14a § UWG – Tiedonantovelvollisuus

Tiedonantovelvollisuus 14a § UWG:n mukaan mahdollistaa tiettyjen laitosten paljastaa sellaisten henkilöiden tai yritysten henkilöllisyyden, jotka mahdollisesti rikkovat kilpailuoikeutta. Taustalla on se, että sopimattomat kaupalliset menettelyt tapahtuvat usein puhelinnumeroiden tai postilokeroiden kautta ilman, että vastuullinen henkilö on välittömästi tunnistettavissa. Jotta oikeusrikkomuksia voidaan silti valvoa, laki velvoittaa tietyt posti- ja tietoliikenneyhtiöt luovuttamaan olemassa olevat asiakastiedot. Vaatimus palvelee siten kilpailurikkomusten selvittämistä ja helpottaa kilpailuoikeuden täytäntöönpanoa.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Tiedonantoon oikeutetut tahot 14a § UWG:n mukaan

Tiedonantovelvollisuus 14a § UWG:n mukaan ei ole jokaisen henkilön käytettävissä, joka epäilee kilpailurikkomusta. Lainsäätäjä on tarkoituksellisesti rajannut oikeutettujen piirin. Näin pyritään estämään henkilötietojen luovuttaminen ilman riittävää valvontaa.

Säännöksen tavoitteena on selvittää sopimattomat kaupalliset menettelyt tehokkaasti, mutta samalla suojella asianomaisten käyttäjien etuja. Siksi vain tietyt laissa mainitut laitokset voivat vaatia tiedonantoa.

Henkilö, joka ei kuulu tähän piiriin, ei voi vedota 14a § UWG:hen ja hänen on selvitettävä, onko muita oikeudellisia mahdollisuuksia olemassa.

Kannevaltaiset laitokset

Oikeutettuihin tahoihin kuuluu useita organisaatioita, joille laki antaa erityisen roolin kilpailuoikeuden täytäntöönpanossa. Ne voivat ryhtyä toimiin, kun niillä on perusteltu epäily sopimattomasta kaupallisesta menettelystä ja ne tarvitsevat vastuullisen henkilöllisyyden oikeuksien valvomiseksi.

Näitä ovat:

• Itävallan talouskamariliitto
• Liittovaltion työntekijöiden ja toimihenkilöiden kamariliitto
• Itävallan ammattiliittojen keskusjärjestö
• Liittovaltion kilpailuviranomainen
• Kuluttajatiedotusyhdistys

Nämä laitokset edustavat julkisia tai kollektiivisia etuja ja niiden tulee pystyä torjumaan kilpailurikkomuksia tehokkaasti. Tiedonantovelvollisuus antaa niille mahdollisuuden tunnistaa vastuulliset, jotka toimivat puhelinnumeron tai postilokeron takana.

Kilpailunvastaisen toiminnan suojeluyhdistys

Laissa mainittujen laitosten lisäksi myös Sopimattoman kilpailun torjuntayhdistys on oikeutettu tiedonantoon.

Suojayhdistys on käsitellyt kilpailurikkomusten valvontaa useiden vuosien ajan ja tukee reilua kilpailua. Käytännössä se ryhtyy toimiin, kun yrityksiä haitataaan harhaanjohtavalla mainonnalla, aggressiivisilla myyntikäytännöillä tai muilla sopimattomilla toimenpiteillä.

Jotta yhdistys voi valvoa tällaisia rikkomuksia tehokkaasti, se saa 14a § UWG:n edellytysten täyttyessä vaatia käyttäjätietojen luovuttamista. Tiedonanto palvelee yksinomaan mahdollisen oikeusrikkojan tunnistamista ja muiden oikeudellisten toimien valmistelua.

Kilpailijoilla ei ole oikeutta tiedonantoon

Monille yrittäjille yllättävää on se, että kilpailijoilla itsellään ei ole tiedonantovaatimusta 14a § UWG:n mukaan.

Henkilö, jota kilpailurikkomus koskee välittömästi, ei voi perustaa tietojen luovuttamista pelkästään tähän säännökseen. Lainsäätäjä halusi välttää sen, että yritykset käyttävät säännöstä yleisenä tutkimusvälineenä kilpailijoita vastaan.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kilpailijat olisivat suojattomia. Tapauksen mukaan muut lakisääteiset tiedonantovaatimukset tai oikeudelliset mahdollisuudet vastuullisen tunnistamiseksi voivat tulla kysymykseen.

Tiedonantovelvollisia yrityksiä

Jokaisen yrityksen ei tarvitse antaa tietoja 14a § UWG:n mukaan. Säännös koskee yksinomaan palveluntarjoajia, joilla on toimintansa vuoksi hallussaan tiettyjä käyttäjätietoja.

Lainsäätäjä on valinnut nämä yritykset, koska ne ovat usein ainoita tahoja, jotka voivat luoda yhteyden puhelinnumeron, postilokeron ja sen takana olevan henkilön välille.

Postipalveluntarjoajat

Tiedonantovelvollisia ovat yritykset, jotka tarjoavat postipalveluja ja käsittelevät käyttäjiensä nimiä ja osoitteita.

Säännöksen tarkoituksena on estää se, että henkilöt tai yritykset piiloutuvat postilokeron taakse ja peittävät siten henkilöllisyytensä. Henkilön, joka hoitaa liikekirjeenvaihdon yksinomaan postilokeron kautta, ei pitäisi voida välttyä oikeudelliselta valvonnalta pelkästään tämän vuoksi.

Jos laillinen tiedonantopyyntö on olemassa, postipalveluntarjoajan on luovutettava olemassa olevat tiedot, sikäli kuin ne ovat saatavilla ilman lisätutkimuksia.

Tietoliikennepalveluntarjoajat

Myös tietoliikennepalveluntarjoajat kuuluvat 14a § UWG:n piiriin.

Näihin kuuluvat yritykset, jotka tarjoavat puhelinliittymiä tai vastaavia viestintäpalveluja. Erityisesti mainospuheluiden tai muiden kilpailuoikeudellisesti merkityksellisten toimien yhteydessä tiedossa on usein vain puhelinnumero.

Tiedonantovaatimus mahdollistaa tällaisissa tapauksissa puhelinnumeron takana olevan henkilön tai yrityksen tunnistamisen. Näin kilpailurikkomuksia voidaan valvoa tehokkaammin.

Tiedonantovelvollisuuden rajat

Tiedonantovelvollisuus ei ole rajaton. Palveluntarjoajien ei tarvitse tehdä laajoja tutkimuksia eikä hankkia uusia tietoja.

Luovutetaan vain tiedot,

• jotka ovat jo olemassa,
• jotka ovat saatavilla ilman lisätutkimuksia,
• jotka koskevat kotimaista postilokero tai kotimaista puhelinnumeroa.

Tiedot, jotka palveluntarjoajan pitäisi vaivalloisesti selvittää, eivät siten kuulu tähän. Lainsäätäjä halusi rajoittaa tiedonantovaatimuksen niihin tietoihin, jotka on jo tallennettu normaalin liiketoiminnan yhteydessä.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Tiedonantovaatimuksen edellytykset

Tiedonantovelvollisuus 14a § UWG:n mukaan edellyttää useita lakisääteisiä edellytyksiä. Lainsäätäjä on tarkoituksellisesti muotoillut nämä vaatimukset tiukoiksi, koska käyttäjätietojen luovuttaminen merkitsee puuttumista asianomaisen henkilön yksityisyyteen. Tiedonanto tulee siten kysymykseen vain, jos on olemassa ymmärrettävä intressi oikeuksien valvomiseen ja lakisääteiset edellytykset täyttyvät kokonaan.

Tiedonantoa vaativan on esitettävä yksittäiset edellytykset jo tiedonantopyynnössä. Jos vaaditut tiedot puuttuvat, vaatimus epäonnistuu.

Perusteltu epäily sopimattomasta kaupallisesta menettelystä

Tiedonantovaatimuksen keskiössä on perusteltu epäily sopimattomasta kaupallisesta menettelystä.

Ei riitä, että pelkästään epäillään kilpailurikkomusta. Pikemminkin on oltava olemassa konkreettisia tosiseikkoja, jotka tekevät epäilystä ymmärrettävän. Tiedonantoa vaativan on siten selitettävä, mitä käyttäytymistä moititaan ja miksi tämä käyttäytyminen mahdollisesti rikkoo kilpailuoikeutta.

Perusteltu epäily voi olla olemassa esimerkiksi:

• harhaanjohtava mainonta
• aggressiiviset myyntimenetelmät
• peitelty yrityksen henkilöllisyys
• muut sopimattomat kaupalliset menettelyt kuluttajia kohtaan

Mitä tarkemmin tosiasialliset olosuhteet kuvataan, sitä helpompi on ymmärtää tiedonantopyynnön oikeutus. Pelkkä väite ilman konkreettisia viitteitä ei riitä.

Kirjallinen tiedonantopyyntö

Laki vaatii nimenomaisesti kirjallisen tiedonantopyynnön.

Tiedonantoa vaativan on esitettävä siinä kaikki edellytykset ymmärrettävästi. Näihin kuuluvat erityisesti epäilyn perusteet sekä perustelut, miksi vaadittuja tietoja tarvitaan.

Kirjallinen muoto luo selkeyttä kaikille osapuolille. Se dokumentoi pyynnön sisällön ja mahdollistaa lakisääteisten edellytysten myöhemmän tarkistamisen.

Tiedonantopyynnön on sisällettävä seuraavat:

• välttämättömyyden esittäminen oikeuksien valvomiseksi
• epäillyn kilpailurikkomuksen kuvaus,
• epäilyn perusteet,
• konkreettisesti tarvittavat tiedot,

Tietojen välttämättömyys oikeuksien valvomiseksi

Vaadittujen tietojen on oltava välttämättömiä epäillyn kilpailurikkomuksen valvomiseksi. Tiedonantovaatimuksen ei pitäisi palvella yleisten tietojen hankkimista henkilöstä tai yrityksestä. Sen tarkoituksena on pikemminkin todeta mahdollisen oikeusrikkojan henkilöllisyys ja siten mahdollistaa kilpailuoikeudellisten vaatimusten täytäntöönpano.

Tiedonantoa vaativan on siten esitettävä ymmärrettävästi, miksi hän tarvitsee tiedot. Ei riitä, että viitataan pelkästään yleiseen intressiin käyttäjän henkilöllisyydestä. Pikemminkin on oltava konkreettinen yhteys vaadittujen tietojen ja suunnitellun oikeuksien valvonnan välillä.

Tietojen hankkiminen muulla tavoin ei ole mahdollista

Toinen edellytys on se, että tarvittavia tietoja ei voida hankkia yleisesti saatavilla olevista lähteistä. Lainsäätäjä ymmärtää tiedonantovaatimuksen apuvälineenä erityistilanteisiin, joissa vastuullisen henkilöllisyys pysyy piilossa kohtuullisista tutkimuksista huolimatta.

Siksi tiedonantoa vaativan on esitettävä, miksi muut tietolähteet eivät riitä. Jos tarvittavat tiedot voidaan jo saada julkisesti saatavilla olevista rekistereistä, yritysmerkinnöistä tai vastaavista lähteistä, vaatimusta 14a § UWG:n mukaan ei ole. Vasta kun tällaiset mahdollisuudet sulkeutuvat pois, lakisääteinen tiedonantovelvollisuus tulee kysymykseen.

Tällä rajoituksella pyritään estämään se, että tiedonantovaatimusta käytetään tietojen helppoon hankintaan, vaikka tiedot olisivat jo saatavilla muulla tavoin. Näin henkilötietojen luovuttaminen rajoittuu niihin tapauksiin, joissa se on todella välttämätöntä.

Luovutettavien tietojen laajuus

Tiedonantovelvollisuus 14a § UWG:n mukaan ei oikeuta kaikkien käyttäjän tietojen tarkasteluun. Laki rajoittaa tiedonannon laajuuden tarkoituksellisesti niihin tietoihin, jotka ovat välttämättömiä vastuullisen tunnistamiseksi. Näin pyritään luomaan asianmukainen tasapaino tehokkaan oikeuksien valvonnan ja henkilötietojen suojan välille.

Luovutettavia ovat käyttäjän nimi tai yrityksen nimi sekä hänen osoitteensa, sikäli kuin nämä tiedot ovat palveluntarjoajalla. Palveluntarjoajan on ilmoitettava vain ne tiedot, joita se jo käsittelee ja tallentaa palvelujensa tarjoamiseksi. Velvollisuutta hankkia lisätietoja ei ole.

Lisäksi säännös kattaa vain tiedot, jotka liittyvät kotimaiseen postilokero tai ei-julkisesti rekisteröityyn kotimaiseen puhelinnumeroon. Näin katetaan tapaukset, joissa vastuullisen henkilöllisyys pysyy piilossa juuri postilokeron tai puhelinnumeron käytön vuoksi. Tiedonanto palvelee siten yksinomaan henkilön tai yrityksen toteamista näiden viestintävälineiden takana.

Palveluntarjoajan ei kuitenkaan tarvitse suorittaa omia tutkimuksia. Jos tiettyjä tietoja ei ole olemassa tai ne ovat todettavissa vain lisätutkimuksilla, tiedonantovelvollisuutta ei ole tältä osin.

Tiedonantomenettelyn kulku

Tiedonantomenettely alkaa oikeutetun tahon kirjallisella tiedonantopyynnöllä. Tässä kirjeessä on esitettävä lakisääteiset edellytykset ja selitettävä perusteet epäilylle sopimattomasta kaupallisesta menettelystä.

Pyynnön saapumisen jälkeen palveluntarjoaja tarkistaa, täyttyvätkö muodolliset edellytykset. Toisin kuin tuomioistuimen, sen ei tarvitse arvioida, onko todella kilpailurikkomusta. Ratkaisevaa on pikemminkin, sisältääkö tiedonantopyyntö vaaditut tiedot ja esittääkö se lakisääteiset edellytykset ymmärrettävästi.

Jos pyyntö täyttää lain vaatimukset, palveluntarjoajan on ilmoitettava olemassa olevat tiedot kirjallisesti. Menettelyn tarkoituksena on mahdollistaa mahdollisen oikeusrikkojan nopea tunnistaminen ja siten helpottaa kilpailuoikeudellisten vaatimusten myöhempää täytäntöönpanoa.

Käytännössä tiedonantopyynnöllä on erityinen merkitys. Mitä selkeämmin ja ymmärrettävämmin edellytykset esitetään, sitä pienempi on viivästysten tai pyynnön hylkäämisen riski.

Tiedonannon määräaika

Laki ei määrittele tarkkaa päivien määrää, jonka kuluessa tiedonanto on annettava. Sen sijaan 14a § UWG vaatii kohtuullisen määräajan.

Se, mitä pidetään kohtuullisena, riippuu kunkin yksittäistapauksen olosuhteista. Oikeuskirjallisuuden vallitsevan käsityksen mukaan tiedonannon tulisi kuitenkin tapahtua kohtuullisessa ajassa. Usein noin kahden viikon määräaikaa käytetään suuntaa-antavana.

Tällä säännöksellä pyritään varmistamaan, että vastuullisen henkilöllisyys voidaan todeta mahdollisimman nopeasti.

Tiedonannon muoto

Tiedonannon itsensä on tapahduttava kirjallisesti. Näin pysyy jäljitettävissä, mitä tietoja luovutettiin ja millä perusteella tietojen siirto tapahtui.

Kirjallinen muoto palvelee sekä tiedonantoa vaativan suojaa että palveluntarjoajan suojaa. Se luo selkeän dokumentaation tapahtumasta ja helpottaa myöhempää tarkistusta, jos tiedonannon laillisuudesta syntyy riitaa.

Tiedonantovaatimukseen liittyvät kustannukset ja vastuu

Tiedonannon antaminen 14a § UWG:n mukaan voi olla asianomaisen palveluntarjoajan kannalta yhteydessä organisatoriseen ja taloudelliseen vaivaan. Siksi laki säätää, että tiedonantoa vaativan on korvattava palveluntarjoajalle tiedonannon antamisen kohtuulliset kustannukset. Näin pyritään estämään se, että yritysten on itse kannettava tiedonantopyynnön käsittelyyn liittyvät kulut.

Poikkeus koskee liittovaltion kilpailuviranomaista, jonka ei lain mukaan tarvitse maksaa kustannusten korvausta.

Lisäksi laki suojaa palveluntarjoajaa tietojen luovuttamisen mahdollisilta taloudellisilta seurauksilta. Tiedonantoa vaativan on korvattava palveluntarjoajalle vaatimukset, joita käyttäjät voisivat esittää tiedonannon antamisen vuoksi. Palveluntarjoajan ei pitäisi joutua kantamaan kustannuksia tai vahinkoja tietojen luovuttamisen vuoksi. Nämä riskit kantaa lähtökohtaisesti se, joka vaatii tiedonantoa.

Näin pyritään varmistamaan, että palveluntarjoaja ei kärsi taloudellisia haittoja lain mukaisesta tietojen luovuttamisesta ja voi käsitellä oikeutetut tiedonantopyynnöt ilman kohtuutonta riskiä.

Tiedonantovaatimuksen täytäntöönpano

Palveluntarjoajan tiedonantovelvollisuus UWG:n § 14a mukaan pyrkii varmistamaan, että oikeutetut tiedonantopyynnöt eivät jää tehottomiksi. Jos palveluntarjoaja kieltäytyy luovuttamasta tarvittavia tietoja tai ei reagoi kohtuullisessa ajassa, on olemassa oikeudellisia keinoja vaatimuksen täytäntöönpanemiseksi.

Oikeudellinen täytäntöönpano ei palvele ainoastaan oikeutettujen tahojen suojelua. Se varmistaa myös, että lakisääteisten edellytysten olemassaolo tarkistetaan riippumattomasti. Tällä tavoin saavutetaan tasapaino tehokkaan oikeudellisen menettelyn ja asianomaisten käyttäjien suojelun välillä.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Tiedonannon epääminen

Kaikki tiedonantopyynnöt eivät johda haluttujen tietojen luovuttamiseen. Palveluntarjoaja voi kieltäytyä tiedonannosta, jos lakisääteiset edellytykset eivät täyty tai olennaisia tietoja puuttuu.

Kieltäytyminen voi tulla kyseeseen, jos vilpillisestä liiketoimintatavasta ei esitetä riittävää epäilyä tai jos vaaditut tiedot eivät kuulu UWG:n § 14a soveltamisalaan. Samoin ei ole velvollisuutta luovuttaa tietoja, jotka eivät ole palveluntarjoajan hallussa tai jotka olisi hankittava lisätutkimuksilla.

Tiedonantopyynnön hylkääminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, ettei vaatimusta olisi. Kieltäytymisen laillisuus voidaan tarkistaa oikeusteitse.

Oikeudellinen vaatiminen

Jos palveluntarjoaja ei täytä tiedonantovelvollisuuttaan, vaatimus voidaan esittää oikeudessa. Tuomioistuin tarkistaa tällöin, täyttyvätkö UWG:n § 14a lakisääteiset edellytykset ja onko oikeutta tietojen luovuttamiseen.

Tässä ei ole keskeistä kysymys siitä, onko väitetty kilpailurikkomus todella olemassa. Ratkaisevaa on pikemminkin se, onko olemassa perusteltu epäily ja ovatko muut tiedonantovelvollisuuden edellytykset täyttyneet. Jos tuomioistuin päätyy tähän tulokseen, se voi velvoittaa palveluntarjoajan antamaan tiedot.

Edunne asianajajan tuella

Tiedonantovelvollisuus UWG:n § 14a mukaan voi olla tärkeä perusta vilpillisten liiketoimintatapojen takana olevien henkilöiden tai yritysten tunnistamisessa. Käytännössä kuitenkin usein ratkaisevaa on oikea vaatimuksen perusta, epäilyn huolellinen perustelu ja lakisääteisten edellytysten noudattaminen. Jo pienet virheet voivat johtaa siihen, että tiedonantopyyntö jää tuloksettomaksi.

Asianajajan avustuksella voidaan arvioida tapaus oikeudellisesti oikein ja käynnistää tarvittavat toimenpiteet kohdennetusti. Tämä vähentää ajanhukkaa ja vältettävissä olevia riskejä.

Edut yhdellä silmäyksellä:

• Perusteellinen oikeudellinen tarkastus siitä, täyttyvätkö UWG:n § 14a tai muiden tiedonantovelvollisuuksien edellytykset.
• Oikeudellisesti varma valmistelu ja täytäntöönpano tiedonantopyynnön osalta asianomaiselle palveluntarjoajalle.
• Strateginen tuki kilpailurikkomusten selvittämisessä ja muiden vaatimusten täytäntöönpanossa.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Usein kysytyt kysymykset – UKK

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio