Varainsiirtovero perintöoikeudessa

Kun kiinteistö siirtyy perintönä, herää usein kysymys, onko siitä maksettava varainsiirtoveroa. Vastaus ei ole aina yksiselitteinen, sillä kaikki kuoleman johdosta tapahtuvat saannot eivät ole verovapaita. Jos tässä suunnittelee väärin tai toimii liian myöhään, vaarantaa turhat kustannukset.

Varainsiirtovero erääntyy periaatteessa jokaisesta kiinteistön hankinnasta, eli myös silloin, kun omistusoikeuden siirtyminen tapahtuu perintönä, testamenttilahjoituksena tai kuolemanvaraislahjana.

Myös kiinteistöjen perimisestä maksetaan varainsiirtoveroa. Hanki tietoa nyt ja vältä kalliit virheet.

Erääntymisajankohta

Varainsiirtovero syntyy aina, kun tontti, talo tai asunto siirtyy toiselle henkilölle. Tämä koskee myös:

Tärkeää: Verovelvollisuus ei synny kuoleman hetkellä, vaan vasta kiinteistön perinnönjaon vahvistamisen yhteydessä. Jos kiinteistö myydään ennen sitä pesänselvityksen yhteydessä, vero lankeaa ostajalle.

Lisäksi GrEStG:n 1 § mainitsee muita veronalaisia tapahtumia, jotka voivat esiintyä myös perintöyhteydessä, kuten omistusoikeusvaatimuksen luovutus, käyttöoikeuden hankinta, osakkaan vaihtuminen tai vähintään 95 %:n osuuksien yhdistäminen kiinteistöä omistavassa yhtiössä.

Lisätietoja veronalaisista hankintatapahtumista löydät yleiseltä varainsiirtoverosivultamme.

Varainsiirtoveron määrä perintötapauksessa

Kun kyseessä on vastikkeeton saanto perintönä edullisessa perhepiirissä, sovelletaan porrastettua verokantaa. Vero lasketaan suhteellisesti seuraavasti:

Vastikkeettomien hankintatapahtumien lisäksi on olemassa myös osittain vastikkeellisia hankintoja. Jos vastike on 30 %:n ja 70 %:n välillä kiinteistön arvosta, sovelletaan sekä porrastettua verokantaa että yleistä 3,5 %:n verokantaa suhteellisesti. Jos vastike on yli 70 %, sovelletaan täyttä verokantaa.

Vastikkeeksi katsotaan jokainen sovittu suoritus, jonka saaja antaa kiinteistön saamiseksi, kuten kauppahinta, velkojen ottaminen vastattavaksi tai asumisoikeuden myöntäminen luovuttajan hyväksi.

Huom.: Tämä verokanta koskee vain hankintoja tarkasti määritellyssä perhepiirissä, esim. aviopuolisot, lapset, lapsenlapset, vanhemmat, sisarukset, veljen-/sisarenlapset, sijais- tai ottolapset sekä avopuolisot, joilla on yhteinen vakituinen asuinpaikka.

Verotusperuste:

Verotus perustuu kiinteistön käypään arvoon perinnönjaon vahvistamisen ajankohtana. Niin kutsuttu tontin arvo määritetään mallin tai asiantuntijalausunnon perusteella.

Maa- ja metsätalouskiinteistöjen osalta yhtenäisarvo pysyy määräävänä, mikäli alue palvelee suoraan maataloustuloa. On tärkeää erottaa toisistaan kiinteistövarallisuus ja maa- tai metsätalousvarallisuus: Kiinteistöt, joita käytetään yksinomaan maa- tai metsätalouteen, luetaan maa- ja metsätalousvarallisuuteen. Kaikki muut kiinteistöt kuuluvat kiinteistövarallisuuteen. Tämä luokitus vaikuttaa suoraan verotusperusteeseen ja verokantaan.

Esimerkki
Jos poika perii vanhempien talon, jonka käypä arvo on 300 000 euroa, varainsiirtovero on:

Varainsiirtoveron lykkäys tai osamaksu

Tietyin edellytyksin laki sallii maksun viidessä vuosittaisessa erässä, esim. vähäisen maksuvalmiuden tai kuolinpesien tapauksessa. Edellytyksenä on, että 0,5 %:n verokanta soveltuu.

Verovapaat saannot

Varainsiirtoverosta vapautettuja ovat erityisesti:

Kirjaamismaksu kiinteistörekisteriin

Kirjaaminen kiinteistörekisteriin on mahdollista vain, jos veroviranomainen on aiemmin myöntänyt esteettömyystodistuksen BAO:n 160 §:n mukaisesti. Tämän saat, jos varainsiirtovero on maksettu asianmukaisesti tai sitä ei ole syntynyt.

Tietyille hankkijaryhmille kirjaamismaksu on:

Edunne asianajajan tuella

Tarkistamme puolestanne:

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Usein kysytyt kysymykset – UKK