ei ole yhtiösopimuksella tai pätevällä yhtiökokouspäätöksellä jätetty jakamatta. Jos yhtiösopimuksessa ei ole muuta määräystä, tasevoitto jaetaan maksettujen pääomasijoitusten suhteessa. Osakaspääomalle ei saa sopia eikä maksaa kiinteää korkoa.
Kielto luvattomista maksuista osakkaille
Osakkaat eivät saa käsitellä GmbH:n varallisuutta kuin omaa yksityisvarallisuuttaan. Maksut ovat sallittuja vain, jos ne perustuvat pätevään oikeusperusteeseen, kuten voitonjakopäätökseen, markkinaehtoiseen sopimukseen tai asianmukaiseen takaisinmaksuun.
Maksu on luvaton, jos se vähentää yhtiön varallisuutta osakkaan hyväksi ilman vastaavaa vastiketta. Asianomaisen osakkaan on palautettava luvaton maksu. Lisäksi toimitusjohtajat voivat olla vastuussa, jos he ovat toteuttaneet tai sallineet maksun.
Peter HarlanderHarlander & Partner Rechtsanwälte „Maksut osakkaille vaativat selkeän oikeusperusteen. Ilman voitonjakopäätöstä, markkinaehtoista sopimusta tai asianmukaista takaisinmaksua syntyy takaisinperintäriski. “
GmbH-osakkaan velvollisuudet
Oikeuksien lisäksi on myös selkeitä velvollisuuksia, jotka jokaisen osakkaan on täytettävä. Nämä velvollisuudet turvaavat yhtiön toimintakyvyn ja suojaavat muita osapuolia.
Tärkein velvollisuus on sovitun sijoituksen suorittaminen GmbHG:n 63 §:n mukaisesti. Ilman tätä maksua yhtiöltä puuttuu tarvittava taloudellinen perusta.
Keskeisiin velvollisuuksiin kuuluvat:
- Vastaanotetun perussijoituksen maksaminen
- Yhtiösopimuksen määräysten noudattaminen
Lisäksi yhtiösopimuksessa voidaan GmbH-lain 72 §:n mukaisesti määrätä lisämaksuvelvollisuudesta. Tällainen velvollisuus on olemassa vain, jos siitä on sovittu pätevästi yhtiösopimuksessa. Yhtiösopimuksessa on määriteltävä, voidaanko lisämaksuja vaatia, missä laajuudessa ne ovat sallittuja ja millä menettelyllä osakkaat velvoitetaan maksuun. Ilman yhtiösopimukseen perustuvaa perustaa ei ole yleistä velvollisuutta sijoittaa lisäpääomaa merkityn pääomasijoituksen lisäksi.
Maksamatta jättämisen seuraukset
Jos osakas ei maksa vastaanottamaansa sijoitusta kehotuksesta huolimatta, GmbH voi lain mukaisen lisäajan jälkeen uhata poissulkemisella yhtiöstä. Jos maksua ei edelleenkään suoriteta, osakas voidaan sulkea pois. Tätä menettelyä kutsutaan kadusoinniksi. Tällöin osakas menettää osuudesta johtuvat oikeutensa, mutta voi tietyissä tilanteissa edelleen vastata avoimista määristä.
Lojaliteettivelvollisuus yhtiötä kohtaan
Uskollisuusvelvollisuus velvoittaa osakkaat lojaaliin käyttäytymiseen GmbH:ta kohtaan. Osakas ei saa käyttää oikeuksiaan yksinomaan omaksi edukseen, jos siitä aiheutuu vahinkoa yhtiölle. Sen sijaan hänen on otettava huomioon GmbH:n edut.
Uskollisuusvelvollisuus velvoittaa osakasta konkreettisesti käyttämään äänioikeuttaan lojaalisti, olemaan väärinkäyttämättä GmbH:n luottamuksellisia tietoja, olemaan vahingoittamatta yhtiötä tarkoituksellisesti ja olemaan syrjimättä muita osakkaita oikeuden väärinkäytöllä. Osakkaiden välisessä riidassa uskollisuusvelvollisuus rajoittaa siten enemmistövaltaa, estämiskäyttäytymistä ja omaa etua tavoittelevia erityisetuja.
Pelkkä osakas ei ole automaattisesti laajan lakisääteisen kilpailukiellon alainen, kuten toimitusjohtaja. Kilpaileva toiminta voi kuitenkin olla luvatonta, jos se rikkoo yhtiösopimusta, salassapitovelvollisuutta tai yhtiöoikeudellista uskollisuusvelvollisuutta. Ratkaisevaa ei ole pelkkä kilpailu, vaan se, vahingoittaako osakas GmbH:ta, käyttääkö hän väärin GmbH:n liiketoimintamahdollisuuksia tai hyödyntääkö hän luottamuksellisia tietoja.
Osuuksien siirto ja muutokset
GmbH:n osuus voidaan GmbH-lain 76 §:n mukaisesti myydä, lahjoittaa, periä tai luovuttaa uudelleenjärjestelyn yhteydessä. Luovutus elävien kesken tapahtuu Itävallassa osuuden siirrolla (abtretung) ja vaatii laissa säädetyn notaarin vahvistaman asiakirjan muodon. Ilman muotovaatimusten noudattamista ostajasta ei tule pätevästi osakasta.
Yhtiösopimuksessa voidaan määrätä lisärajoituksista. Sallittuja ovat suostumusvaatimukset, etuosto-oikeudet, lunastusoikeudet, myötämyyntioikeudet ja myötämyyntivelvollisuudet. Tällaisilla säännöillä estetään ei-toivotun henkilön tulo GmbH:n osakkaaksi ilman valvontaa.
Sebastian RiedlmairHarlander & Partner Rechtsanwälte „Nämä säännöt estävät sen, että kuka tahansa voi tulla osakkaaksi ilman valvontaa. Samalla ne mahdollistavat hallitun omistajavaihdoksen yhtiön sisällä. “
Osakkaiden vastuu ja riskit
Rajoitettu vastuu on GmbH:n keskeinen piirre. Periaatteessa osakas vastaa vain sijoituksellaan eikä yksityisvarallisuudellaan. Riski rajoittuu siten yhtiöosuuteen. GmbH:n velkojat kohdistavat vaatimuksensa yhtiön varallisuuteen. Pelkän osakkaan yksityisvarallisuus pysyy suojattuna, kunhan erillistä vastuuperustetta ei ole.
Pelkkä osakas ei vastaa yhtiön veloista henkilökohtaisesti vain siksi, että GmbH ei maksa velvoitteitaan. Hänen taloudellinen riskinsä on yhtiöosuuden menettämisessä ja velvollisuudessa suorittaa merkitty sijoitus. Henkilökohtainen varallisuus tulee merkitykselliseksi vasta, kun on olemassa erillinen vastuuperuste. Tällainen vastuuperuste on kyseessä, jos sijoitus on maksamatta, on olemassa takaisinmaksuvelvollisuus kielletyn varojenjaon vuoksi, on annettu henkilökohtainen takaus tai vakuus, on aiheutettu vahinkoa tai osakas toimii myös toimitusjohtajana.
GmbH:n velkojat eivät voi vaatia pelkkää osakasta henkilökohtaiseen vastuuseen vain siksi, että GmbH ei maksa velkojaan. Yksityisvarallisuus tulee merkitykselliseksi vasta, kun on olemassa erillinen vastuuperuste. Tällainen vastuuperuste on kyseessä, jos sijoitus on maksamatta, on olemassa takaisinmaksuvelvollisuus kielletyn varojenjaon vuoksi, on annettu henkilökohtainen takaus tai vakuus, on aiheutettu vahinkoa tai osakas toimii myös toimitusjohtajana.
Osakkaan roolit käytännössä
Osakkaan oikeudet ja riskit riippuvat vahvasti siitä, mikä rooli hänellä on GmbH:ssa. Ratkaisevia ovat omistusosuuden suuruus, äänivalta, vaikutusvalta johtoon ja mahdolliset lisätehtävät.
- Yksinvaltias osakas: Yksi henkilö omistaa kaikki osuudet. Hän voi tehdä yhtiökokouspäätökset yksin, mutta päätökset on dokumentoitava asianmukaisesti.
