Perinnönjako

Perinnönjako

Kun useampi henkilö astuu perillisenä kuolinpesään, he muodostavat aluksi oikeusyhteisön. Tämä syntyy automaattisesti perinnön vastaanottamisen myötä ja jatkuu ilman erillistä sääntelyä myös perintöoikeuden vahvistamisen jälkeen. Perintöoikeuden vahvistamisen jälkeen perilliset ovat kaikkien jäämistöesineiden yhteisomistajia perintöosuuksiensa suhteessa (§ 550 ABGB).
Perinnönjako purkaa tämän yhteisomistuksen ja antaa jokaiselle perilliselle hänen osuutensa yksinomistukseen. Se voidaan toteuttaa sovinnollisesti perinnönjakosopimuksella tai, jos sopimusta ei synny, oikeusteitse perinnönjakokanteella.

Perinnönjako on kuolinpesän purkaminen, jossa jokainen perillinen saa osuutensa yksinomistukseen sovinnollisesti tai oikeusteitse.

Perinnönjakosopimus

Perinnönjakosopimus on käytännöllinen ja yleensä nopein tapa jakaa perintö oikeudenmukaisesti. Se on yksityisoikeudellinen sopimus, joka voidaan tehdä joko ennen tai perintöoikeuden vahvistamisen jälkeen.

Jos se tehdään ennen perintöoikeuden vahvistamista, se koskee oikeudellisesti perillisten odotusoikeutta jäämistöesineisiin ja tulee voimaan vasta perintöoikeuden vahvistamisen lainvoimaisuuden myötä. Sopimus voidaan tehdä kokonaan tuomioistuimen ulkopuolella tai kirjata pöytäkirjaan tuomioistuinkomissaarin luona.

Huomautus: Jos perinnönjakosopimus on tarkoitus tehdä jo ennen perintöoikeuden vahvistamista, perillisen on täytynyt jo antaa perinnön vastaanottoilmoitus kuolinpesämenettelyssä. Vain siten hän saa tarvittavan asianosaisaseman voidakseen osallistua sopimukseen tehokkaasti.

Toinen vaihtoehto on erityisen edullinen, koska sopimus toimii silloin kuin oikeudellinen sovinto ja on täytäntöönpanokelpoinen asiakirja. Jos mukana on alaikäisiä tai muita suojelun tarpeessa olevia henkilöitä, holhousoikeuden on lisäksi annettava suostumuksensa.

Jos sopimus tehdään perintöoikeuden vahvistamisen jälkeen, juristit puhuvat jakosopimuksesta. Tässä ei ole enää kyse perintöoikeudesta, vaan jo olemassa olevan yhteisomistuksen konkreettisesta jakamisesta.

Tällainen sopimus tarjoaa paitsi oikeusvarmuutta myös joustavuutta:

Perilliset voivat tarkasti määrittää, kuka saa mitkä jäämistöesineet, välttää yhteisomistuksen ja minimoida verotukselliset haitat. Tämä on erityisen järkevää, jos perillisellä on vahva henkilökohtainen tai taloudellinen intressi tiettyyn omaisuuserään (esim. asuintalo, yritys tai arvokas keräilyesine).

Peter Harlander
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Ein gut gestaltetes Erbteilungsübereinkommen verhindert nicht nur spätere Konflikte, sondern spart allen Beteiligten Zeit, Nerven und oft auch erhebliche Kosten.“

Perinnönjakokan

Jos sovinnollista ratkaisua ei synny, usein ainoa vaihtoehto on kääntyä tuomioistuimen puoleen. Perinnönjakokanteella jokainen yhteisperillinen voi pakottaa yhteisomistuksen purkamiseen. Tuomioistuin päättää, miten jäämistö jaetaan.
Mahdollisia ovat kolme tapaa:

• Luontoissuoritusjako, jossa jäämistö jaetaan luonnossa (esim. kiinteistöjen mittaamalla ja jakamalla)
• Siviilijako, jossa omaisuus myydään ja tuotto jaetaan
• Sekajako, joka yhdistää molemmat menetelmät

Oikeudelliset menettelyt ovat kuitenkin usein aikaa vieviä ja kalliita, minkä vuoksi sovinnollinen ratkaisu on käytännön näkökulmasta selvästi suositeltavampi.

Peter Harlander
Harlander & Partner Rechtsanwälte „In vielen Fällen lässt sich eine gerichtliche Auseinandersetzung vermeiden, wenn frühzeitig anwaltliche Beratung in Anspruch genommen wird.“

Tyypillinen perinnönjaon kulku

Alussa on kaikkien varojen ja velkojen täydellinen kartoitus. Sen jälkeen seuraa ammattitaitoinen arviointi, erityisesti kiinteistöjen, yritysosuuksien tai arvokkaiden kokoelmien osalta. Tämä arviointi on ratkaisevan tärkeä oikeudenmukaisen jaon mahdollistamiseksi.
Tämän pohjalta perilliset neuvottelevat yksittäisten omaisuuserien jakamisesta. Jos sopimus syntyy, tulos kirjataan perinnönjakosopimukseen, joka sitten pannaan täytäntöön esimerkiksi kiinteistörekisterimerkinnöillä tai tasoitusmaksujen maksamisella.

Muotomääräykset ja verotukselliset näkökohdat

Erityisesti kiinteistöjen tai GmbH-osuuksien osalta on noudatettava erityisiä muotomääräyksiä. Kiinteistöt edellyttävät yleensä notaarin vahvistamaa asiakirjaa tai todistettuja allekirjoituksia.

Myös verotuksellisesti sopimuksen tekoajankohta voi olla ratkaiseva: Jotta perinnönjako olisi veroneutraali varainsiirtoveron osalta, sopimus on allekirjoitettava ennen perintöoikeuden vahvistamista. Muussa tapauksessa voi syntyä sekä varainsiirtoveroa että kiinteistöjen myyntivoittoveroa.

Lisää mahdollisuuksia vuodesta 2017

Vuoden 2017 lainmuutoksen jälkeen tuomioistuinkomissaarin luona ei voida enää tehdä vain perinnönjakosopimuksia. Tuomioistuinkomissaari kirjaa myös hoitopalvelusopimukset sekä sopimukset lakiosavaatimusten lykkäämisestä.

Etu: Nämä sopimukset toimivat kuin oikeudelliset sovittelut ja ovat välittömästi täytäntöönpanokelpoisia.

Me tarkistamme tilanteenne, selvitämme teille oikeudelliset ja verotukselliset seuraukset ja valmistelemme tarvittavat asiakirjat. Ohjaamme teidät sen jälkeen toimivaltaiselle tuomioistuinkomissaarille, joka kirjaa sopimuksen asianmukaisesti.

Edut asianajajan tuella

Asianajaja varmistaa, että perinnönjako ei tapahdu ainoastaan oikeudenmukaisesti, vaan myös oikeudellisesti ja verotuksellisesti moitteettomasti. Hän tarkistaa perintöosuudet, laatii turvalliset sopimukset, edustaa etujanne neuvotteluissa ja panee vaatimukset täytäntöön riitatapauksissa.

Usein kysytyt kysymykset – UKK