§ 11 UWG – Liike- tai yrityssalaisuuden loukkaaminen

§ 11 UWG suojaa luottamuksellista yritystietoa paljastamiselta ja sopimattomalta käytöltä. Tarkoitetaan tietoja, jotka ovat yritykselle taloudellisesti arvokkaita, joiden ei ole tarkoitus olla yleisesti tunnettuja ja joita siksi suojataan asianmukaisin salassapitotoimenpitein. Näitä voivat olla esimerkiksi asiakasluettelot, hinnoittelut, sisäiset laskelmat, tekniset menetelmät tai arkaluonteiset tarjoustiedot. Rangaistavasti toimii se, joka työntekijänä työsuhteen aikana luovuttaa tällaisia salaisuuksia luvattomasti tai joka hankkii tällaisen salaisuuden laittomasti ja käyttää sitä kilpailutarkoituksiin tai levittää sitä edelleen. Laki suojaa näin ollen paitsi asianommaista yritystä myös reilua kilpailua, koska kenenkään ei tule hankkia sopimatonta etua vieraan osaamisen väärinkäytöllä.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Oikeudellinen suoja § 11 UWG:n mukaan

§ 11 UWG suojaa liike- ja ammattisalaisuuksia luvattomalta paljastamiselta ja käytöltä. Säännöksen tavoitteena on suojata yrityksiä kilpailuhaitoilta, joita voi syntyä, jos luottamukselliset tiedot päätyvät kilpailijoille tai niitä käytetään vieraisiin tarkoituksiin.

Suojattuja ovat tiedot, joiden salassapidolle on oikeutettu taloudellinen intressi. Jos tällaiset tiedot päätyvät hallitsemattomasti ulkopuolisille, se voi aiheuttaa merkittäviä haittoja asianomaiselle yritykselle ja vääristää kilpailua.

Toimiminen kilpailutarkoituksessa

Rangaistavuus UWG:n 11 §:n nojalla edellyttää, että teko tehdään kilpailutarkoituksessa. Kilpailun käsite kuvaa yritysten tai henkilöiden välistä taloudellista kilpailusuhdetta, jossa kilpaillaan samoista asiakkaista, toimeksiannoista tai markkinaosuuksista.

Jotta toiminta olisi kilpailutarkoituksessa, on täytyttävä kilpailusuhteen ja kilpailutarkoituksen edellytykset.

Kilpailusuhde

Kilpailusuhde on olemassa, kun kaksi tai useampi yritys toimii samoilla markkinoilla ja kilpailee samoista asiakkaista tai liiketoimintamahdollisuuksista. Osapuolten ei tarvitse olla välittömiä kilpailijoita. Riittää, että teko soveltuu parantamaan yhden yrityksen kilpailuasemaa suhteessa muihin markkinatoimijoihin.

Kilpailutarkoitus

Kilpailutarkoituksella tarkoitetaan, että tekijä pyrkii tietoisesti edistämään omaa kilpailuaan tai toisen kilpailua. Pelkkä salaisuuden luovuttaminen tai käyttäminen ei riitä. Ratkaisevaa on, että teko tehdään nimenomaan taloudellisen kilpailuedun saavuttamiseksi.

Liike- ja yrityssalaisuuden käsite

UWG:n 11 §:n suoja edellyttää liike- tai ammattisalaisuuden olemassaoloa.

Liikesalaisuus koskee yrityksen kaupallisia tai taloudellisia tietoja. Näihin kuuluvat asiakasluettelot, hinnoittelut, laskelmat tai markkinointistrategiat.

Ammattisalaisuus liittyy teknisiin tai organisatorisiin prosesseihin, kuten tuotantomenetelmiin, teknisiin piirustuksiin tai erityisiin valmistusprosesseihin.

Jotta § 11 UWG:n mukainen suoja toteutuu, useiden edellytysten on täytyttävä. Tiedolla on oltava yhteys yritykseen, se ei saa olla julkisesti saatavilla ja yrityksellä on oltava oikeutettu intressi salassapitoon.

Tiedolla on oltava yhteys yritykseen, eikä se saa olla yleisesti tunnettu tai helposti saatavilla. Lisäksi sen salassapidolle on oltava oikeutettu taloudellinen intressi. On oltava havaittavissa, että yritys todella haluaa pitää kyseisen tiedon salassa ja ryhtyy asianmukaisiin toimenpiteisiin luottamuksellisuuden turvaamiseksi.

