Työvoiman vuokraus EU-/ETA-valtiosta tai Sveitsistä Itävaltaan

Työvoiman vuokraus EU-/ETA-valtiosta tai Sveitsistä Itävaltaan

Kyseessä on työvoiman vuokraus EU-/ETA-valtiossa tai Sveitsissä sijaitsevan yrityksen toimesta Itävaltaan, kun ulkomainen yritys luovuttaa työntekijöitään kohdistetusti itävaltalaisen yrityksen käyttöön työn suorittamista varten, jolloin työsuhde säilyy edelleen ulkomaisen työnantajan kanssa, mutta varsinainen työskentely tapahtuu itävaltalaisessa yrityksessä. Tähän järjestelyyn sovelletaan Itävallassa erityisesti työvoiman vuokrausta koskevaa lakia (Arbeitskräfteüberlassungsgesetz, AÜG) sekä pakottavia työlainsäädännön suojasäännöksiä, kuten palkkausta, työaikaa ja lomaa koskevia sääntöjä, ja sitä täydentää lisäksi palkka- ja sosiaalidumpingin vastainen laki (Lohn- und Sozialdumping-Bekämpfungsgesetz, LSD-BG), joka varmistaa vähimmäisstandardit ja valvontamekanismit.

Työvoiman vuokraus Itävaltaan tarkoittaa, että EU:sta, ETA:sta tai Sveitsistä tuleva yritys luovuttaa työntekijöitään tilapäisesti itävaltalaiseen yritykseen, jossa he ovat osa yrityksen organisaatiota ja noudattavat sen ohjeita.

Peter Harlander
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Ratkaisevaa on, että työntekijä työskentelee itävaltalaisessa yrityksessä, mutta pysyy ulkomaisen työnantajan palveluksessa.“

Elinkeinonharjoittamista koskevat edellytykset

Työvoiman vuokraus EU-/ETA-valtioista tai Sveitsistä Itävaltaan ei ole vapaata elinkeinotoimintaa, vaan säänneltyä elinkeinotoimintaa § 94 Z 72 GewO mukaisesti. Yritykset saavat siten harjoittaa tätä toimintaa vain, jos ne täyttävät lakisääteiset edellytykset täysimääräisesti.

Lainsäätäjä varmistaa tällä, että vain pätevät ja laillisesti toimivat yritykset vuokraavat työvoimaa. Käytännössä tämä tarkoittaa: jo ennen ensimmäistä toimeksiantoa kaikki elinkeinonharjoittamista koskevat vaatimukset on tarkistettava ja osoitettava.

Keskeiset edellytykset ovat:

• laillinen sijoittautuminen kotivaltioon ja oikeus työvoiman vuokraukseen
• todistus elinkeinoluvasta, mikäli toiminta on säänneltyä kotivaltiossa
• todistettava ammatinharjoittaminen, jos kotivaltiossa ei ole sääntelyä
• ennakkoilmoitus rajat ylittävästä toiminnasta toimivaltaiselle itävaltalaiselle viranomaiselle

Tämän perustapauksen ohella on olemassa myös erityistilanteita, joissa kyseessä ei ole elinkeinonharjoittamiseen perustuva työvoiman vuokraus. Tämä koskee esimerkiksi tapauksia, joissa yritys asettaa työvoimaa saataville vain satunnaisesti tai ei osana omaa vuokraustoimintaansa.

Näissä tilanteissa sovelletaan § 17 AÜG -säännöstä. Elinkeinoluvan sijasta on tällöin voimassa jälkikäteinen ilmoitusvelvollisuus elinkeinoviranomaiselle, joka on täytettävä viimeistään ensimmäistä vuokrausta seuraavan kuukauden loppuun mennessä.

Käytännön kannalta rajanveto on ratkaisevaa:

• elinkeinonharjoittamiseen perustuva vuokraus → edellytykset
• muu kuin elinkeinonharjoittamiseen perustuva vuokraus → ilmoitusvelvollisuus AÜG 17 §:n mukaisesti

Tämä erottelu on olennainen, koska virheellinen luokittelu voi johtaa siihen, että lakisääteiset velvollisuudet laiminlyödään ja seurauksena on hallinnollisia sakkoja.

Tämä osoittaa selvästi: elinkeinonharjoittamista koskevat edellytykset muodostavat perustan kaikelle lailliselle työvoiman vuokraukselle Itävaltaan, ja niiden on oltava täysin selvitettyjä ennen operatiivisen toiminnan aloittamista.

Työmarkkinaoikeudelliset puitteet

Työmarkkinaoikeudelliset puitteet määrittävät, millä edellytyksillä EU-/ETA-valtioista tai Sveitsistä tulevaa työvoimaa saa käyttää Itävallassa. Ne muodostavat yhteyden Eurooppa-oikeuden ja kansallisen työmarkkinasuojan välille.

Keskeinen perusta on työntekijöiden vapaa liikkuvuus SEUT 45 artiklan mukaisesti EU:n sisällä. Tämä sallii työntekijöiden työskennellä toisessa jäsenvaltiossa ilman perinteistä työlupaa. Tämän vuoksi vuokraus EU-/ETA-valtioista on periaatteessa mahdollista ilman erillistä lupaa.

Tämä vapaus ei kuitenkaan ole rajoittamaton. Se edellyttää, että vuokraus vastaa tosiasiallisesti lakisääteisiä kriteerejä eikä sitä luokitella muuksi toimintamalliksi.

Oleskeluoikeudelliset puitteet

Oleskeluoikeudelliset puitteet määrittävät, millä edellytyksillä vuokratut työntekijät EU-/ETA-valtioista tai Sveitsistä saavat työskennellä Itävallassa. Ne perustuvat Euroopan unionin vapaaseen liikkuvuuteen ja ovat käytännön kannalta keskeisiä.

Konkreettiset oleskelua koskevat säännökset perustuvat vapaan liikkuvuuden direktiiviin 2004/38/EY. Siinä määritellään, millä edellytyksillä henkilöt saavat oleskella toisessa EU-valtiossa.

Käytännössä pätee seuraava:

• Enintään kolmen kuukauden oleskelu on periaatteessa mahdollista ilman erityisiä muodollisuuksia
• Yli kolmen kuukauden oleskeluun vaaditaan rekisteröintitodistus
• Edellytyksenä on tosiasiallinen työsuhde tai taloudellinen toiminta

Nämä säännöt pätevät myös työvoiman vuokrauksen yhteydessä, kunhan kyseessä ovat EU-/ETA-valtioiden tai Sveitsin kansalaiset.

Vuokratun työntekijän oikeudet

Vuokrattu työntekijä ei ole oikeudeton, vaan häntä suojataan kattavasti työvoiman vuokrausta koskevalla lailla (AÜG). Tavoitteena on, että häntä kohdellaan käyttäjäyrityksessä samalla tavoin kuin vastaavaa vakituista työntekijää.

Keskeistä on yhdenvertaisen kohtelun periaate. Työntekijää ei saa asettaa keskeisten työehtojen osalta huonompaan asemaan kuin vastaavia työntekijöitä käyttäjäyrityksessä.

Näihin kuuluvat erityisesti:

• Työehtosopimuksen mukainen palkkaus
• Samat työolosuhteet kuin käyttäjäyrityksessä
• Pääsy yrityksen tiloihin ja palveluihin, sikäli kuin se on tavanomaista

Työntekijällä on lisäksi oikeus siihen, että hänelle ilmoitetaan selkeästi työskentelypaikasta, tehtävistä ja ehdoista ennen vuokrauksen alkamista. Näin hän voi tehdä perustellun päätöksen toimeksiannosta.

Sebastian Riedlmair
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Toinen tärkeä kohta on suoja säännösten kiertämiseltä. Vuokrausta ei saa käyttää työlainsäädännön säännösten kiertämiseen tai huonompien ehtojen läpiviemiseen. “

Palkkaus ja yhdenvertainen kohtelu

Palkkaus on yksi AÜG:n keskeisistä suojamekanismeista. Vuokratulla työntekijällä on oikeus asianmukaiseen ja paikkakunnalla tavanomaiseen palkkaan, joka määräytyy käyttäjäyrityksen työehtosopimuksen mukaan.

Tämä tarkoittaa käytännössä:
Työntekijälle on maksettava vähintään työehtosopimuksen tai lain mukaisen tason mukaisesti, jota sovelletaan vastaaviin työntekijöihin.

Keskeiset periaatteet ovat:

• Ei palkkadumpingia rajat ylittävän vuokrauksen kautta
• Itävaltalaisten työehtosopimusten soveltaminen
• Lisien ja korotusten huomioiminen

Yhdenvertaisen kohtelun periaate ulottuu kuitenkin palkkausta pidemmälle. Se sisältää myös:

• Työaikamääräykset
• Tauot ja lepoajat
• Muut keskeiset työehdot

Tämän alueen rikkomuksia pidetään erityisen vakavina. Jos työntekijöille maksetaan liian vähän tai heidät asetetaan huonompaan asemaan, kyseessä on säännöllisesti palkka- ja sosiaalidumping-lainsäädännön rikkominen. Seurauksena on korkeita sakkoja ja jälkimaksuja.

Työaika ja loma

Vuokrattujen työntekijöiden työaika ja lomaoikeudet määräytyvät ytimeltään työvoiman vuokrausta koskevan lain (AÜG) mukaan. Tavoitteena on varmistaa, että vuokrattuja työntekijöitä ei aseteta huonompaan asemaan kuin vastaavia työntekijöitä käyttäjäyrityksessä.

Käytännössä tämä tarkoittaa: Pääsääntöisesti sovelletaan käyttäjäyrityksen työaikamääräyksiä. Vuokrattu työntekijä työskentelee siten samoina aikoina ja samoin ehdoin kuin vakituinen henkilöstö.

Keskeiset periaatteet ovat:

• Yrityksessä noudatettavien työaikamallien soveltaminen
• Lakisääteisten enimmäistyöaikojen noudattaminen
• Ei järjestelmällistä syrjintää työajoissa

Myös loman osalta pätee yhdenvertaisen kohtelun periaate. Työntekijällä on oikeus Itävallassa säädettyyn vähimmäislomaan, mikäli se on edullisempi kuin kotivaltiossa.

Yrityksille on ratkaisevaa: Työaika ja loma eivät ole vapaasti sovittavia asioita, vaan ne ovat tiukkojen lakisääteisten määräysten alaisia.

Irtisanominen ja suojasäännökset

Työsuhteen päättäminen säilyy myös vuokraustilanteessa periaatteessa vuokralleantajan tehtävänä. Siitä huolimatta käyttäjäyrityksessä tapahtuvan työskentelyn aikana sovelletaan itävaltalaisia suojasäännöksiä.

Vuokratulla työntekijällä on oikeus siihen, että sovelletaan samoja irtisanomissääntöjä kuin vastaaviin työntekijöihin Itävallassa. Tämä koskee erityisesti irtisanomisaikoja, irtisanomispäiviä ja suojaa perusteetonta irtisanomista vastaan.

Keskeisiä suojamekanismeja ovat:

• Lakisääteisten ja työehtosopimuksen mukaisten irtisanomisaikojen noudattaminen
• Oikeus irtisanomiskorvaukseen rikkomustilanteissa
• Suoja perusteetonta irtisanomista vastaan

Lisäksi sovelletaan tärkeitä suojamääräyksiä esimerkiksi työsuojelun, äitiyssuojelun tai nuorten työntekijöiden suojelun osalta. Sekä vuokralleantajan että käyttäjäyrityksen on noudatettava näitä.

