Työntekijöiden lähettäminen EU-/ETA-valtioista ja Sveitsistä Itävaltaan

Työntekijöiden lähettäminen EU-/ETA-/Sveitsistä Itävaltaan tarkoittaa, että EU:ssa, ETA-valtiossa tai Sveitsissä toimipaikkaa pitävä yritys lähettää työntekijänsä tilapäisesti Itävaltaan, jotta he suorittavat siellä konkreettisen palvelun toimeksiantoa, toimipistettä tai sallitun työvoiman vuokrauksen puitteissa. Työsuhde ulkomaiseen työnantajaan säilyy lähtökohtaisesti voimassa. Oikeudellisesti ratkaisevaa on, että työ tehdään Itävallassa vain määräajan, mutta työntekijöihin sovelletaan siitä huolimatta tiettyjä pakottavia itävaltalaisia suojamääräyksiä. Näihin kuuluvat erityisesti itävaltalaisen lain tai työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka, työaikarajat, lepoajat, vuosiloma ja työsuojelu.

Työntekijöiden lähettäminen Itävaltaan on kyseessä, kun ulkomainen yritys lähettää työntekijänsä tilapäisesti tekemään työtä Itävaltaan ilman, että työsuhde kotiyritykseen päättyy, ja sen on samalla noudatettava itävaltalaisia vähimmäistyöehtoja.

Kaikki työntekijöiden lähettämisestä Itävaltaan: edellytykset, ilmoitukset, kustannukset, sosiaaliturva ja oikeudelliset riskit selkeästi selitettynä.
Rechtsanwalt Peter Harlander Peter Harlander
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Lähettäminen on kestävällä pohjalla vain, jos rakenne on alusta alkaen rakennettu oikeudellisesti moitteettomaksi.“
Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Sallittu työntekijöiden lähettäminen Itävaltaan § 18 AuslBG

Sallittu työntekijöiden lähettäminen Itävaltaan edellyttää, että useat oikeudelliset ehdot täyttyvät samanaikaisesti. Yritykset eivät voi vain käyttää työntekijöitään rajat ylittävästi, vaan niiden on noudatettava selkeitä eurooppalaisia ja kansallisia vaatimuksia. Nämä säännöt suojaavat sekä kilpailua että työntekijöitä.

Ytimessä on se, että työ tehdään Itävallassa vain tilapäisesti, kun taas yrityksen varsinainen toimipaikka säilyy ulkomailla. Samalla lähettämisen on tosiasiallisesti oltava palvelun suorittamista, eikä se saa toimia keinona kiertää itävaltalaisia määräyksiä.

Yrityksille tämä tarkoittaa: Lähettämistä suunnittelevan on tarkistettava ajoissa, että kaikki edellytykset täyttyvät moitteettomasti, sillä jo pienet virheet voivat johtaa korkeisiin kustannuksiin tai hallinnollisiin seuraamusmaksuihin.

Toimipaikka lähtövaltiossa

Yksi tärkeimmistä edellytyksistä on todellinen toimipaikka lähtövaltiossa. Yrityksen on oltava siellä tosiasiallisesti taloudellisesti aktiivinen, eikä se saa olla olemassa vain paperilla.

Viranomaiset tarkastavat tarkasti, harjoittaako yritys ulkomailla merkittävää liiketoimintaa. Tähän kuuluvat esimerkiksi käynnissä olevat projektit, paikalliset työntekijät tai toimiva organisaatio. Pelkät ”postilaatikkoyritykset” eivät täytä tätä edellytystä.

Tyypillisiä kriteerejä ovat:

Jos tämä perusta puuttuu, lähettämistä ei usein hyväksytä. Seurauksena voi olla jälkiperintöjä sosiaaliturvamaksuissa ja veroissa sekä tuntuvia seuraamuksia.

Voimassa oleva työsuhde lähettävään yritykseen

Toinen keskeinen seikka on voimassa oleva työsuhde lähettävään yritykseen. Työntekijä pysyy koko lähettämisen ajan alkuperäisen työnantajansa palveluksessa.

Tämä tarkoittaa käytännössä: Lähtövaltion työnantaja säilyttää määräysvallan työstä. Hän maksaa edelleen palkan ja antaa olennaiset ohjeet. Näin lähettäminen erottuu selvästi työvoiman vuokrauksesta tai paikallisesta työsuhteesta Itävallassa.

Tärkeitä tunnusmerkkejä ovat:

Heti kun tätä rakennetta ei enää noudateta, tilanne voidaan arvioida oikeudellisesti toisin. Tällöin voivat tulla sovellettaviksi tiukemmat määräykset, mikä johtaa usein lisäkustannuksiin ja oikeudellisiin riskeihin.

Elinkeino-oikeudelliset vaatimukset

Yritysten on Itävaltaan suuntautuvassa lähettämisessä huomioitava myös elinkeino-oikeudelliset määräykset. Keskiössä on rajat ylittävä palvelujen tarjoaminen Itävallassa. Tämä tarkoittaa: Yritys saa tarjota palvelujaan Itävallassa tilapäisesti, mutta sen on noudatettava kyseistä toimintaa koskevia itävaltalaisia sääntöjä.

Ratkaisevaa on, että palvelua harjoitetaan laillisesti lähtövaltiossa ja että se on samalla sallittua Itävallassa. Viranomaiset tarkastavat tarkasti, tapahtuuko toiminta todella vain tilapäisesti eikä johda pysyvään sijoittautumiseen.

Käytännössä erityisesti seuraavat seikat ovat olennaisia:

Jos näitä vaatimuksia ei täytetä, toimintaa ei saa harjoittaa Itävallassa. Tämä johtaa usein projektien keskeytyksiin, viivästyksiin ja lisäkustannuksiin.

Säännellyt elinkeinot ja ETA-todistus

Niin sanotuissa säännellyissä elinkeinoissa vaatimukset ovat tiukemmat. Kyse on toiminnoista, jotka on nimenomaisesti lueteltu § 94 GewO:ssa. Tämä lakisääteinen luettelo määrittää sitovasti, missä elinkeinoissa pätevyysnäyttö on pakollinen.

Näihin kuuluvat erityisesti monet käsityö- ja tekniset ammatit, joissa vaaditaan erityisosaamista. Lainsäätäjä haluaa näin varmistaa, että palvelut suoritetaan myös rajat ylittävässä toiminnassa ammatillisesti oikein ja turvallisesti.

Näissä elinkeinoissa pätee:

EU-/ETA-valtioista tai Sveitsistä tulevat yritykset voivat osoittaa pätevyytensä lisäksi ETA-todistuksella. Se vahvistaa, että yrityksellä on lähtövaltiossa oikeus harjoittaa kyseistä elinkeinoa.

Jos pätevyysnäyttö puuttuu tai kyseessä ei ole vastaava elinkeino, toimintaa ei saa harjoittaa Itävallassa. Käytännössä tämä johtaa usein välittömiin projektien keskeytyksiin ja huomattaviin lisäkustannuksiin.

Työmarkkinaoikeudelliset vaatimukset

Työmarkkinaoikeudelliset vaatimukset määrittävät, millä edellytyksillä työntekijöitä saa käyttää Itävallassa. EU:ssa lähtökohtana on työntekijöiden vapaa liikkuvuus SEUT 45 artiklan mukaisesti. ETA-kansalaisilla ja sveitsiläisillä on vastaavat oikeudet ETA-sopimuksen tai Sveitsin kanssa tehdyn vapaata liikkuvuutta koskevan sopimuksen perusteella. Tämä mahdollistaa työskentelyn toisessa jäsenvaltiossa ilman perinteistä työlupaa.

Tärkeitä periaatteita ovat:

Tilanne on toinen kolmansien maiden työntekijöiden kohdalla. Näissä tapauksissa sovelletaan tiukempia sääntöjä, koska työntekijöiden vapaa liikkuvuus ei ole voimassa. Tällöin tarvitaan usein EU-lähetystodistus tai AMS:n lisätarkastus.

