Taloussovittelu

Konfliktinratkaisu

Taloussovittelu on tehokas menetelmä sisäisten tai yritysten välisten konfliktien ratkaisemiseen. Taloussovittelua voidaan käyttää esimerkiksi konflikteissa

käytettävissä.

Taloussovittelun tavoitteena on päästä konfliktien syiden jäljille ja kehittää kaikkien osapuolten intressit, tarpeet ja ennen kaikkea yrityksen tietotaidon huomioiden kestävä ratkaisu tulevaisuutta varten.

Taloussovittelu estää arvokkaiden työntekijöiden, liikekumppaneiden ja asiakkaiden menetyksen.

Neuvottelut neutraalissa ohjauksessa

Termi ”mediatio” tulee englannin kielestä ja tarkoittaa ”sovittelua” tai ”välitystä”, mikä jo hyvin kuvaa sovittelun ydintä.

Sovittelu on konfliktin osapuolten välinen neuvottelu, jossa neutraali kolmas osapuoli, sovittelija, johtaa, moderoi ja jäsentää osapuolten keskusteluja.

Sovittelun tavoite

Sovittelumenettelyn ensisijainen tavoite on olemassa olevan konfliktin ratkaiseminen tekemällä oikeudellisesti sitova ja käytännöllinen sopimus, joka ottaa huomioon kaikkien osallistuvien konfliktin osapuolten intressit ja tarpeet.

Sovittelu ei siis tähtää oikeudellisten vaatimusten jäykkään läpiviemiseen, vaan käytännöllisen konfliktinratkaisun kehittämiseen, joka on tyydyttävä kaikille osapuolille.

Sovittelun edut

Sovittelun suurin etu on, että konfliktin osapuolille ei sovittelun puitteissa, toisin kuin oikeudenkäynnissä, pakoteta ratkaisua ”ylhäältä päin”. Sovittelussa konfliktin osapuolet kehittävät itse kaikille asianosaisille sopivan tai ainakin hyväksyttävän ratkaisun.

Tässä keskitytään kaikkien asianosaisten intresseihin ja tarpeisiin.

Kun useimmat muut riidanratkaisumenetelmät työläästi käsittelevät menneisyyttä, sovittelumenettelyssä katse on aina nykyhetkessä ja tulevaisuudessa. Sovittelussa ei ole kyse ”syyllisen” löytämisestä, vaan sen määrittämisestä, mitä on tehtävä konfliktin lopettamiseksi.

Sovittelun edellytykset

Ylivoimaisesti tärkein sovittelun edellytys on kaikkien konfliktin osapuolten vapaaehtoinen yhteistyö ja aito kiinnostus ratkaisun löytämiseen. Toisin kuin oikeudenkäynnissä, jossa yhden konfliktin osapuolen osallistumisen kieltäytyminen ei yleensä ole ongelma tai se voidaan tarvittaessa pakottaa, sovittelun tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista vain, jos kaikki konfliktin osapuolet istuvat saman pöydän ääressä.

Sovittelu on siis mahdollista vain, jos kaikilla konfliktin osapuolilla on intressi kehittää yhdessä, oikeuden ulkopuolella ja omalla vastuullaan tulevaisuuteen suuntautuva ratkaisu.

Sovittelun kulku

Sovittelu on erittäin tehokas konfliktinratkaisumenettely, joka yleensä tuo nopeasti havaittavia tuloksia. Konfliktin lopulliseen ratkaisemiseen tarvitaan kuitenkin lähes aina useita tapaamisia. Ensimmäisen tapaamisen tarkoituksena on ennen kaikkea antaa sovittelijalle yleiskuva konfliktista ja keskustella tulevasta menettelystä konfliktin osapuolten kanssa.

Tämän jälkeen sovittelija selvittää eri tekniikoiden avulla yksittäisten konfliktin osapuolten intressit ja tarpeet kyseisen konfliktin puitteissa ja luo siten pohjan uusille ratkaisuehdotuksille.

Kun kaikille konfliktin osapuolille sopiva ratkaisu on löydetty, se kirjataan oikeudellisesti sitovaksi kirjalliseksi sopimukseksi. Siihen asti sovittelun ajaksi tehdään usein väliaikaisia järjestelyjä.

Sovittelijoiden tehtävä

Sovittelijoilla ei ole sovittelun puitteissa terapeutin eikä tuomarin asemaa. Sisällölliset ratkaisuehdotukset eivät ole yhteensopivia sovittelijan aseman ja tehtävien kanssa sovittelussa. Sovittelijat tarjoavat neutraalia, kaikkia osapuolia tukevaa apua.

Sovittelija suhtautuu konfliktin osapuoliin tiukasti neutraalisti ja ennakkoluulottomasti. Sovittelija tukee konfliktin osapuolten ratkaisun löytämistä johtamalla, moderoimalla ja jäsentämällä heidän keskustelujaan ja varmistamalla siten oikeudenmukaiset ja tasapainoiset puitteet.

Sovittelijat ovat luonnollisesti velvollisia ehdottomaan salassapitoon ja heidän on käsiteltävä kaikki sovittelun sisällöt luottamuksellisesti.

Konfliktin osapuolten tehtävät

Konfliktin osapuolten tärkein ja usein samalla vaikein tehtävä on sitoutua sovittelumenettelyyn ja osallistua rakentavasti ratkaisun löytämiseen. Tämä sisältää tapaamisten noudattamisen ja valmiuden järjestettyyn keskusteluun.

Myös konfliktin osapuolet sitoutuvat sovittelun puitteissa salassapitoon meneillään olevan menettelyn aikana, ellei kolmansien osapuolten kanssa käytävät keskustelut ole välttämättömiä konfliktin ratkaisemiseksi.

Vaihtoehtojen tunnistaminen

Mitä pidemmälle konfliktit eskaloituvat, sitä enemmän konfliktin osapuolten näkökulmasta ratkaisumahdollisuudet vähenevät. Jossain vaiheessa konflikti supistuu kahteen kiivaasti kiisteltyyn näkökantaan: toinen ratkaisu toista vastaan.

Sovittelun näkökulmasta on kuitenkin aina huomattavasti enemmän mahdollisuuksia:

Siksi sovittelijan tärkein tehtävä on antaa konfliktin osapuolille mahdollisuus tunnistaa mahdollisimman monta vaihtoehtoista ratkaisua, ymmärtää ne kattavasti ja siten myös arvioida niitä. Vain se, joka tuntee vaihtoehtonsa, voi valita niistä optimaalisen.

Sovittelun kustannukset

Sovittelun kustannusten suuruus riippuu monista tekijöistä. Keräämme jo ensimmäisessä tapaamisessa mahdollisimman paljon tietoa, jotta voimme antaa tarkan arvion odotettavissa olevasta menettelyn kestosta ja sovittelun kustannuksista.

Oikeusturvavakuutukset kattavat usein sovittelumenettelyn kustannukset tai ainakin osan niistä.

Taloussovittelun soveltamisalueet

Sovittelu on erittäin yleisesti sovellettavissa oleva konfliktinratkaisutekniikka, joka toimii monilla eri aloilla. Koska olemme sitä mieltä, että sovittelijan tulisi tuntea ja ymmärtää olosuhteet, joissa konflikti tapahtuu, rajoitamme toimintamme muutamiin valittuihin alueisiin, joilla olemme todella hyviä.

Keskitymme siksi taloussovittelun alueisiin sen osa-alueineen, jotka ovat yrityksen sukupolvenvaihdossovittelu ja työpaikka- tai tiimisovittelu.