Tämä osoittaa: Myös työsuhteen päättyessä vuokrattu työntekijä pysyy kattavasti Itävallan työlainsäädännön suojaamana.

Sosiaalivakuutusvelvollisuus

Työvoiman vuokrauksen sosiaalivakuutusvelvollisuus määräytyy asetuksen 883/2004 12 artiklan mukaisesti. Näillä varmistetaan, että työntekijä on sosiaalivakuutettu vain yhdessä valtiossa. Ratkaisevaa ei ole pelkästään työskentelypaikka, vaan toimeksiannon tosiasiallinen, oikeudellinen luokittelu.

A1-todistus vahvistaa, minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan, ja se on esitettävä tarkastuksissa. Se on kuitenkin vain todistus eikä se ole ratkaiseva oikeudellisen arvioinnin kannalta. Siten ilman A1-todistustakaan ei automaattisesti sovelleta Itävallan lakia.

Määräytyminen tapahtuu seuraavien periaatteiden mukaisesti:

• Kotivaltio, jos toimeksianto täyttää EU-sääntöjen edellytykset, erityisesti jos se on alusta alkaen tilapäinen (yleensä enintään 24 kuukautta) ja työntekijä kuuluu edelleen ulkomaisen työnantajan alaisuuteen
• Itävalta heti, kun nämä edellytykset eivät (enää) täyty, erityisesti jos toimeksianto kestää pidempään tai tosiasiallinen toiminnan painopiste on Itävallassa

Poikkeustapauksissa sosiaalivakuutus voi pysyä kotivaltiossa myös yli 24 kuukauden ajan, jos toimivaltaiset viranomaiset tekevät vastaavan sopimuksen.

Virheet tällä alueella johtavat usein maksujen jälkiperintään ja hallinnollisiin sakkoihin, minkä vuoksi huolellinen oikeudellinen tarkastus ennen toimeksiantoa on ratkaisevan tärkeää.

Vuokralleantajan velvollisuudet

Vuokralleantajalla on työvoiman vuokrausta koskevan lain (AÜG) mukaan keskeinen vastuu vuokrauksen lainmukaisesta toteuttamisesta. Hän pysyy työntekijän oikeudellisena työnantajana ja hänen on varmistettava, että kaikkia lakisääteisiä määräyksiä noudatetaan.

Velvollisuudet ulottuvat pelkkiä muodollisuuksia pidemmälle. Vuokralleantajan on aktiivisesti huolehdittava siitä, että vuokraus sujuu sisällöllisesti ja organisatorisesti oikein.

Keskeisiä velvollisuuksia ovat:

• Vuokrauksen lainmukainen organisointi ennen toimeksiannon alkua
• Itävallan palkka- ja työehtojen noudattaminen
• Varmistaminen, että kaikki lakisääteiset vaatimukset täyttyvät

Jos vuokralleantaja rikkoo näitä velvollisuuksia, hän on suoraan vastuussa. Käytännössä tämä johtaa usein hallinnollisiin sakkoihin tai jälkivaatimuksiin.

Vuokralleantajan ilmoitusvelvollisuudet

Ilmoitusvelvollisuudet kuuluvat tärkeimpiin vaatimuksiin vuokrauksen yhteydessä. Ne varmistavat, että viranomaiset voivat valvoa työvoiman käyttöä. Vuokralleantajan on ilmoitettava jokaisesta vuokrauksesta ennen työn aloittamista keskuskoordinointiyksikölle (ZKO). Tämä ilmoitus on pakollinen, eikä sitä saa tehdä jälkikäteen.

Ilmoituksen on sisällettävä erityisesti seuraavat tiedot:

• Vuokralleantajan ja käyttäjäyrityksen tiedot
• Työntekijöiden henkilötiedot
• Alkamisajankohta, kesto ja työskentelypaikka
• Palkkaus ja tehtävä

On tärkeää, että ilmoitus tehdään täydellisenä ja oikein. Virheet tai laiminlyönnit johtavat siihen, että kyseessä on rikkomus, vaikka itse vuokraus olisikin sallittua.

Tiedonantovelvollisuus työntekijää kohtaan

Vuokralleantaja on velvollinen antamaan työntekijälle kattavat tiedot ennen vuokrauksen alkamista. Tämä velvollisuus perustuu AÜG-lakiin ja sen tarkoituksena on suojella työntekijöitä. Tiedot on annettava siten, että työntekijä tuntee kaikki toimeksiannon keskeiset ehdot. Vain silloin hän voi antaa pätevän suostumuksensa toimeksiantoon.

Keskeisiä sisältöjä ovat:

• Työskentelypaikka ja tehtävän laatu
• Toimeksiannon kesto
• Työaika ja palkkaus

Tiedot on annettava selkeästi, täydellisesti ja hyvissä ajoin. Epäselvät tai puuttuvat tiedot voivat johtaa siihen, että vuokraus muuttuu oikeudellisesti riitautettavaksi.

Asiakirjojen saatavilla pito

Vuokralleantajan on varmistettava, että kaikki asiaankuuluvat asiakirjat ovat tarkastuksia varten saatavilla milloin tahansa. Tämä velvollisuus on keskeinen osa valvontamekanismeja.

Asiakirjoja on pidettävä saatavilla joko suoraan työskentelypaikalla tai helposti saatavilla Itävallassa.

Tärkeimpiä asiakirjoja ovat:

• Työsopimus tai palvelutodistus
• Palkka-asiakirjat ja maksutositteet

Näiden asiakirjojen on oltava täydellisiä ja ajan tasalla. Viranomaiset tarkistavat säännöllisesti, noudatetaanko lakisääteisiä vaatimuksia.

Se, joka ei noudata tätä velvollisuutta, syyllistyy hallinnolliseen rikkomukseen, josta rangaistaan huomattavilla sakoilla.

Käyttäjäyrityksen velvollisuudet

Käyttäjäyrityksellä on keskeinen vastuu, koska työntekijä työskentelee tosiasiallisesti sen yrityksessä ja noudattaa sen ohjeita. AÜG asettaa sille siksi selkeät velvollisuudet.

Erityisen tärkeää on vastuu työsuojelusta ja työturvallisuudesta. Käyttäjäyrityksen on varmistettava, että työntekijää käytetään turvallisissa ja lainmukaisissa olosuhteissa. Lisäksi on olemassa kattavat myötävaikutus- ja tiedonantovelvollisuudet vuokralleantajaa kohtaan. Käyttäjäyrityksen on annettava kaikki tiedot, jotka ovat välttämättömiä, jotta vuokralleantaja voi täyttää lakisääteiset velvoitteensa.

Näihin kuuluvat erityisesti:

• Tiedot työolosuhteista ja toimeksiannon kestosta
• Tiedot oikeasta työehtosopimuksen mukaisesta luokituksesta
• Myötävaikutus oikean palkan määrittämisessä

Lisäksi käyttäjäyritys on velvollinen pitämään ilmoitus-, palkka- ja sosiaalivakuutusasiakirjat saatavilla työskentelypaikalla tai tekemään ne saavutettaviksi. Nämä asiakirjat palvelevat viranomaisten suorittamaa valvontaa.

Näiden velvollisuuksien rikkominen voi johtaa siihen, että vuokralleantajan lisäksi myös käyttäjäyritys joutuu vastuuseen. Juuri työvoiman vuokrauksen alalla pätee siten: Molemmat yritykset kantavat yhdessä oikeudellisen vastuun.

Kirjanpitovelvollisuudet

Käyttäjäyritys on velvollinen pitämään tarkkaa kirjaa vuokratun työvoiman käytöstä. Tämä velvollisuus perustuu AÜG-lakiin sekä täydentäviin työlainsäädännön säännöksiin ja palvelee jäljitettävyyttä viranomaisia kohtaan.

Kirjanpitoa on pidettävä siten, että milloin tahansa voidaan tarkistaa, ketä on käytetty, milloin ja millä ehdoilla. Ne ovat siten keskeinen osa työvoiman vuokrauksen valvontamekanismeja.

Tärkeimpiä kirjanpitovelvollisuuksia ovat:

• Käytettyjen työntekijöiden tiedot, erityisesti nimi, syntymäaika ja kansalaisuus
• Kunkin vuokrauksen alkamis- ja päättymisajankohta
• Vuokralleantajan nimi ja toimipaikka

Lisäksi tietyt asiakirjat on pidettävä saatavilla työskentelypaikalla tai tehtävä ne milloin tahansa saavutettaviksi. Näihin kuuluvat erityisesti ilmoitukset, palkka-asiakirjat ja sosiaalivakuutustodistukset.

Se, joka ei täytä näitä velvollisuuksia, syyllistyy hallinnolliseen rikkomukseen. Viranomaiset voivat sanktioida rikkomukset silloinkin, kun vuokraus itsessään olisi sallittua.

Käyttäjäyrityksen vastuu

Käyttäjäyrityksen vastuu on usein aliarvioitu seikka työvoiman vuokrauksessa. Monet olettavat, että vain vuokralleantaja on vastuussa palkasta ja maksuista. Tämä ei pidä paikkaansa. AÜG 14 §:n mukaan myös itävaltalainen käyttäjäyritys voidaan velvoittaa maksuun.

Tämä tarkoittaa käytännössä:
Jos vuokralleantaja ei maksa palkkaa tai maksaa sen vain osittain, vuokrattu työntekijä voi vaatia rahansa myös suoraan käyttäjäyritykseltä.

Tämä koskee ennen kaikkea:

• Avoimia vastikkeita (palkka)
• Sosiaalivakuutusmaksuja
• Rakennusalalla lisäksi tiettyjä lisiä

Käyttäjäyritys on siis vastuussa vuokralleantajan ohella. Työntekijälle tämä on tärkeä suoja.

Jos käyttäjäyritys pystyy osoittamaan, että se on maksanut vuokralleantajalle asianmukaisesti, sen vastuuta rajoitetaan. Tällöin sen on maksettava vain, jos vuokralleantajalta ei tosiasiassa ole enää mitään saatavissa.

Käytännössä tämä tarkoittaa:

• Käyttäjäyrityksellä on oma taloudellinen riskinsä
• Maksut ja sopimukset on dokumentoitava huolellisesti
• Virheellinen tai epäselvä hoitaminen voi tulla kalliiksi

Rikkomukset ja oikeudelliset seuraukset

Työvoiman vuokraukseen liittyviä rikkomuksia rangaistaan ankarasti Itävallassa. AÜG-lain sekä palkka- ja sosiaalidumping-lainsäädännön yhteisvaikutus johtaa siihen, että yritysten on varauduttava huomattaviin seurauksiin jo muodollisten virheiden kohdalla.

Erityisen kriittistä on se, että rikkomukset eivät useinkaan esiinny erillisinä. Virhe ilmoituksessa tai dokumentaatiossa voi samanaikaisesti aiheuttaa myös työ- ja sosiaalivakuutusoikeudellisia seurauksia.

Tyypillisiä seurauksia ovat:

• Huomattavan suuret hallinnolliset sakot
• Palkkojen ja sosiaalivakuutusmaksujen jälkimaksut
• Vuokraustoiminnan jatkamisen kieltäminen

Yrityksille tämä tarkoittaa: Pienetkin virheet voivat nopeasti kehittyä huomattaviksi taloudellisiksi riskeiksi.

Ilmoitusvelvollisuuden rikkominen

Ilmoitusvelvollisuuden rikkomiset kuuluvat käytännön yleisimpiin virheisiin. Ne syntyvät usein siksi, että ilmoitukset annetaan liian myöhään, puutteellisina tai niitä ei anneta lainkaan.

Ilmoitus keskuskoordinointiyksikölle (ZKO) on kuitenkin ehdottoman välttämätön, ja se on tehtävä täydellisenä ennen työn aloittamista. Jälkikäteinen korjaus ei suojaa sanktioilta.

Tyypillisiä rikkomuksia ovat:

• Vuokrausilmoituksen puuttuminen tai myöhästyminen
• Puutteelliset tiedot ilmoituksessa
• Ilmoittamatta jätetyt muutokset toimeksiannon aikana

Seuraukset ovat selvät: Jo muodollisista virheistä voidaan määrätä jopa useiden kymmenien tuhansien eurojen sakkoja. Tällöin ei ole merkitystä sillä, kuinka monta työntekijää asia koskee.

Käytännössä pätee siten: Ilmoitusvelvollisuuksien noudattaminen on yksi tärkeimmistä edellytyksistä oikeusvarmalle työvoiman vuokraukselle.

Palkkaussäännösten rikkominen

Palkkaussäännösten rikkomiset kuuluvat vakavimpiin velvollisuuksien laiminlyönteihin työvoiman vuokrauksen alalla. Niitä valvotaan erityisen tiukasti palkka- ja sosiaalidumpingin vastaisen lain (LSD-BG) puitteissa.

Syy on suojeluajatuksessa: Vuokrattuja työntekijöitä ei saa työllistää huonommilla ehdoilla kuin vastaavia työntekijöitä käyttäjäyrityksessä. Jos tätä periaatetta rikotaan, kyseessä on säännöllisesti palkka- ja sosiaalidumping.

Tyypillisiä rikkomuksia ovat:

• Työehtosopimuksen mukaisen vähimmäispalkan alittaminen
• Lisien ja lomarahojen huomioimatta jättäminen
• Tehtävän virheellinen luokittelu

Erityisen kriittistä on se, että jo pienet poikkeamat voidaan katsoa rikkomukseksi. Viranomaiset tarkastavat tällaisissa tapauksissa yksityiskohtaisesti palkka-asiakirjat ja tosiasiallisen tehtävän.

Seuraukset ovat huomattavat. Yritysten on varauduttava:

• Korkeisiin sakkoihin
• Palkkaerojen jälkimaksuun
• Ylimääräisiin veroihin ja maksuihin

Edunne asianajajan tuella

Rajat ylittävä työvoiman vuokraus Itävaltaan vaikuttaa ensisilmäyksellä usein hallittavalta. Käytännössä kuitenkin jo pienet virheet ilmoituksissa, sopimusten laadinnassa tai oikeudellisessa luokittelussa johtavat huomattaviin ongelmiin. Erityisesti EU- tai ETA-valtiosta tai Sveitsistä tulevissa toimeksiannoissa yritysten on noudatettava useita säännöksiä samanaikaisesti. Epätarkka työskentely tässä vaiheessa vaarantaa yrityksen sakoilla, jälkimaksuilla ja turhilla viivästyksillä.

Asianajajan tuella luotte alusta alkaen selkeät ja oikeusvarmat rakenteet. Näin epävarmuustekijät voidaan välttää ennen kuin niistä tulee todellinen riski. Samalla saatte varmuuden siitä, että toimintanne Itävallassa ei ainoastaan toimi käytännössä, vaan on myös oikeudellisesti kestävää.

Konkreettisia etuja ovat ennen kaikkea:

• Vuokrauksen, ilmoitusten ja sopimusprosessien oikeusvarma tarkastus ja laadinta
• Kalliiden virheiden välttäminen palkkauksen, asiakirjojen ja viranomaisvelvoitteiden osalta
• Selkeä rajanveto lähettämiseen ja urakkasopimukseen, jotta vältytään kauaskantoisilta virheellisiltä luokitteluilta

Peter Harlander
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Näin varmistatte rajat ylittävät toimeksiantonne hyvissä ajoin ja vältätte oikeudelliset heikkoudet, jotka voivat myöhemmin maksaa paljon rahaa ja aikaa.“

Usein kysytyt kysymykset – UKK