EU-lähetystodistus työvoimapalvelulta (AMS) § 18 Abs. 12 AuslBG

Heti kun lähettämisessä käytetään kolmansien maiden työntekijöitä, vaatimukset tiukentuvat. Tämä koskee erityisesti tilannetta, jossa yrityksen toimipaikka on EU-/ETA-valtiossa tai Sveitsissä, mutta lähetetty työntekijä ei ole EU-/ETA- tai Sveitsin kansalainen.

Tässä asetelmassa vapaa liikkuvuus ei koske työntekijää itseään. Siksi tarvitaan lisätarkastus. Työvoimapalvelu (AMS) myöntää tällöin EU-lähetystodistuksen.

Se vahvistaa, että:

Ilmoitus välitetään yleensä Keskitetystä koordinaatiokeskuksesta (ZKO) AMS:lle. Vasta sen jälkeen viranomainen tarkastaa, täyttyvätkö kaikki edellytykset.

Jos tätä todistusta ei ole, työntekijää ei saa käyttää Itävallassa, vaikka yrityksen toimipaikka on EU-/ETA-alueella. Käytännössä tämä johtaa usein työskentelykieltoihin, projektien viivästymisiin ja huomattaviin lisäkustannuksiin.

Oleskeluoikeudelliset velvollisuudet

Työ- ja ilmoitusmääräysten lisäksi yritysten on huomioitava myös oleskeluoikeudelliset vaatimukset. Oleskelun konkreettinen järjestely perustuu direktiiviin 2004/38/EY, joka on Itävallassa pantu täytäntöön erityisesti asettumis- ja oleskelulailla (NAG). Siksi nämä henkilöt eivät tarvitse viisumia eivätkä perinteistä oleskelulupaa ja voivat oleskella Itävallassa enintään kolme kuukautta ilman erityisiä muodollisuuksia.

Jos oleskelu ylittää tämän rajan, sovelletaan unionin oikeuden mukaista oleskeluoikeutta, jolloin oleskelu on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle neljän kuukauden kuluessa maahantulosta ja rekisteröintitodistus on haettava pakollisesti.

Olennaisia kohtia ovat:

Samat säännöt koskevat myös perheenjäseniä:

Rekisteröintitodistus § 53 NAG:n ja direktiivin 2004/38/EY 8 artiklan mukaisesti

EU-/ETA-kansalaisille ja sveitsiläisille rekisteröintitodistus on keskeinen todiste laillisesta oleskelusta Itävallassa, kun työskentely kestää yli kolme kuukautta. Tämän oleskeluoikeuden peruste EU-kansalaisille ilmenee direktiivin 2004/38/EY 8 artiklasta, joka säätelee vapaan liikkuvuuden käyttämistä ja rekisteröintivelvollisuutta pidemmän oleskelun yhteydessä. ETA-kansalaisten osalta tämä velvollisuus on Itävallan oikeudessa pantu täytäntöön erityisesti § 53 NAG:ssa.

Työntekijän on ilmoitettava oleskelunsa neljän kuukauden kuluessa maahantulosta toimivaltaiselle viranomaiselle. Tämän yhteydessä rekisteröintitodistus myönnetään, jos lakisääteiset edellytykset täyttyvät.

Olennaiset edellytykset ovat:

Tähän liittyy läheisesti pysyvä oleskelu: EU-/ETA-kansalaiset saavat viiden vuoden yhtäjaksoisen ja laillisen oleskelun jälkeen Itävallassa pysyvän oleskeluoikeuden. Tämä voidaan osoittaa pysyvän oleskelun todistuksella ja se mahdollistaa toistaiseksi voimassa olevan asumisen ja työskentelyn ilman lisäedellytyksiä. Pysyvä oleskeluoikeus menetetään, jos henkilö oleskelee yhtäjaksoisesti yli kaksi vuotta Itävallan ulkopuolella.

Rekisteröintitodistus ei ole työlupa, vaan pelkkä oleskelun osoitus. Jos sitä ei haeta ajoissa, oleskeluoikeus säilyy lähtökohtaisesti, mutta seurauksena voi olla hallinnollisia seuraamusmaksuja ja lisävaivaa.

Oleskelulupien kustannukset

Oleskeluoikeudellisten todistusten hakemiseen liittyy konkreettisia viranomaismaksuja, jotka on huomioitava lähettämistä suunniteltaessa.

Tyypillisiä kustannuseriä ovat:

Jos rekisteröintitodistusta ei haeta ajoissa, kyseessä on hallinnollinen rikkomus. Tämä voi johtaa lisäsakkoihin ja muihin menettelykustannuksiin.

Yrityksille on siksi ratkaisevaa budjetoida nämä kustannukset ajoissa ja varmistaa, että kaikki oleskeluoikeudelliset velvollisuudet täytetään määräajassa, jotta turhat lisäkustannukset ja oikeudelliset riskit vältetään.

Hallinnolliset seuraamusmaksut rikkomuksista

Oleskeluoikeudellisten velvollisuuksien rikkomukset sanktioidaan erikseen asettumis- ja oleskelulain nojalla, erityisesti § 77 NAG. Nämä säännökset koskevat ennen kaikkea tilanteita, joissa EU-/ETA-kansalaiset tai heidän perheenjäsenensä eivät täytä rekisteröintivelvollisuuksiaan.

Hallinnollinen rikkomus on kyseessä erityisesti, jos:

Lakisääteiset seuraamukset ovat:

Vakavammissa tai toistuvissa rikkomuksissa:

Rechtsanwalt Sebastian Riedlmair Sebastian Riedlmair
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Nämä seuraamukset kohdistuvat yleensä työntekijään tai asianomaiseen henkilöön, mutta niillä voi olla myös organisatorisia vaikutuksia yritykselle.“

Työoikeudellisten vähimmäisehtojen noudattaminen

Lähettämisen aikana yritysten on pakollisesti noudatettava itävaltalaisia työoikeudellisia vähimmäisehtoja. Ne ovat voimassa riippumatta siitä, mitä lakia työsuhteeseen muutoin sovelletaan. Tavoitteena on, että lähetettyjä työntekijöitä ei aseteta huonompaan asemaan kuin vastaavia työntekijöitä Itävallassa.

Oikeusperustana ovat erityisesti lähettämisdirektiivin 96/71/EY vaatimukset, mukaan lukien sen muutos direktiivillä 2018/957, sekä niiden täytäntöönpano Itävallan oikeudessa, ennen kaikkea palkka- ja sosiaalidumpingia koskevassa torjuntalaissa, LSD – BG.

Keskeisiin vähimmäisehtoihin kuuluvat:

Nämä vaatimukset ovat voimassa jo ensimmäisestä työpäivästä Itävallassa. Pidemmässä lähettämisessä soveltamisala kuitenkin laajenee. Vaikka työntekijä työskentelisi Itävallassa vain muutaman päivän, hänelle on maksettava vähintään itävaltalaisen tason mukaisesti.

Seuraamukset alipalkkauksesta § 29 LSD-BG:n mukaisesti

Yritysten on varmistettava, että lähetetyille työntekijöille maksetaan vähintään itävaltalaisen lain ja työehtosopimuksen mukainen palkka.

Rikkomus on kyseessä erityisesti, jos:

Seuraamukset ovat erityisen ankaria ja määräytyvät alipalkkauksen määrän mukaan:

Tärkeää: Vaikka useita työntekijöitä olisi kyseessä, oikeudellisesti kyse on vain yhdestä hallinnollisesta rikkomuksesta, joka voi kuitenkin johtaa erittäin suuriin sakkomääriin.

Rangaistusta voidaan lieventää tai se voidaan jättää määräämättä, jos:

Yrityksille tämä on yksi suurimmista riskialueista, koska jo pienet virheet luokittelussa tai laskennassa voivat johtaa massiivisiin taloudellisiin seurauksiin.

Ilmoitusvelvollisuudet Itävallan viranomaisille
§ 19 LSD-BG:n mukaisesti

Yksi tärkeimmistä velvollisuuksista lähettämisessä on asianmukainen ilmoitus Itävallan viranomaisille. Yritysten on ilmoitettava jokainen lähettäminen ennen työn aloittamista. Tämä velvollisuus koskee kaikkia EU-/ETA-alueella tai Sveitsissä toimipaikkaa pitäviä yrityksiä, jotka lähettävät työntekijöitä Itävaltaan. Ilmoitus tehdään Keskitetyn koordinaatiokeskuksen (ZKO) kautta ja se on toimitettava sähköisesti.

Erityisesti seuraavia lomakkeita on käytettävä:

Ilmoitus kattaa kaikki olennaiset tiedot, erityisesti:

Heti kun ulkomainen yritys toimii Itävallassa ja käyttää omia työntekijöitään, itävaltalaiset ilmoitusmääräykset tulevat sovellettaviksi – riippumatta siitä, kuinka lyhyt työskentely on.

Rechtsanwalt Peter Harlander Peter Harlander
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Jos näitä velvollisuuksia ei noudateta, riskinä ovat huomattavat hallinnolliset seuraamusmaksut ja lisäkustannukset. Käytännössä ilmoitusvelvollisuus on yksi yleisimmistä virhelähteistä, vaikka se on suhteellisen helppo toteuttaa. “

Muutosilmoitus, puiteilmoitus ja koonti-ilmoitus

Ensimmäisen ilmoituksen jälkeen velvollisuus ei pääty. Yritysten on koko lähettämisen ajan huolehdittava siitä, että kaikki tiedot pysyvät ajan tasalla ja oikein. Heti kun jokin muuttuu, syntyy välitön ilmoitusvelvollisuus.

Tyypillisiä muutoksia ovat esimerkiksi työskentelyn kesto, työpaikka tai käytettävät työntekijät. Tällöin tarvitaan muutosilmoitus, jotta viranomaiset voivat milloin tahansa todentaa tosiasiallisen tilanteen.

Lisäksi on olemassa yksinkertaistettuja ilmoitusmahdollisuuksia toistuviin työskentelyihin:

Nämä mallit helpottavat käytäntöä, mutta eivät korvaa velvollisuutta antaa kaikki tiedot täydellisesti ja oikein. Virheet tai puutteet johtavat nopeasti oikeudellisiin ongelmiin ja lisäkustannuksiin.

Kustannusseuraamukset myöhästyneestä tai tekemättä jätetystä ilmoituksesta

Ilmoituksiin liittyvät virheet ovat kalleimpia riskejä Itävaltaan suuntautuvassa lähettämisessä. Yritykset aliarvioivat usein, että jo muodolliset rikkomukset voivat johtaa tuntuvin seuraamuksiin riippumatta työntekijöiden lukumäärästä.

Lakisääteinen perusta sisältää selkeät seuraamukset: Se, joka jättää ilmoituksen tekemättä, tekee sen myöhässä tai puutteellisesti tai antaa virheellisiä tietoja, syyllistyy hallinnolliseen rikkomukseen. Sama koskee tilanteita, joissa vaadittuja asiakirjoja ei pidetä saatavilla tai niitä ei aseteta tarkastettavaksi.

Tyypillisiä rikkomuksia ovat:

Taloudelliset seuraukset ovat merkittävät:

Jos useita työntekijöitä on kyseessä, teko arvioidaan yhdeksi ainoaksi hallinnolliseksi rikkomukseksi, mikä ei kuitenkaan muuta mahdollisen seuraamuksen suuruutta.

Pitkäaikainen lähettäminen

Pitkäaikaisesta lähettämisestä puhutaan, kun lähettäminen kestää yli 12 kuukautta. Tällöin sovelletaan laajennettuja työoikeudellisia säännöksiä Itävallassa.

Lyhyemmissä lähettämisissä sovelletaan lähtökohtaisesti vain itävaltalaisen työoikeuden ydinaluetta, kuten vähimmäispalkkaa, työaikaa ja työsuojelua. Jos lähettäminen kuitenkin ylittää 12 kuukauden rajan, sovellettavaksi tulee huomattavasti suurempi osa itävaltalaisesta työoikeudesta, mikäli se on työntekijälle edullisempaa.

Edelleen ei sovelleta:

12 kuukauden määräaikaa voidaan tietyin edellytyksin pidentää 18 kuukauteen, jos työnantaja antaa perustellun ilmoituksen.

Yrityksille pitkäaikainen lähettäminen tarkoittaa:

Rechtsanwalt Peter Harlander Peter Harlander
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Jos tätä rajaa ei huomioida, seurauksena voi olla työoikeudellisten määräysten rikkomuksia sekä lisäkustannuksia ja oikeudellisia riskejä.“
Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Sosiaaliturvavakuuttamisvelvollisuus Itävaltaan suuntautuvissa lähettämisissä

Lähettämisissä herää kysymys, missä valtiossa sosiaaliturvavakuuttamisvelvollisuus on. Lähtökohtana on työskentelyvaltioperiaate, jonka mukaan työntekijä vakuutetaan siinä valtiossa, jossa työ tosiasiallisesti tehdään.

Lähettämisissä on kuitenkin tärkeä poikkeus. Työntekijä voi pysyä edelleen sosiaaliturvavakuutettuna lähettämisvaltiossa, jos työskentely Itävallassa on vain tilapäistä ja lakisääteiset edellytykset täyttyvät.

Lähettäminen katsotaan yleensä tilapäiseksi, jos se on alun perin rajattu enintään 24 kuukauteen. Tämä raja perustuu sosiaaliturvan yhteensovittamista koskeviin eurooppalaisiin säännöksiin. Tietyin edellytyksin määräaikaa voidaan pidentää, mutta se edellyttää erillistä sopimusta asianomaisten valtioiden välillä.

Keskeiset periaatteet ovat:

24 kuukauden jälkeen mahdollisuus pysyä sosiaaliturvavakuutettuna lähettämisvaltiossa päättyy. Tämä tarkoittaa, että tästä ajankohdasta alkaen sovelletaan yleensä työskentelyvaltioperiaatetta.

Työpaikalla vaadittavat asiakirjat

Lähettämisen aikana tiettyjen asiakirjojen on oltava saatavilla suoraan työpaikalla Itävallassa. Tämän velvollisuuden tarkoituksena on, että valvontaviranomaiset voivat milloin tahansa tarkastaa, noudatetaanko lakisääteisiä vaatimuksia.

Asiakirjojen on oltava joko paperimuodossa tai sähköisesti välittömästi saatavilla. Vastuu on yleensä työnantajalla.

Tärkeimpiin asiakirjoihin kuuluvat:

Lyhytaikaisissa työskentelyissä, jotka kestävät enintään 48 tuntia, vaadittavien asiakirjojen määrä vähenee. Siitä huolimatta vähintään keskeisten todisteiden on oltava saatavilla.

Jos tätä velvollisuutta ei täytetä, kyseessä on hallinnollinen rikkomus. Seuraukset ovat:

Edunne asianajajan tuella

Työntekijöiden lähettäminen Itävaltaan vaikuttaa ensi silmäyksellä yksinkertaiselta, mutta käytännössä se johtaa nopeasti merkittäviin oikeudellisiin ja taloudellisiin riskeihin. Juuri siksi, että useat oikeudenalat tulevat sovellettaviksi samanaikaisesti, virheitä syntyy usein ilmoituksissa, palkanlaskennassa tai sosiaaliturvassa. Asianajajan tuki varmistaa, että toimitte alusta alkaen oikeusvarmasti ja vältätte turhat kustannukset.

Kokenut asianajaja arvioi lähettämisenne ja varmistaa, että kaikkia lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan, ilman että teidän tarvitsee itse perehtyä monimutkaisiin säännöksiin. Samalla tunnistatte ajoissa, mitä kustannuksia tosiasiallisesti syntyy ja missä on säästöpotentiaalia.

Konkreettiset etunne:

Rechtsanwalt Sebastian Riedlmair Sebastian Riedlmair
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Näin pidätte hallinnassa oikeuden, ajan ja budjetin ja vältätte tyypilliset virheet, jotka käytännössä tulevat usein kalliiksi.“
Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Usein kysytyt kysymykset – UKK

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio