Ulkomaisten työntekijöiden työllistäminen
- Ulkomaalaisten työllistämislaki – AuslBG
- Perusperiaatteet ja lainsäädännölliset puitteet
- Työmarkkinoille pääsy eri henkilöryhmille
- Sallitun työllistämisen edellytykset AuslBG:n 4 §:n mukaan
- Työllistämisen käsite AuslBG:n 2 §:n 2 momentin mukaan
- Poikkeukset ulkomaalaisten työllistämislaista AuslBG:n 1 §:n 2 momentin mukaan
- Edunne asianajajan tuella
- Usein kysytyt kysymykset – UKK
- Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
Ulkomaisten työntekijöiden työllistämisestä on kyse silloin, kun henkilöt ilman Itävallan kansalaisuutta harjoittavat Itävallassa epäitsenäistä tai taloudellisesti riippuvaista toimintaa ja ovat tällöin ulkomaalaisten työllistämislain (AuslBG) sekä oleskeluoikeudellisten säännösten alaisia. Ratkaisevaa ei ole sopimuksen nimike, vaan toiminnan todellinen taloudellinen sisältö. Heti kun henkilö on integroitunut yrityksen toimintaan ja työskentelee ohjeiden alaisena, kyse on oikeudellisesti työsuhteesta/työllistämisestä. Olennaista on erottaa, että EU- ja ETA-kansalaisilla sekä Sveitsin kansalaisilla on lähtökohtaisesti vapaa pääsy työmarkkinoille, kun taas kolmansien maiden kansalaisia saa työllistää vain, jos heillä on voimassa oleva oleskeluoikeus ja työmarkkinaviranomaisen myöntämä lupa.
Ulkomaisten työntekijöiden työllistäminen tarkoittaa, että muut kuin Itävallan kansalaiset saavat työskennellä Itävallassa vain selkeästi säädettyjen lakisääteisten edellytysten täyttyessä, ja että erotetaan EU-/ETA-kansalaisten vapaa työmarkkinoille pääsy ja kolmansien maiden kansalaisten luvanvarainen työllistäminen.
Peter HarlanderHarlander & Partner Rechtsanwälte „Ulkomaisten työntekijöiden työllistäminen edellyttää selkeitä lakisääteisiä edellytyksiä.“
Ulkomaalaisten työllistämislaki – AuslBG
Ulkomaalaisten työllistämislaki säätelee Itävallassa, millaisin edellytyksin ulkomaisia työntekijöitä saa työllistää. Se määrittää, milloin työllistäminen on sallittua, mitä lupia tai oleskelulupia tarvitaan ja mitä poikkeuksia lakiin sovelletaan. Samalla se määrää, että lain piiriin voivat kuulua paitsi perinteiset työsuhteet myös työntekijän kaltaiset toiminnot, koulutussuhteet, lähetetyt työntekijät sekä vuokratyövoima. Ratkaisevaa on toiminnan todellinen taloudellinen sisältö, ei pelkästään sopimuksen nimike. Työnantajille laki on erityisen tärkeä, koska näiden vaatimusten rikkominen voi johtaa hallinnollisiin seuraamusmaksuihin.
Perusperiaatteet ja lainsäädännölliset puitteet
Ulkomaisten työntekijöiden työllistäminen perustuu selkeisiin lakisääteisiin sääntöihin, joita työnantajien on ehdottomasti noudatettava. Keskiössä on ulkomaalaisten työllistämislaki, joka määrittää tarkasti, kuka saa työskennellä ja millä edellytyksillä. Lisäksi sovelletaan myös oleskeluoikeudellisia säännöksiä, joten aina on tarkastettava kaksi tasoa.
Periaate on yksinkertainen mutta tiukka: ilman lupaa ei työllistämistä. Työnantajat saavat käyttää henkilöitä ilman Itävallan kansalaisuutta vain, jos joko laissa säädetty poikkeus soveltuu tai voimassa oleva viranomaislupa on olemassa.
Ratkaisevaa eivät ole muodolliset nimikkeet, vaan toiminnan tosiasiallinen toteutustapa. Myös näennäisesti itsenäinen työ voi oikeudellisesti olla työllistämistä, jos riippuvuus tai integroituminen yritykseen on olemassa.
Tyypillisiä perussääntöjä ovat:
- Työllistäminen sallittua vain oikeudellisen perusteen nojalla
- Työoikeuden ja oleskeluoikeuden yhdistelmä vaaditaan
- Ratkaisevaa on taloudellinen todellisuus, ei sopimus
Nämä säännöt suojaavat työmarkkinoita ja varmistavat reilut kilpailuolosuhteet.
Territoriaalisuusperiaate
Territoriaalisuusperiaate määrää, mitä lakia työsuhteeseen sovelletaan. Ratkaisevaa ei ole kansalaisuus tai yrityksen kotipaikka, vaan työn tosiasiallinen suorituspaikka.
Tämä tarkoittaa käytännössä: se, joka työskentelee Itävallassa, on lähtökohtaisesti myös Itävallan työ- ja sosiaalivakuutusoikeudellisten säännösten alainen. Näin pyritään estämään, että kansainvälisillä järjestelyillä kierretään suojamääräyksiä.
Työnantajille tämä on erityisen merkityksellistä rajat ylittävissä tilanteissa. Vaikka yritys sijaitsisi ulkomailla, Itävallassa tehtävään työhön sovelletaan säännönmukaisesti Itävallan vähimmäisstandardeja.
Tärkeitä vaikutuksia ovat:
- Itävallan lainsäädännön soveltaminen, kun työ tehdään maassa
- riippumatta kansalaisuudesta tai yrityksen kotipaikasta
- erityissäännöt lähetetyille työntekijöille tai kansainvälisissä järjestelyissä
Periaate luo selkeät toimivaltasuhteet ja ehkäisee oikeudellisia harmaita alueita.
Työmarkkinoille pääsy eri henkilöryhmille
Pääsy Itävallan työmarkkinoille riippuu olennaisesti kansalaisuudesta. Laki erottaa tiukasti henkilöt, joilla on vapaa työmarkkinoille pääsy, ja ne, jotka tarvitsevat luvan.
Tämä erottelu ratkaisee, saako henkilö aloittaa työn heti vai onko ensin käytävä läpi menettely. Työnantajille tämä tarkistus on ensimmäinen ja tärkein vaihe ennen jokaista työllistämistä.
Periaatteessa pätee:
- vapaa pääsy tietyillä kansalaisuuksilla
- lupavelvollisuus kolmansille maille
- erilaiset vaatimukset oleskelustatuksen mukaan
Virheet tässä luokittelussa ovat yleisimpiä hallinnollisten seuraamusten syitä.
Vapaa työmarkkinoille pääsy EU/ETA/Sveitsin kansalaisille
EU- ja ETA-kansalaisilla sekä Sveitsin kansalaisilla on työntekijöiden vapaan liikkuvuuden perusteella SEUT 45 artiklan mukaisesti vapaa pääsy Itävallan työmarkkinoille. Tämä unionioikeudellisesti taattu vapaus varmistaa, että heitä kohdellaan kuten kotimaisia työntekijöitä ja he saavat työskennellä ilman erillistä työmarkkinaviranomaisen lupaa.
Epäitsenäiseen työhön sovelletaan työntekijöiden vapaata liikkuvuutta; myös itsenäinen toiminta on mahdollista, mutta sen on täytettävä kansalliset ammatti- ja elinkeinomääräykset. Näin Euroopan sisälle muodostuu pitkälti avoin työmarkkina.
On kuitenkin huomioitava:
- ammatti- ja elinkeinolainsäädännön vaatimusten noudattaminen
- tietyissä tehtävissä vaadittavat pätevyydet
- kielitaito, jos se on tehtävän kannalta välttämätön
Työntekijöiden vapaa liikkuvuus on siten keskeinen peruste vapaalle työmarkkinoille pääsylle ja luo selkeän yhdenvertaisuuden itävaltalaisten työntekijöiden kanssa.
Työmarkkinoille pääsy kolmansien maiden kansalaisille
Kolmansien maiden kansalaisiin sovelletaan selvästi tiukempia sääntöjä. He saavat työskennellä Itävallassa vain, jos heillä on sekä oleskeluoikeus että työmarkkinaviranomaisen myöntämä lupa.
Tämä kaksinkertainen edellytys tarkoittaa, että jokainen tapaus on arvioitava yksilöllisesti. Ilman täydellistä lupaa työllistäminen on kiellettyä ja rangaistavaa.
Tyypillisiä vaatimuksia ovat:
- voimassa oleva oleskelulupa, joka sisältää työmarkkinoille pääsyn
- lisälupa työvoimapalvelulta (Arbeitsmarktservice)
- selkeä kohdistaminen tiettyyn työpaikkaan
Työnantajille tähän liittyy kohonnut riski, sillä virheet voivat johtaa välittömästi seuraamuksiin.
Sallitun työllistämisen edellytykset
AuslBG:n 4 §:n mukaan
Kolmansien maiden kansalaisiin sovelletaan selvästi tiukempia sääntöjä. He saavat työskennellä Itävallassa vain, jos heillä on sekä oleskeluoikeus että työmarkkinaviranomaisen myöntämä lupa.
Tämä kaksinkertainen edellytys tarkoittaa, että jokainen tapaus on arvioitava yksilöllisesti. Ilman täydellistä lupaa työllistäminen on kiellettyä ja rangaistavaa.
Tyypillisiä vaatimuksia ovat:
- voimassa oleva oleskelulupa, joka sisältää työmarkkinoille pääsyn
- lisälupa työvoimapalvelulta (Arbeitsmarktservice)
- selkeä kohdistaminen tiettyyn työpaikkaan
Sebastian RiedlmairHarlander & Partner Rechtsanwälte „Jokainen kolmansien maiden kansalaisten työllistäminen edellyttää huolellista ennakkotarkastusta, jotta riskit ja seuraamukset voidaan välttää.“
Työllistämisen käsite AuslBG:n 2 §:n 2 momentin mukaan
Työllistämisen käsite on laissa tarkoituksella määritelty laajaksi. Tavoitteena on estää kiertäminen ja kattaa kaikki olennaiset toiminnot.
Työllistämisestä on aina kyse silloin, kun henkilö toimii taloudellisesti toisen hyväksi eikä ole täysin riippumaton. Laki ei siksi kata vain perinteisiä työsuhteita.
Tyypillisiä muotoja ovat:
- perinteiset työsuhteet
- työntekijän kaltaiset toiminnot
- koulutussuhteet tai lähetetyt työntekijät
Näin laki estää sen, että oikeudellisia vaatimuksia kierretään luovalla sopimusrakenteella.
Työllistäminen ulkomaalaisten työllistämislain tarkoittamassa mielessä
Lain mukaan jokainen taloudellisesti riippuvainen toiminta katsotaan työllistämiseksi. Ratkaisevaa on, onko henkilö kytketty yrityksen organisaatioon ja toimiiko hän sen lukuun.
Vaikka sopimus olisi muodollisesti laadittu urakkasopimukseksi tai vapaaksi palvelusopimukseksi, oikeudellisesti kyse voi silti olla työllistämisestä.
Tärkeitä kriteerejä ovat:
- ohjeiden alaisuus
- integroituminen yritykseen
- taloudellinen riippuvuus
Ratkaisevia ovat tosiasialliset olosuhteet, eivät sopimuksen nimike.
Itsenäisen ja epäitsenäisen työn rajanveto
Itsenäisen ja epäitsenäisen työn rajanveto on keskeinen tarkastelukohta. Virheet tällä alueella johtavat usein merkittäviin oikeudellisiin ongelmiin.
Itsenäisestä toiminnasta on kyse vain, jos henkilö työskentelee oma-aloitteisesti, riippumattomasti ja omalla riskillään. Ulkomaalaisten työllistämislain tarkoittamaa työllistämistä ei ole vain perinteisessä työsuhteessa. Lain piiriin kuuluvat myös työntekijän kaltaiset toiminnot, koulutussuhteet, tietyt lähetetyt työntekijät sekä vuokratyövoima. Ratkaisevaa on todellinen taloudellinen sisältö, ei sopimuksen nimike.
Tyypillisiä eroja ovat:
- itsenäisillä oma organisointi ja päätösvapaus
- työntekijöillä integroituminen ja ohjeiden alaisuus
- oma taloudellinen riski vs. kiinteä korvaus
Erityisesti näennäisessä itsenäisyydessä virhearvioinnin riski on suuri.
Poikkeukset ulkomaalaisten työllistämislaista
AuslBG:n 1 §:n 2 momentin mukaan
Ulkomaalaisten työllistämislaissa on lukuisia poikkeuksia, jotka mahdollistavat suoran pääsyn työmarkkinoille. Nämä poikkeukset ovat käytännössä erityisen tärkeitä, koska tällöin erillistä työllistämislupaa ei tarvita. Edellytykset on kuitenkin tarkistettava huolellisesti ja tarvittaessa näytettävä toteen.
Tärkeimpiin poikkeuksen piiriin kuuluviin henkilöryhmiin kuuluvat erityisesti:
- EU- ja ETA-kansalaiset sekä Sveitsin kansalaiset työntekijöiden vapaan liikkuvuuden perusteella
- kolmansien maiden kansalaiset, joilla on pysyvä oleskeluoikeus
- tiettyjen etuoikeutettujen henkilöiden perheenjäsenet, jos laillinen oleskelu on olemassa
Myös henkilöt, joilla on erityinen suojelustatus, kuuluvat piiriin. Näihin kuuluvat turvapaikan saaneet ja toissijaista suojelua saaneet, joilla on lähtökohtaisesti vapaa pääsy työmarkkinoille.
Yleinen virhe on poikkeuksen virheellinen olettaminen. Jos henkilöä kohdellaan perusteettomasti poikkeuksen piirissä olevana, kyse on oikeudellisesti luvattomasta työllistämisestä – ja seuraukset ovat sen mukaiset.
Erityissäännökset tietyille toiminnoille
Yleisten poikkeusten lisäksi on olemassa erityissäännöksiä yksittäisille toiminnoille. Ne koskevat aloja, joilla on erityinen tarve tai kansainvälistä yhteistyötä.
Näihin kuuluvat esimerkiksi tehtävät seuraavilla aloilla:
- tutkimus ja tiede
- kansainväliset järjestöt tai diplomaattiset edustustot
- tietyt koulutus- tai vaihto-ohjelmat
Nämä erityissäännökset mahdollistavat joustavat ratkaisut, mutta edellyttävät tapauskohtaista huolellista oikeudellista arviointia.
Edunne asianajajan tuella
Ulkomaisten työntekijöiden työllistäminen on oikeudellisesti monimutkaista ja altista virheille. Jo pienet epäselvyydet luvissa, oleskeluluvissa tai työn tosiasiallisessa luonteessa voivat johtaa merkittäviin seuraamuksiin ja oikeudellisiin ongelmiin. Varhainen oikeudellinen tarkastus auttaa varmistamaan, että vältytte riskeiltä ja toimitte oikeusvarmasti.
Kokenut asianajaja auttaa Teitä tekemään työllistämisen oikean luokittelun, varmistamaan tarvittavat luvat ajoissa ja välttämään tyypilliset virheet.
Konkreettiset etunne:
- Kansainvälisiä elementtejä sisältävien työsuhteiden oikeusvarma järjestäminen
- Oleskelu- ja työlupien tarkastaminen ennen työn alkamista
- Hallinnollisten seuraamusten ja vastuuriskien välttäminen
Peter HarlanderHarlander & Partner Rechtsanwälte „Näin saatte selkeyden ja vältätte kalliit virheet alusta alkaen.“