- Vähemmistöosakas: Osakas ei voi yksin saada läpi tavallisia enemmistöpäätöksiä. Hän suojautuu tiedonsaantioikeuksien, tarkastusoikeuksien, päätösten valvonnan ja yhtiösopimukseen perustuvien erityisoikeuksien avulla.
- Enemmistöosakas: Osakas voi määrätä tavallisista päätöksistä, mutta on silti sidottu lakiin, yhtiösopimukseen, äänestyskieltoihin ja uskollisuusvelvollisuuteen.
- Määräysvaltainen osakas: Osakas voi äänten enemmistön tai tosiasiallisen vaikutusvaltansa perusteella muovata yhtiötä. Hänen päätöstensä on silti kunnioitettava GmbH:ta ja muita osakkaita.
- Osakas-toimitusjohtaja: Osakas on lisäksi toimitusjohtaja. Hänellä on siten osakkaan velvollisuuksien lisäksi myös toimielinvastuita, kirjanpitovelvollisuuksia, konkurssihakemusvelvollisuuksia ja toimitusjohtajan vastuunriskejä.
- Äänetön yhtiömies: Äänetön yhtiömies ei ole GmbH-osakas yhtiöoikeudellisessa mielessä. Hänellä ei ole GmbH-osuutta, vaan hän osallistuu yritystoimintaan velvoiteoikeudellisen tai yhtiöoikeudellisen sopimuksen perusteella.
- Oikeushenkilö osakkaana: Myös GmbH, AG, yksityissäätiö, osuuskunta tai yhdistys voi omistaa GmbH:n osuuksia.
Osakkaan eroaminen GmbH-yhtiöstä
Osakasasema ei pääty pelkkään toiveeseen tai suulliseen ilmoitukseen. Osakas eroaa, kun hänen osuutensa luovutetaan pätevästi, kun osuus lunastetaan, kun yhtiösopimuksessa sovittu lunastus- tai erottamislauseke aktivoituu, kun osuus siirtyy perintönä tai kun yhtiö puretaan ja selvitetään.
Erityisen alttiita konflikteille ovat erottaminen, lunastaminen ja pakkoluovutus. Tällaiset toimenpiteet vaativat kestävän lakisääteisen tai yhtiösopimukseen perustuvan perusteen. Yhtiösopimuksessa tulisikin määritellä tarkasti, milloin osakkaan on erottava, miten osuus arvostetaan, milloin korvaus erääntyy ja ovatko maksuerät sallittuja.
Osakkaiden välisissä riidoissa suurimmat riskit syntyvät estetyistä päätöksistä, evätystä tiedonsaannista, epäselvistä äänioikeuksista, luvattomista varojen nostoista, kilpailevasta toiminnasta ja kiistoista osuuksien arvostuksesta. Huolellinen yhtiösopimus vähentää näitä riskejä, koska se määrittelee konkreettisesti päätöksentekosäännöt, etuosto-oikeudet, lunastusoikeudet, korvaukset, salassapidon, kilpailunrajoitukset ja riidanratkaisun.
Edunne asianajajan tuella
Osakkaan oikeudellinen asema yhdistää varallisuuden, määräysvallan, vastuun ja konfliktipotentiaalin. Pienetkin virheet voivat johtaa taloudellisiin tappioihin tai konflikteihin yhtiön sisällä.
Varhainen oikeudellinen neuvonta tuo selkeyttä ja ehkäisee tyypillisiä ongelmia. Se auttaa käyttämään oikeuksia tarkoituksenmukaisesti ja välttämään riskejä.
Asianajajan tuen konkreettisia etuja ovat:
- Yhtiösopimusten ja omistusjärjestelyjen selkeä laatiminen
- Osakkaan oikeuksien varma toteuttaminen
- Henkilökohtaisten vastuuriskien välttäminen
Peter HarlanderHarlander & Partner Rechtsanwälte „Oikeudellinen tuki on erityisen hyödyllistä, jos haluatte tarkistuttaa yhtiösopimuksen, siirtää osuuden, valmistella yhtiökokouksen tai riitauttaa päätöksen.“