Erottaminen yleisesti tunnetuista tiedoista

Kaikki yrityksen tiedot eivät ole automaattisesti suojattuja. Ratkaisevaa on, että kyse on sisällöistä, jotka eivät ole julkisesti tunnettuja tai helposti saatavilla. Heti kun tiedot ovat vapaasti saatavilla tai ne voidaan hankkia ilman suurta vaivaa, oikeudellinen suoja raukeaa.

Yleisesti tunnettuja ovat esimerkiksi tiedot, jotka on jo julkaistu tai jotka ilmenevät tavanomaisista markkinahavainnoista. Myös kokemukset ja taidot, jotka työntekijät hankkivat toimintansa aikana, eivät lähtökohtaisesti kuulu suojattuun alueeseen.

Tällaiset tiedot voivat kuitenkin kuulua suojattuun alueeseen, jos ne ovat enemmän kuin pelkkää kokemustietoa ja koskevat yrityksen konkreettisia, luottamuksellisia tietoja. Tällöin ratkaisevaa ei enää ole työntekijän henkilökohtainen osaaminen, vaan tiedon salaisuusluonne.

Salaisuuden paljastaminen UWG:n 11 §:n 1 momentin nojalla

Työntekijät saavat ammatillisen toimintansa yhteydessä usein pääsyn luottamuksellisiin tietoihin, joilla voi olla merkittävä arvo yrityksen kilpailukyvylle. Tästä syystä UWG:n 11 §:n 1 momentti säätää tietyin edellytyksin rangaistavaksi tällaisten tietojen luvattoman paljastamisen.

Salaisuuden paljastaminen on kyseessä, kun työntekijä luovuttaa liike- tai ammattisalaisuuden, joka on annettu hänelle työsuhteen perusteella tai tullut hänelle muutoin saataville, ilman yrityksen suostumusta muille henkilöille. Luovutustavalla ei ole merkitystä. Sekä suulliset ilmoitukset että kirjalliset tai sähköiset välitykset voivat täyttää tunnusmerkistön. Jo luottamuksellisen tiedon saattaminen saataville voi riittää.

Edellytyksenä on kuitenkin, että paljastaminen tapahtuu kilpailutarkoituksessa ja siten tähtää oman tai toisen kilpailun edistämiseen.

Työntekijä

Kaikki yrityksen lähipiiriin kuuluvat henkilöt eivät automaattisesti kuulu työntekijän käsitteen piiriin. Työntekijän käsite tulkitaan laajasti ja se kattaa kaikki henkilöt, jotka työsuhteen perusteella on liitetty yrityksen organisaatioon ja saavat siten pääsyn sisäisiin tietoihin.

Tähän kuuluvat työntekijät, toimihenkilöt, oppisopimusoppilaat ja harjoittelijat. Tietyin edellytyksin myös toimitusjohtajaa tai muita johtavassa asemassa olevia voidaan pitää työntekijöinä. Ratkaisevaa ei ole yrityksen sisäinen asema, vaan kytkeytyminen työsuhteeseen ja sen kautta saatu pääsy luottamuksellisiin tietoihin.

Sen sijaan käsitteen piiriin eivät kuulu itsenäiset yrittäjät tai muut henkilöt, jotka eivät ole työsuhteessa yritykseen. Heidät voidaan kuitenkin tietyissä tilanteissa saattaa vastuuseen muiden säännösten nojalla, erityisesti§ 11 Abs. 2 UWG:n perusteella, jos he hankkivat tai hyödyntävät liike- tai ammattisalaisuuksia laittomasti.

Salaisuuden saaminen työsuhteen perusteella

UWG:n 11 §:n 1 momentin soveltaminen edellyttää, että työntekijä on saanut kyseisen tiedon nimenomaan työsuhteensa perusteella. Salaisuus on joko nimenomaisesti uskottu hänelle tai se on tullut hänelle työnsä perusteella saataville.

Ammatillisen toiminnan ja salaisuuden tuntemisen välillä on siten oltava yhteys. Näin on, jos työntekijä saa asemansa vuoksi nähtäväkseen asiakasluetteloita, laskelmia, teknisiä asiakirjoja tai yrityksen sisäisiä strategioita. Ei kuitenkaan edellytetä, että tieto luovutetaan nimenomaisesti. Riittää, että pääsy on mahdollistunut yrityksessä tehtävän työn kautta.

Tietojen luovuttaminen voimassa olevan työsuhteen aikana

Salaisuuksien luovuttaminen on rangaistavaa vain, jos se tapahtuu voimassa olevan työsuhteen aikana. Tämä tarkoittaa, että suoja on erityisen vahva niin kauan kuin henkilö on vielä työsuhteessa yrityksessä.

Luovutus on jo kyseessä, kun kolmas osapuoli saa mahdollisuuden päästä käsiksi tietoon. Sillä ei ole merkitystä, käytetäänkö tietoa tosiasiallisesti. Jo saataville asettaminen voi riittää.

Työsuhteen päättymisen jälkeen sovelletaan muita säännöksiä. Luottamuksellisten tietojen käsittely on kuitenkin oikeudellisesti arkaluonteista myös sen jälkeen. Tällaisissa tapauksissa voidaan soveltaa erityisesti liikesalaisuuksien suojaa koskevia säännöksiä §§ 26a ff UWG:n mukaisesti sekä asianomaisen yrityksen siviilioikeudellisia vaatimuksia.

Salaisuuden hyödyntäminen UWG:n 11 §:n 2 momentin nojalla

Liike- ja ammattisalaisuuksien suoja ei rajoitu yrityksen työntekijöihin. UWG:n 11 §:n 2 momentti koskee myös henkilöitä, jotka eivät ole työsuhteessa salaisuuden haltijaan, mutta käyttävät luottamuksellisia tietoja luvattomasti tai luovuttavat niitä muille.

Salaisuuden hyödyntäminen on kyseessä, kun luottamuksellisia tietoja hyödynnetään taloudellisesti tai muiden henkilöiden saatetaan saataville. Ei edellytetä, että kilpailuetua tosiasiallisesti saavutetaan. Riittää, että teko tähtää oman kilpailun tai kolmannen kilpailun edistämiseen.

Se, joka on saanut tiedon toisen liike- tai ammattisalaisuudesta, ei saa siksi ilman suostumusta oikeutetulta yritykseltä hyödyntää tai paljastaa sitä, jos tämä tapahtuu kilpailutarkoituksessa.

Laittomasti hankittujen tietojen käyttö

Tällä säännöksellä lainsäätäjä estää sen, että henkilöt hyötyvät taloudellisesti toisen tiedosta, vaikka he eivät ole saaneet taustalla olevia tietoja laillisella tavalla.

Taloudellinen hyödyntäminen on kyseessä erityisesti silloin, kun tekijä käyttää tietoa omien tuotteidensa tai palvelujensa parantamiseen, kehittää sen perusteella kilpailevia tarjouksia tai käyttää sitä kohdennetusti asiakashankintaan

Ratkaisevaa ei ole, syntyykö tosiasiallisesti taloudellista menestystä. Jo tiedon käyttö riittää, kunhan se tapahtuu kilpailutarkoituksessa.

Luovuttaminen kolmansille osapuolille

Oman käytön lisäksi säännös kattaa myös liike- tai ammattisalaisuuksien luovuttamisen muille. Se, joka paljastaa luottamuksellisia tietoja, mahdollistaa muiden henkilöiden käyttää niitä omiin tarkoituksiinsa ja saada niistä taloudellista hyötyä.

Luovuttamisella tarkoitetaan mitä tahansa saataville saattamisen muotoa. Ei ole merkitystä, saatetaanko tieto suuren henkilöjoukon tietoon. Jo ilmoittaminen yhdelle henkilölle voi riittää.

Erityisen ongelmallista on luovuttaminen kilpailijoille tai henkilöille, joilla on taloudellinen yhteys kilpailuun. Paljastamalla luottamuksellisia tietoja nämä voivat parantaa markkina-asemaansa ilman, että ovat itse hankkineet kyseistä tietämystä.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Liike- tai yrityssalaisuuden lainvastainen hankkiminen

Paitsi käyttö, jo salaisuuden hankkiminen voi olla kiellettyä. Laki suojaa yrityksiä siten paitsi jo tunnettujen salaisuuksien paljastamiselta myös tarkoituksellisilta yrityksiltä päästä käsiksi luottamuksellisiin tietoihin.

Laki kieltää liike- tai ammattisalaisuuksien hankkimisen luvattomin menetelmin. Tähän kuuluvat sekä lainvastaiset teot että menettelytavat, jotka eivät välttämättä ole rangaistavia, mutta rikkovat reilun kilpailun sääntöjä. Säännöksen tavoitteena on suojata yrityksiä siltä, että kolmannet saavat luvattomin keinoin pääsyn luottamukselliseen tietoon.

Hankkiminen lainvastaisin toimin

Erityisen selkeä luvattomuuden muoto on kyseessä, kun hankkiminen rikkoo voimassa olevaa oikeutta. Lainvastaisuus syntyy jo tiedon luvattomasta hankkimisesta. Sillä, käyttääkö henkilö salaisuutta myöhemmin, ei ole merkitystä.

Tähän kuuluvat teot, kuten varkaus, petos, lahjonta tai muut lainvastaiset tavat päästä käsiksi luottamuksellisiin tietoihin.

Tähän kuuluvat teot, joissa ylitetään lakisääteiset rajat tietojen hankkimiseksi. Tällaiset menettelytavat loukkaavat syvästi asianommaisen yrityksen oikeuksia.

Hankkiminen sopimattomalla käytöksellä

Lainrikkomusten lisäksi säännös kattaa myös tapaukset, joissa tietoja hankitaan vilpillisellä menettelyllä. Vilpillisesti toimii se, joka hankkii pääsyn luottamuksellisiin tietoihin tavalla, joka on reilun kilpailun periaatteiden vastainen.

Tällaiset tapaukset ovat kyseessä, kun joku tarkoituksellisesti yrittää hankkia tietoja epärehellisellä tai peitetyllä tavalla. Tällöin etualalla ei ole lainrikkomus, vaan epäreilu menettely.

Tähän kuuluvat kohdennetut vakoilutoimet, tietojen hankkiminen petoksella tai muut teot, jotka eivät välttämättä ole rangaistavia, mutta joita pidetään hyvän tavan vastaisina tai kilpailun vastaisina.

Sisäinen tunnusmerkistö

Rangaistavuuteen UWG:n 11 §:n nojalla ei riitä, että liike- tai ammattisalaisuus tosiasiallisesti paljastetaan, käytetään tai luovutetaan. Laki edellyttää lisäksi, että tekijällä on toimintaansa kohtaan tietty sisäinen asenne. Oikeustieteessä tätä kutsutaan subjektiiviseksi tunnusmerkistöksi.

Subjektiivinen tunnusmerkistö koskee sitä, mitä tekijä tiesi, halusi tai ainakin piti mahdollisena toimiessaan. Arvioidaan, onko henkilö toiminut tietoisesti ja tiennyt, mitä tekee. Samalla teon on tähdättävä oman kilpailun tai toisen kilpailun edistämiseen. Näin laki varmistaa, ettei jokainen vahingossa tai tahattomasti tapahtunut luottamuksellisten tietojen luovutus ole rangaistavaa.

Tahallisuus

Rangaistavuus UWG:n 11 §:n nojalla edellyttää, että tekijä toimii tahallisesti. Hänen on siis ymmärrettävä tai ainakin pidettävä mahdollisena, että kyseessä oleva tieto on liike- tai ammattisalaisuus. Samalla hänen on tiedostettava, että hänen tekonsa johtaa tämän luottamuksellisen tiedon paljastamiseen, luovuttamiseen tai käyttämiseen.

Tämä tarkoittaa, että tekijän on ainakin ymmärrettävä , että tieto on luottamuksellinen eikä yritys halua tehdä sitä julkiseksi. Teko ei saa olla pelkästään vahingossa, vaan sen on oltava tietoisesti tehty.

Näin voi olla erityisesti seuraavissa tilanteissa:

• luottamuksellisten tietojen tietoinen luovuttaminen kolmansille osapuolille,
• yrityksen sisäisten tietojen kohdennettu käyttö omiin tarkoituksiin,
• tietoisuus tiedon taloudellisesta merkityksestä ja luottamuksellisuudesta.

Jos tämä tietoisuus puuttuu, esimerkiksi koska henkilö pitää tietoa erehdyksessä julkisesti saatavilla olevana, tahallisuutta ei lähtökohtaisesti ole. Pelkkä huolimaton tai vahingossa tehty teko ei riitä rangaistavuuteen UWG:n 11 §:n nojalla.

Oikeudelliset seuraukset rikkomuksesta

Rikkomus § 11 UWG:tä vastaan voi aiheuttaa sekä rikosoikeudellisia että siviilioikeudellisia seurauksia. Asianomaisilla yrityksillä on useita mahdollisuuksia toimia salaisuuksiensa luvatonta käyttöä tai luovuttamista vastaan.

Ratkaisevaa on, että lainsäätäjä ei ainoastaan rankaise tekijää, vaan antaa myös yritykselle välineet rajoittaa syntynyttä vahinkoa ja estää tulevia rikkomuksia.

Rikosoikeudelliset seuraukset

Se, joka rikkoo § 11 UWG:tä, joutuu varautumaan oikeudelliseen rangaistukseen. Rikkomuksen vakavuudesta riippuen uhkana ovat sakkorangaistukset tai vankeusrangaistukset. Tavoitteena on sanktioida ja estää sopimatonta käytöstä tehokkaasti.

Erityispiirteenä on, että UWG:n 11 § on yksityissyytteen alainen rikos. Yksityissyytteen alainen rikos on rikos, jota syyttäjä ei automaattisesti aja. Sen sijaan vahingoittuneen on itse pantava rikosprosessi vireille ja toimittava yksityissyytteen nostajana. Lainsäätäjä lähtee siitä, että ensisijaisesti loukataan asianomaisen yrityksen etuja, ja siksi yrityksen tulee itse päättää, ryhdytäänkö rikosoikeudelliseen menettelyyn.

Yrityksille tämä tarkoittaa, että niiden on ryhdyttävä aktiivisiin toimiin rikkomuksen ilmetessä. Ilman vastaavaa yksityissyytettä tekijää ei lähtökohtaisesti rangaista rikosoikeudellisesti. Nopea reagointi on siksi usein ratkaisevaa, jotta omat oikeudet voidaan tehokkaasti turvata.

Siviilioikeudelliset seuraukset

Rikosoikeuden ohella yritysten käytettävissä on myös siviilioikeudellisia vaatimuksia. Näiden tavoitteena on korvata aiheutunut vahinko ja estää jatkoloukkaukset.

Keskiössä on mahdollisuus ryhtyä toimiin suoraan tekijää vastaan ja saattaa hänet vastuuseen. Erityisen tärkeää on, että yritykset reagoivat nopeasti lisähaittojen välttämiseksi.

Tyypillisiä vaatimuksia ovat:

• Lisärikkomusten kieltäminen
• Vahingonkorvaus syntyneistä menetyksistä
• Lainvastaisten asiantilojen poistaminen

Käytännössä erityisen tärkeää on mahdollisuus nopeaan oikeudelliseen varmistamiseen. Yritykset voivat uhkaavan tai jo tapahtuneen loukkauksen yhteydessä hakea turvaamiskieltoa gem. § 24 UWG . Tällä voidaan kieltää liike- tai ammattisalaisuuksien jatkokäyttö tai edelleenluovutus välittömästi, jo ennen lopullisen menettelyn päättymistä.

Nämä vaatimukset mahdollistavat aktiivisen puuttumisen liikesalaisuuksien väärinkäyttöön ja oman kilpailuaseman suojaamisen.

Edunne asianajajan tuella

Juuri liike- ja ammattisalaisuuksissa on usein kyse suurista taloudellisista arvoista ja monimutkaisista oikeudellisista rajauksista. Jo pienet virheet voivat johtaa siihen, että vaatimukset menetetään tai menettely epäonnistuu. Varhainen oikeudellinen tuki varmistaa, että turvaat asemasi ja viet asiasi määrätietoisesti läpi.

Asianajaja auttaa teitä oikeudellisen arvioinnin lisäksi myös strategisessa toimintatavassa, kuten siinä, ovatko rikosoikeudelliset askeleet, siviilioikeudelliset vaatimukset vai molemmat järkeviä. Samalla hän varmistaa, että kaikki edellytykset osoitetaan asianmukaisesti, mikä on käytännössä usein ratkaisevaa.

Konkreettiset etunne:

• Nopea arvio siitä, onko kyseessä todella suojattu salaisuus
• Vaatimusten kohdistettu täytäntöönpano, kuten kielto tai vahingonkorvaus
• Varma todistelu, jotta rikkomuksia voidaan ylipäätään seurata

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Usein kysytyt kysymykset – UKK

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio