Lakiosaoikeus

Lakiosaoikeus on laissa säädetty oikeus tietyille lähisukulaisille vähimmäisosuuteen perinnöstä. Se varmistaa, että läheiset sukulaiset saavat osuuden perinnöstä, vaikka heitä ei olisi mainittu testamentissa tai perintösopimuksessa tai heidät olisi jopa suljettu pois.

Lakiosaan oikeutetut ja oikeudelliset vaatimusten perusteet

Periaatteessa perittävä voi itse päättää jäämistöstään ennen kuolemaansa. Laki asettaa kuitenkin perittävälle tässä joitakin rajoituksia perittävän lähimpien sukulaisten hyväksi: Lakiosaan oikeutettuja ovat perittävän puoliso ja lapset sekä heidän jälkeläisensä, mikäli lapset eivät ole enää elossa.

Lakiosavaatimuksen osalta on sovellettava lakimääräistä perimysjärjestystä: Lakiosaan oikeutetuille kuuluu aina puolet lakimääräisestä perintöosuudesta. Lakiosaan oikeutetut voivat (mutta heidän ei tarvitse) esittää vaatimuksensa perillistä vastaan ja vaatia osuuttaan kolmen vuoden kuluessa tiedon saamisesta.

Tärkeää tietää: Lakiosa ei ole osuus itse jäämistöstä, vaan puhdas rahallinen vaatimus perillisiä kohtaan. Lakiosaan oikeutetut eivät siis tule kanssaperillisiksi, vaan heillä on oikeus maksatukseen.

Jos perittävällä on esimerkiksi vaimo ja kaksi lasta, he saavat lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan koko jäämistön yhtä suurin osin, eli kukin kolmanneksen. Jos perittävä on sen sijaan laatinut testamentin kolmannen osapuolen hyväksi, vaimo ja kaksi lasta voivat esittää lakiosavaatimuksen puolelle lakimääräisestä perintöosuudestaan (tässä: 1/6) kolmatta osapuolta (perillistä) vastaan.

Lahjojen huomioiminen lakiosassa

Lainsäätäjä varmistaa, ettei perittävä voi kiertää lakiosavaatimuksia lukuisilla lahjoituksilla ennen kuolemaansa, ja määrää siksi, että tietyt lahjoitukset on otettava huomioon lakiosassa.

Jos lakiosaan oikeutetut vaativat lahjojen huomioimista, he huomioivat muille lakiosaan oikeutetuille tehdyt lahjoitukset näiden lakiosassa. Näihin kuuluvat muun muassa

• Lapselle annettu varustus (esim.: asunnon lahjoitus)
• Ennakko lakiosasta
• Korvaus perinnöstä tai lakiosasta luopumisesta

Lakiosaan oikeutetut voivat myös vaatia, että kolmansille osapuolille (henkilöille, jotka eivät ole lakiosaan oikeutettuja) tehdyt lahjoitukset huomioidaan lakiosassa. He huomioivat kuitenkin vain sellaiset lahjoitukset, jotka perittävä on tehnyt kahden viimeisen vuoden aikana ennen kuolemaansa.

Sebastian Riedlmair
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Schenkungen zu Lebzeiten sind oft gut gemeint, rechtlich aber heikel. Eine juristische Prüfung schützt vor ungewollten Überraschungen“

Lakiosan epääminen

Perittävä voi testamenttimääräyksellä evätä lakiosaan oikeutetulta lakiosan = perinnöttömäksi tekeminen. Tähän on kuitenkin oltava tietyt syyt.

Lakiosa voidaan evätä, jos oikeutettu henkilö

• on syyllistynyt vainajan vahingoksi rikokseen, joka voidaan tehdä vain tahallisesti ja josta on säädetty yli vuoden vankeusrangaistus,
• on syyllistynyt rikokseen vainajan puolisoa, rekisteröityä kumppania, avopuolisoa tai suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa olevaa sukulaista, vainajan sisaruksia ja heidän lapsiaan, puolisoitaan, rekisteröityjä kumppaneitaan tai avopuolisoitaan sekä vainajan lapsipuolia vastaan, joka voidaan tehdä vain tahallisesti ja josta on säädetty yli vuoden vankeusrangaistus,
• on tahallisesti estännyt tai yrittänyt estää vainajan todellisen viimeisen tahdon toteutumisen,
• on aiheuttanut vainajalle moitittavalla tavalla vakavaa henkistä kärsimystä,
• on muuten perheoikeudelliset velvollisuutensa vainajaa kohtaan törkeästi laiminlyönyt, tai
• yhden tai useamman tahallisesti tehdyn rikollisen teon vuoksi on tuomittu elinikäiseen tai kahdenkymmenen vuoden vankeusrangaistukseen.

Lakiosaan oikeutetun perinnöttömäksi tekemisen peruste voidaan esittää myös toisen perillisen toimesta jäämistömenettelyssä. Tämän on todistettava perusteen olemassaolo.

Lakiosan vähentäminen

Lakiosaa voidaan muun muassa myös alentaa. Tähän vaaditaan, että vainajalla ja lakiosaan oikeutetulla ei ole ollut yhteyttä tai suhdetta toisiinsa pidempään aikaan (vähintään 20 vuoteen). Tällaisissa tapauksissa tuomioistuin voi alentaa lakiosavaatimuksen puoleen.

Jos vainaja kuitenkin kieltäytyy yhteydenpidosta ilman ymmärrettävää syytä, vaatimus pysyy ennallaan.

Maksamisvelvollisuus ja vastuu lakiosasta

Lakiosavaatimus kohdistuu aluksi jäämistöön oikeudellisena yksikkönä. Perinnönjaon vahvistamisen jälkeen perilliset ovat henkilökohtaisesti vastuussa maksatuksesta. Testamentinsaajat tai lahjoitetut kolmannet osapuolet ovat vastuussa vain tietyin edellytyksin, esimerkiksi jos jäämistö ei riitä lakiosan kattamiseen.

Lakiosavaatimus myös avioliiton ulkopuolella syntyneille jälkeläisille

Avioliitossa syntyneiden ja avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten välillä ei ole perintöoikeudellista eroa. Jos vanhemmat eivät olleet naimisissa lapsen syntyessä, avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi perii silti isän kuollessa. Edellytyksenä on vain, että perittävän isyys on vahvistettu. Todiste tästä voidaan esittää myös vasta isän kuoleman jälkeen.

Vanhentuminen

Die Vanhentumisaika on kolme vuotta siitä hetkestä, kun lakiosaan oikeutettu on saanut tiedon kuolemasta ja häntä haittaavasta määräyksestä, tai 30 vuotta kuoleman jälkeen.

Edunne asianajajan tuella

Erityisesti lakiosaoikeudessa on tärkeää asiantunteva ja taktisesti harkittu toimintatapa. Olipa kyse sitten vaatimuksen toteuttamisesta, perinnöttömäksi tekemisen perusteiden tarkastelusta tai myöhempien riitojen välttämisestä, asianajajan tuki tuo selkeyttä, suojaa oikeuksianne ja vahvistaa neuvotteluasemaanne.

Asianajajan tuki auttaa teitä

• lakiosan laskennassa ja lahjojen huomioimisen tarkastelussa
• lakiosavaatimusten toteuttamisessa tai torjumisessa
• oikeudellisesti pätevien testamenttimääräysten laatimisessa
• edustuksessa jäämistömenettelyssä tai siviiliprosessissa

Peter Harlander
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Wer frühzeitig klare Verhältnisse schafft, erspart seinen Angehörigen später viel Streit.“

Usein kysytyt kysymykset – UKK