Kolmansista maista tulevien työntekijöiden lähettäminen Itävaltaan

Kolmansista maista tulevien työntekijöiden lähettäminen Itävaltaan

Työvoiman lähettäminen kolmansista maista Itävaltaan tarkoittaa, että ulkomainen yritys, jolla ei ole toimipaikkaa Itävallassa, lähettää omia työntekijöitään tilapäisesti Itävaltaan suorittamaan tiettyä sopimusperusteista palvelua, esimerkiksi urakka- tai palvelusopimuksen puitteissa. Oikeudellisesti kyseessä ei ole pysyvä työllistyminen Itävallassa, vaan ajallisesti rajoitettu työpanos tiettyä tarkoitusta varten. Ratkaisevaa on, että kolmannesta maasta tapahtuvassa lähettämisessä on säännöllisesti noudatettava samanaikaisesti työmarkkinaoikeudellisia, oleskeluoikeudellisia ja työoikeudellisia määräyksiä. Kestosta, toimialasta ja työtehtävästä riippuen tarvitaan erityisesti ulkomaalaisten työllistämisestä annetun lain mukainen lähetyslupa tai työlupa; pidemmissä työjaksoissa kyseeseen voi tulla lisäksi oleskelulupa yrityksen lähettämänä työntekijänä tai viisumi ansiotyötä varten.

Kolmansista maista tulevien työntekijöiden lähettäminen Itävaltaan on omien työntekijöiden tilapäistä lähettämistä EU/ETA-alueen ulkopuolisesta valtiosta Itävaltaan toimeksiannon suorittamista varten. Tähän sovelletaan yleensä erityisiä lupa- ja oleskelusääntöjä.

Kolmansista maista tulevien työntekijöiden lähettäminen Itävaltaan: edellytykset, luvat ja oleskelu selitettynä selkeästi.
Rechtsanwalt Peter Harlander Peter Harlander
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Oikeudellisesti ratkaisevaa on, että lähettämisen yhteydessä ei synny pysyvää pääsyä Itävallan työmarkkinoille, vaan kyseessä on ainoastaan tilapäinen palvelun suorittaminen.“
Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Lähettäminen AuslBG 18 §:n mukaisesti

Työvoiman lähettämiseen kolmansista maista Itävaltaan sovelletaan ulkomaalaisten työllistämisestä annetun lain (AuslBG) tiukkoja sääntöjä. Tässä laissa säädetään, millä edellytyksillä ulkomaiset työntekijät saavat ylipäätään työskennellä Itävallassa. Yritykset eivät siis saa vapaasti päättää, ketä ne käyttävät, vaan niiden on noudatettava selkeitä lakisääteisiä vaatimuksia. Tällöin työsuhde säilyy ulkomailla, kun taas työtä suoritetaan Itävallassa rajoitetun ajan.

Yrityksille on erityisen tärkeää, että laki erottelee erilaisia hyväksymismuotoja. Valinta riippuu ensisijaisesti toiminnan kestosta, toimialasta ja laadusta. Virheet tässä vaiheessa johtavat usein hylkäyksiin tai huomattaviin rangaistuksiin.

Keskeiset perussäännöt:

Yritysten tulisi siksi tarkistaa jo ennen aloitusta, mikä oikeudellinen kategoria on kyseessä, viivästysten välttämiseksi.

Työmarkkinaoikeudelliset säännökset AuslBG 18 §:n mukaisesti

Työmarkkinaoikeudelliset säännökset muodostavat keskeisen osan kaikissa kolmansista maista tapahtuvissa lähettämisissä. Ne säätelevät, saako ulkomaista työvoimaa käyttää Itävallassa ja millä ehdoilla. Toimivaltainen viranomainen on työvoimapalvelu (AMS), joka tarkastaa jokaisen lähettämisen.

Näiden säännösten tavoitteena on suojella Itävallan työmarkkinoita ja samalla varmistaa reilut kilpailuolosuhteet. Siksi tarkastetaan erityisesti, onko työllistäminen sopusoinnussa Itävallan palkka- ja työehtojen kanssa.

Yrityksille tämä tarkoittaa: Työskentelyä ei saa aloittaa ilman asianmukaista työmarkkinaviranomaisen päätöstä. Samalla on noudatettava selkeitä vaatimuksia vähimmäispalkoista, työajoista ja sosiaalisista standardeista.

AMS:n keskeiset tarkastusalueet:

Tämä tarkastus ei ole vain muodollinen. Käytännössä viranomaiset valvovat säännöllisesti, noudatetaanko vaatimuksia todellisuudessa. Yrityksillä on siten merkittävä riski, jos ne aliarvioivat vaatimukset tai soveltavat niitä väärin.

Lähetyslupa

Lähetyslupa on tyypillinen hyväksymismuoto kolmansien maiden kansalaisten lyhytaikaisissa työtehtävissä Itävallassa. Se antaa ulkomaiselle yritykselle luvan käyttää työntekijöitään laillisesti maassa rajoitetun ajan.

Tärkeää on: Tämä lupa on voimassa vain ajallisesti selkeästi rajatuissa projekteissa. Sitä ei saa käyttää pysyvään tai pitkäaikaiseen toimintaan. Heti kun työtehtävä pitkittyy tai olosuhteet muuttuvat, on haettava toista lupaa.

Käytännössä lähetyslupaa käytetään aina silloin, kun yritys suorittaa tietyn palvelun Itävallassa, esimerkiksi urakkasopimuksen puitteissa. Hakemuksen tekee itävaltalainen tilaaja AMS:lle, ei ulkomainen yritys itse.

Lähetysluvan tyypilliset piirteet:

Erityisen merkittävää on, että tämä lupa ei ole mahdollinen kaikilla toimialoilla. Erityisesti rakennusalalla sovelletaan tiukempia sääntöjä, jolloin usein vaaditaan suoraan työlupa.

Rechtsanwalt Sebastian Riedlmair Sebastian Riedlmair
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Yritysten tulisi siksi tarkistaa hyvissä ajoin, riittääkö lähetyslupa todella vai tarvitaanko jo alusta alkaen tiukempaa hyväksymismuotoa.“

Työlupa

Työlupa vaaditaan, jos lähettäminen kestää pidempään tai koskee tiettyjä työtehtäviä. Se on työmarkkinaoikeudellisen hyväksynnän tiukempi muoto ja sallii laajemman osallistumisen Itävallan työmarkkinoille.

Toisin kuin lähetysluvan kohdalla, työvoimapalvelu tarkastaa tässä perusteellisemmin, onko työllistäminen sopusoinnussa kotimaisten työmarkkinoiden etujen kanssa. Tämä tarkoittaa: mitä pidempään työtehtävä kestää, sitä tarkemmin valvotaan, onko itävaltalaisella työvoimalla oltava etusija.

Käytännössä tämä lupa on merkityksellinen erityisesti kahdessa tapauksessa:

Hakemuksen tekee myös tässä tapauksessa itävaltalainen tilaaja AMS:lle. Ilman voimassa olevaa lupaa toimintaa ei saa aloittaa tai jatkaa.

Yritysten on huomioitava, että jos lähetysluvan sallittu kesto ylittyy, on vaihdettava työlupaan hyvissä ajoin. Laiminlyönnit johtavat usein toiminnan keskeytyksiin tai hallinnollisiin rangaistuksiin.

Toiminta rakennusalalla ja siihen liittyvillä aloilla

Rakennusalalla ja siihen liittyvillä aloilla sovelletaan kolmansien maiden kansalaisten lähettämiseen erityisen tiukkoja sääntöjä. Näillä aloilla lähetyslupaa ei voida myöntää. Sen sijaan työtehtävän kestosta riippumatta vaaditaan työlupa. Tämä perustuu suoraan AuslBG 18 §:n momenttiin, 11 joka sulkee pois lähetysluvan sellaisilta toiminnoilta, jotka tavallisesti kuuluvat talon- ja maanrakennukseen, rakennusasennukseen, muuhun rakennustoimintaan tai rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen käyttöhenkilöstöineen.

Sen, joka tuo työntekijöitä kolmannesta maasta rakennuspalveluita varten Itävaltaan, on suunniteltava toiminta alusta alkaen tiukemman lupajärjestelmän mukaisesti ja tarkistettava lisäksi oleskeluoikeudelliset edellytykset. Pidemmissä työtehtävissä voidaan siten tarvita työluvan ohella myös oleskelulupa yrityksen lähettämänä työntekijänä.

Käytännön kannalta merkityksellistä on siis:

Tarvittavat asiakirjat

Jokaista lähettämistä varten on esitettävä tietyt asiakirjat täydellisinä ja oikein täytettyinä. Niiden tarkoituksena on osoittaa työvoimapalvelulle, että kaikki lakisääteiset edellytykset täyttyvät. Puuttuvat tai puutteelliset asiakirjat johtavat käytännössä usein viivästyksiin tai hylkäyksiin. Siksi huolellinen valmistelu on ratkaisevan tärkeää.

Tärkeimpiin todisteisiin kuuluvat:

Tapauksesta riippuen voidaan tarvita muitakin asiakirjoja, esimerkiksi erityisissä työtehtävissä tai pidemmissä jaksoissa. Viranomaiset vaativat toisinaan myös lisäselvityksiä, jos ilmenee epäselvyyksiä.

Erityissäännökset ja poikkeukset

Kaikki lähettämiset eivät vaadi automaattisesti lupaa. Laki säätää tietyistä poikkeuksista ja erityistapauksista, joissa toiminta on mahdollista helpommin ehdoin.

Nämä poikkeukset koskevat pääasiassa tilanteita, joissa painopiste ei ole perinteisessä työsuorituksessa, vaan koulutuksessa, perehdytyksessä tai konsernin sisäisessä vaihdossa.

Tyypillisiä poikkeustapauksia ovat:

Oleskeluoikeudelliset vaatimukset

Työmarkkinaoikeuden lisäksi yritysten on huomioitava oleskeluoikeudelliset säännökset. Ne säätelevät, saako lähetetty työntekijä ylipäätään oleskella Itävallassa ja miten. Ilman sopivaa oleskelulupaa tai viisumia toiminta on lainvastaista, vaikka työoikeudellinen lupa olisikin olemassa.

Vaatimukset riippuvat merkittävästi lähettämisen kestosta. Mitä pidemmäksi oleskelu on suunniteltu, sitä laajemmat ovat oikeudelliset edellytykset. Yritysten on siksi tarkistettava molemmat osa-alueet aina yhdessä.

Tärkeää on: Työoikeudellinen lupa ja oleskeluoikeus ovat kaksi erillistä järjestelmää, joiden molempien on täytyttävä.

Perusperiaatteet:

Rechtsanwalt Peter Harlander Peter Harlander
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Virheellinen arviointi johtaa usein siihen, että työntekijät saattavat kyllä saapua maahan, mutta eivät saa työskennellä.“

Viisumivelvollisuus FPG 20 §:n mukaisesti

Lähettämisten yhteydessä kyseeseen tulee säännöllisesti viisumi ansiotyötä varten, erityisesti D-viisumi enintään kuuden kuukauden pituista oleskelua varten. Tätä viisumia on haettava ennen maahantuloa toimivaltaiselta Itävallan edustustolta ulkomailla.

Tärkeää on selkeä erottelu:
Viisumi sallii kyllä maahantulon ja oleskelun, mutta se ei korvaa työmarkkinaviranomaisen lupaa. Molempien edellytysten on täytyttävä, jotta toimintaa voidaan harjoittaa lainmukaisesti.

Keskeiset edellytykset viisumin myöntämiselle ovat:

Yritysten on huomioitava, että ilman asianmukaista viisumia maahantulo saattaa olla osittain mahdollista, mutta työn aloittaminen pysyy kiellettynä. Viisumimenettelyn varhainen suunnittelu on siksi ratkaisevaa.

Oleskelulupa yrityksen lähettämille työntekijöille NAG 59 §:n mukaisesti

Sijoittautumis- ja oleskelulaki (NAG) säätelee, millä edellytyksillä kolmansien maiden kansalaiset saavat oleskeluluvan Itävaltaan.

Jos lähettäminen kestää yli kuusi kuukautta, viisumi ei enää riitä. Tässä tapauksessa kolmansien maiden kansalaiset tarvitsevat oleskeluluvan. Tämä oleskelulupa ei ole tarkoitettu pysyvään työllistymiseen tai maahanmuuttoon, vaan ainoastaan tilapäiseen lähettämiseen ulkomailla vallitsevan työsuhteen puitteissa.

Se perustuu suoraan sijoittautumis- ja oleskelulakiin ja se myönnetään vain, jos tietyt oleskeluoikeudelliset lakisääteiset edellytykset täyttyvät. Tähän kuuluu erityisesti se, että työmarkkinaviranomaisen peruste on jo olemassa, kuten vakuustodistus tai ulkomaalaisten työllistämisestä annetun lain mukainen työlupa.

Tärkeimpiin edellytyksiin kuuluvat:

Hakeminen tapahtuu yleensä ennen maahantuloa Itävallan ulkomaanedustuston kautta. Tietyissä tapauksissa hakemus voidaan jättää myös Itävallassa.

Oleskelulupa yrityksen sisäisen siirron (ICT) yhteydessä

Tietyissä tapauksissa kyseessä ei ole perinteinen lähettäminen, vaan yrityksen sisäinen siirto yritysryhmän sisällä. Tällöin avaintyöntekijöitä siirretään tilapäisesti itävaltalaiseen toimipisteeseen. Tätä tilannetta varten on olemassa yrityksen sisäisesti siirretyn työntekijän oleskelulupa (”ICT”), joka oikeuttaa sekä oleskeluun että työntekoon.

Tämä koskee erityisesti:

Edellytyksenä on aiempi työskentely yrityksessä sekä todistettavissa oleva, tilapäinen siirto. Lupa myönnetään määräaikaisena, yleensä enintään kolmeksi vuodeksi (tai vuodeksi harjoittelijoiden kohdalla), ja se edellyttää työvoimapalvelun puoltavaa lausuntoa.

Yrityksen sisäinen siirto on erotettava selkeästi yrityksen lähettämästä työntekijästä: se koskee konsernin sisäisiä siirtoja, ei palveluiden suorittamista ulkopuoliselle tilaajalle.

Vakuustodistus AuslBG 11 §

Vakuustodistuksella on merkitystä myös kolmansien maiden kansalaisten lähettämisessä, mutta se ei ole välttämätön kaikissa tapauksissa.

Sitä käytetään erityisesti silloin, kun lähetetylle työntekijälle on haettava oleskelulupaa Itävaltaan, esimerkiksi pitkäaikaisissa lähettämisissä yrityksen lähettämänä työntekijänä. Tässä tapauksessa se toimii työvoimapalvelun ennakkolupauksena siitä, että myöhempi työlupa voidaan myöntää.

Hakemuksen tekee itävaltalainen tilaaja työvoimapalvelulle, ja se muodostaa perustan myöhemmälle oleskeluoikeudelliselle menettelylle.

Silloin kun kyseessä on lyhytaikainen lähettäminen, jossa tarvitaan ainoastaan lähetyslupa eikä oleskelulupaa haeta, vakuustodistuksella ei yleensä ole merkitystä.

Käytännön kannalta merkityksellistä on siis:

Vakuustodistus ei siis ole jokaisen lähettämisen vakiotyökalu, vaan erityinen menettelyvaihe monimutkaisemmissa tai pitkäaikaisemmissa työtehtävissä.

Lähetettyjen työntekijöiden työoikeudelliset saatavat
palkka- ja sosiaalisen polkumyynnin vastaisen lain (LSD-BG) mukaisesti

Lähetetyillä työntekijöillä on Itävallan työtehtävänsä aikana oikeus keskeisiin itävaltalaisiin työehtoihin. Tämä koskee ennen kaikkea vähimmäispalkkaa, työaikoja ja suojelumääräyksiä.

Näiden sääntöjen tavoitteena on varmistaa reilut kilpailuolosuhteet ja estää palkkojen polkumyynti. Yritykset eivät saa soveltaa huonompia ehtoja kuin ne, joita sovelletaan vastaaviin työntekijöihin Itävallassa.

Keskeisiä saatavia ovat:

Nämä saatavat ovat voimassa riippumatta siitä, kuinka lyhyt työskentely Itävallassa on. Myös lyhyissä työtehtävissä vaatimuksia on noudatettava täysimääräisesti.

Vastike ja tilaajan vastuu

Erityisen herkkä alue on lähetettyjen työntekijöiden vastike. Heillä on oikeus vähintään sellaiseen palkkaan, joka on säädetty vastaavista tehtävistä Itävallassa. Ratkaisevassa asemassa ovat ennen kaikkea työehtosopimukset.

Tilaajille on erityisen tärkeää, että he tietyin edellytyksin vastaavat palkkasaatavista. Tämä tarkoittaa: jos työntekijöille ei makseta asianmukaista palkkaa, myös itävaltalainen tilaaja voidaan velvoittaa maksuun. Tämä niin kutsuttu vastuu maksajana ja takaajana muodostaa merkittävän riskin, ja se aliarvioidaan käytännössä usein.

Keskeiset kohdat:

Yritysten tulisi siksi varmistaa, että palkkaus lasketaan ja dokumentoidaan oikein alusta alkaen. Alipalkkaus voi johtaa LSD-BG:n mukaisissa vakavissa rikkomuksissa jopa 400 000 euron sakkorangaistukseen.

Muut saatavat

Vastikkeen lisäksi lähetetyillä työntekijöillä on oikeus muihin keskeisiin työehtoihin, jotka ovat Itävallassa pakollisia. Nämä säännöt suojaavat työntekijöiden terveyttä ja varmistavat reilut ja yhtenäiset standardit.

Yritysten on siksi maksettava oikeaa palkkaa, mutta myös sovitettava työn organisointi Itävallan vaatimuksiin. Rikkomuksia valvotaan käytännössä usein ja niistä rangaistaan johdonmukaisesti.

Tärkeimpiin saataviin kuuluvat:

Juuri kulukorvausten kohdalla tapahtuu usein virheitä. Työntekijöillä on oikeus sellaisiin etuuksiin, jotka kuuluvat vastaaville työntekijöille Itävallassa, esimerkiksi työehtosopimuksen mukaan.

Rechtsanwalt Sebastian Riedlmair Sebastian Riedlmair
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Yritysten tulisi siksi varmistaa, että kaikki saatavat otetaan täysimääräisesti huomioon ja dokumentoidaan oikein konfliktien ja jälkivaatimusten välttämiseksi.“
Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Lähettävän yrityksen ilmoitusvelvollisuudet

Vaikka kolmansista maista tapahtuvassa lähettämisessä ei vaadita perinteistä ZKO-ilmoitusta (keskuskoordinointipiste), on silti olemassa tiettyjä ilmoitusvelvollisuuksia viranomaisille sekä velvollisuus pitää tiettyjä asiakirjoja saatavilla.

Lähettävän yrityksen on varmistettava, että lähettäminen valmistellaan asianmukaisesti ja kaikki lakisääteiset edellytykset täyttyvät. Tähän kuuluu erityisesti tarvittavien asiakirjojen toimittaminen.

Keskeiset velvollisuudet:

Asiakirjoja voidaan ylläpitää myös sähköisesti, mutta niiden on oltava aina tarkastuksia varten saatavilla ja täydellisiä.

Itävaltalaisen tilaajan ilmoitusvelvollisuudet

Itävaltalaisella tilaajalla on keskeinen rooli koko menettelyssä. Hän ei ole vain palvelun vastaanottaja, vaan myös vastuussa oikeudellisesta toteutuksesta kotimaassa. Erityisen tärkeää on, että tilaaja hakee tarvittavat luvat työvoimapalvelulta. Ilman tätä vaihetta toimintaa ei saa aloittaa.

Lisäksi häntä koskee aktiivinen valvontavelvollisuus. Hänen on tarkistettava, noudatetaanko kaikkia lakisääteisiä edellytyksiä, eikä hän saa luottaa yksinomaan lähettävään yritykseen.

Keskeiset velvollisuudet:

Lisäksi voi olla tarpeen huomioida elinkeinonharjoittamista koskevat säännökset, kun toimintaa harjoitetaan kotimaassa.

Sosiaalivakuutusvelvollisuus

Myös kolmansien maiden kansalaisten lähettämisen yhteydessä on selvitettävä, mitä sosiaalivakuutuslainsäädäntöä sovelletaan. Tämä on ratkaisevaa, koska siitä riippuu, mihin valtioon maksut on maksettava. Työntekijät kuuluvat joko lähettävän valtion sosiaalivakuutusjärjestelmään tai Itävallan järjestelmään. Kaksinkertaista vakuuttamista on vältettävä.

Lähettämisissä on usein ratkaisevaa, onko Itävallan ja lähtövaltion välillä sosiaaliturvasopimus. Jos näin on, työntekijä voi edelleen pysyä vakuutettuna kotimaassaan, jos lakisääteiset edellytykset täyttyvät.

Tyypilliset todisteet ja edellytykset:

Jos vastaavaa sopimusta ei ole tai edellytykset eivät täyty, syntyy yleensä sosiaalivakuutusvelvollisuus Itävallassa.

Lupien ja menettelyjen maksut

Kolmansien maiden kansalaisten lähettämisestä Itävaltaan peritään viranomaismaksuja hakemuksista ja menettelyistä. Nämä kustannukset on suunniteltava hyvissä ajoin, sillä ne voivat syntyä menettelyn lopputuloksesta riippumatta.

Hakemus- ja käsittelymaksut työmarkkinaoikeudellisissa luvissa

Hakemusmaksut on aina maksettava, vaikka hakemus hylättäisiin tai peruttaisiin.

Kolmansista maista tapahtuvassa lähettämisessä ovat merkityksellisiä erityisesti seuraavat maksut:

Nämä maksut lankeavat jo hakemuksen jättämisen yhteydessä, eikä niitä palauteta.

Lisäksi myönteisen päätöksen yhteydessä voi syntyä niin kutsuttuja käsittelymaksuja. Nämä maksut veloitetaan vain, jos lupa todella myönnetään.

Oleskelulupien maksut

Asianomaisen henkilön on jätettävä ensimmäistä oleskelulupaa koskeva hakemus henkilökohtaisesti ja ennen maahantuloa toimivaltaiselle Itävallan edustustolle ulkomailla (suurlähetystö tai konsulaatti).

Tästä menettelystä peritään 218 euron hakemusmaksu .

Tärkeää on, että tämän menettelyn on oltava valmis ennen maahantuloa. Jälkikäteinen hakeminen kotimaassa on mahdollista vain poikkeustapauksissa.

Oleskelulupa myönnetään vasta, kun kaikki edellytykset täyttyvät, erityisesti:

Hallinnolliset rangaistukset ja seuraukset

Lähettämistä koskevien säännösten rikkomisesta rangaistaan Itävallassa ankarasti. Viranomaiset valvovat säännöllisesti, noudatetaanko kaikkia lakisääteisiä vaatimuksia. Jo yksinkertaiset virheet, esimerkiksi lupien tai asiakirjojen kohdalla, voivat johtaa huomattaviin taloudellisiin seurauksiin. Erityisen kriittisiä ovat rikkomukset vastikkeen ja lupien alueella.

Tyypillisiä seurauksia lähetys- tai työluvan puuttumisesta AuslBG 28 §:n mukaisesti ovat:

Muita seuraamuksia voivat olla:

Toistuvissa tapauksissa rangaistukset nousevat merkittävästi. Lisäksi voi aiheutua pitkäaikaisia ongelmia tulevien hakemusten yhteydessä.

Edunne asianajajan tuella

Kolmansien maiden kansalaisten lähettäminen Itävaltaan on oikeudellisesti monimutkaista ja virhealtista. Pienetkin laiminlyönnit lupien, määräaikojen tai asiakirjojen kohdalla voivat johtaa viivästyksiin, hylkäyksiin tai jopa korkeisiin rangaistuksiin. Asianajajan tuella säilytät yleiskuvan ja vältät tarpeettomat riskit.

Kokenut asianajaja varmistaa, että kaikki työmarkkina-, oleskelu- ja sosiaalivakuutusoikeudelliset vaatimukset täytetään oikein. Samalla tarkistetaan tilanteesi, jotta voit valita oikeudellisesti turvallisimman ja taloudellisesti järkevimmän ratkaisun.

Konkreettiset etunne:

Rechtsanwalt Peter Harlander Peter Harlander
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Näin varmistat, että lähettämisesi ei ainoastaan toimi, vaan se toteutetaan myös oikeudellisesti puhtaasti ja tehokkaasti.“
Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Usein kysytyt kysymykset – UKK

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio