Tahallinen yleisvaarallinen teko

Rikoslain 176 §:n mukaan kyseessä on tahallinen yleisvaarallinen teko, jos tahallisella teolla aiheutetaan vaara suuremman ihmismäärän hengelle tai terveydelle tai merkittävässä määrin vieraalle omaisuudelle, ilman että kyseessä on tuhopoltto, tahallinen vaaran aiheuttaminen ydinenergialla tai ionisoivalla säteilyllä tai tahallinen vaaran aiheuttaminen räjähteillä. Ratkaisevaa ei ole vahingon syntyminen, vaan käyttäytymisestä aiheutunut yleisvaara.

Lisääntynyt vääryys johtuu hallitsemattoman vaaratilanteen tietoisesta luomisesta. Tahallinen yleisvaarallinen teko ei ole siksi pelkkä omaisuusrikos, vaan vakava vaarantamisrikos.

Objektiivinen tunnusmerkistö

Objektiivinen tunnusmerkistö kattaa yksinomaan ulkoisesti havaittavissa olevan teonkulun. Ratkaisevaa on se, mikä olisi neutraalilla havainnoinnilla todettavissa, eli konkreettiset teot, tapahtumaketjut, käytetyt keinot ja niillä luotu vaaratilanne. Sisäiset prosessit, kuten tahallisuus, tieto tai motiivit, ovat merkityksettömiä eivätkä kuulu objektiiviseen tunnusmerkistöön.

Edellytetään, että tekijä muulla tavoin kuin tuhopoltolla, tahallisella vaaran aiheuttamisella ydinenergialla tai ionisoivalla säteilyllä tai tahallisella vaaran aiheuttamisella räjähteillä aiheuttaa vaaran suuremman ihmismäärän hengelle tai terveydelle tai merkittävässä määrin vieraalle omaisuudelle.

Yleisvaara on kyseessä, kun vaara ei rajoitu yksittäisiin henkilöihin, vaan uhkaa samanaikaisesti määrittämätöntä joukkoa ihmisiä tai laajaa vierasta omaisuutta. Ratkaisevaa on vaaran laaja-alaisuus.

Jo todellisen vaaratilanteen syntyminen riittää. Todellinen vahingon syntyminen ei ole välttämätön. Ratkaisevaa on, että tapahtuma on omiaan vaarantamaan monia ihmisiä tai vierasta omaisuutta merkittävästi.

Ei kateta tapauksia, jotka koskevat tuhopolttoa, tahallista vaaran aiheuttamista ydinenergialla tai ionisoivalla säteilyllä tai tahallista vaaran aiheuttamista räjähteillä, sillä nämä tunnusmerkistöt ovat säännelty itsenäisesti. Rikoslain 176 § soveltuu vain, jos mikään näistä erityistunnusmerkistöistä ei täyty.

Raskauttavat olosuhteet

Jos teosta seuraa jokin tuhopoltto, josta seuraa vakavia seurauksia -kohdassa mainituista seurauksista, erityisesti

• aiheuttaa ihmisen kuoleman tai
• vakavia ruumiinvammoja suuremmalle ihmismäärälle tai
• monien ihmisten saattaminen hätätilaan,

niin siinä säädettyjä korotettuja rangaistusuhkia on sovellettava.
Edellytyksenä on näiden vakavien seurausten todellinen toteutuminen. Pelkkä teon vaarallisuus ei riitä.

Tarkistusvaiheet

Tekijä:

Tekijänä voi olla kuka tahansa rikosoikeudellisesti vastuullinen henkilö. Ei erityisiä henkilökohtaisia ominaisuuksia vaadita.

Rikoksen kohde:

Rikoksen kohteena ovat suuremman ihmismäärän henki tai terveys tai merkittävässä määrin vieras omaisuus. Ratkaisevaa on vaaran laajuus ja intensiteetti, ei yksilöllinen kohdentuminen.

Tekotapa:

Rikollinen teko koostuu yleisvaaran aiheuttamisesta aktiivisella toiminnalla tai velvollisuuden vastaisella laiminlyönnillä. Edellytyksenä on käyttäytyminen, joka aiheuttaa välittömästi yleisen vaaratilanteen.

Rikoksen seuraus:

Rikoksen seuraus on konkreettisen yleisvaaran syntyminen. Vahingon syntyminen ei ole välttämätön.

Kausaalisuus:

Tekijän käyttäytymisen ja vaaratilanteen välillä on oltava syy-yhteys. Vaaran on täytynyt syntyä nimenomaan tämän käyttäytymisen vuoksi.

Objektiivinen syyksilukeminen:

Seuraus on objektiivisesti syyksiluettava, jos toteutuu juuri se tyypillinen yleisvaara, jonka tunnusmerkistö pyrkii estämään.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Rajaaminen muihin rikoksiin

Rikoslain 176 §:n mukainen tahallinen yleisvaarallinen teko on yleislauseketunnusmerkistö. Se soveltuu vain, jos yksikään erityisesti säännellyistä yleisvaarallisista rikoksista ei ole kyseessä. Ratkaisevaa ei ole käytetyn keinon laatu, vaan yleisen vaaran aiheuttaminen monille ihmisille tai merkittävässä määrin vieraalle omaisuudelle.

• Rikoslain 171 § – Tahallinen vaaran aiheuttaminen ydinenergialla tai ionisoivalla säteilyllä: Tahallinen vaaran aiheuttaminen ydinenergialla tai ionisoivalla säteilyllä on erityistunnusmerkistö. Se kattaa yksinomaan vaarat, jotka aiheutuvat säteilylähteistä. Tahallinen yleisvaarallinen teko soveltuu vain, jos vaara ei johdu säteilystä, vaan muista lähteistä. Heti kun ionisoivia säteilyjä käytetään tai vapautetaan, yksinomaan erityistunnusmerkistö on ratkaiseva.
• Rikoslain 169 § – Tuhopoltto: Tuhopoltto kattaa tapaukset, joissa tahallisella teolla aiheutetaan tulipalo, joka leviää hallitsemattomasti ja aiheuttaa merkittävän vaaran ihmisille tai vieraalle omaisuudelle. Vääryyden painopiste on tulipalolle tyypillisessä tulen hallitsemattomuudessa. Tahallinen yleisvaarallinen teko sen sijaan soveltuu, jos ei ole tulipaloa, mutta muulla käyttäytymisellä luodaan kuitenkin vastaava yleisvaara, esimerkiksi tulvan, teknisten laitteiden manipuloinnin tai suojajärjestelmien poiskytkemisen kautta. Rajauskriteeri on yksinomaan tekoväline. Jos kyseessä on tulipalo, sovelletaan tuhopolttoa. Jos kyseessä on muu yleisvaara, sovelletaan rikoslain 176 §:ää.

Rikosten yhtymä:

Rikosten todellinen yhtyminen:

Todellinen rikoskonkurrenssi on kyseessä, kun tahallisen yleisvaarallisen teon lisäksi ilmenee muita itsenäisiä rikoksia, kuten pahoinpitely, törkeä pahoinpitely, henkirikokset, vahingonteko tai vapauteen kohdistuvat rikokset.
Rikokset ovat rinnakkain, koska eri oikeushyviä loukataan.

Rikosten epäaito yhtyminen:

Epätodellinen rikoskonkurrenssi on kyseessä, kun toinen tunnusmerkistö kattaa täysin tahallisen yleisvaarallisen teon koko vääryyden sisällön.
Tämä on mahdollista vain poikkeustapauksissa. Yleensä tahallinen yleisvaarallinen teko säilyttää itsenäisen luonteensa yleisvaarallisena rikoksena.

Rikosten paljous:

Rikosyhtymä on kyseessä, kun useita yleisvaarallisia tekoja tehdään toisistaan riippumatta, esimerkiksi eri paikoissa tai eri ajankohtina.
Jokainen teko muodostaa oman rikosoikeudellisen teon.

Jatkuva rikos:

Yhtenäinen teko voi olla kyseessä, jos useat vaarantamisteot liittyvät välittömästi toisiinsa ja ne perustuvat yhtenäiseen rikosuunnitelmaan.
Tekoyksikkö päättyy heti, kun tekijä ei enää tee vaarantamisteoja tai luopuu tahallisuudestaan.

Todistustaakka & todisteiden arviointi

Syyttäjänvirasto:

Syyttäjän on todistettava, että syytetty on aiheuttanut konkreettisen yleisvaaran monien ihmisten hengelle tai terveydelle tai merkittävässä määrin vieraalle omaisuudelle.
Vahingon syntyminen ei ole välttämätön, ratkaisevaa on todellinen vaaratilanne.

Erityisesti on osoitettava, että

• yleisvaara on syntynyt,
• monia ihmisiä tai laajaa vierasta omaisuutta oli vaarassa,
• vaara ei ollut pelkästään vähäinen tai paikallisesti rajattu,
• vaaratilanne ei ollut heti hallittavissa,
• vaara on syy-yhteydessä syytetyn käyttäytymiseen,
• ei ole erityistunnusmerkistöä, kuten tuhopolttoa, vaaran aiheuttamista ydinenergialla tai ionisoivalla säteilyllä tai vaaran aiheuttamista räjähteillä,
• tarvittaessa vakavia seurauksia on syntynyt.

Tuomioistuin:

Tuomioistuin arvioi kaikki todisteet kokonaisyhteydessä ja tutkii, oliko kyseessä yleisvaara oikeudellisessa merkityksessä ja onko se objektiivisesti syyksiluettava syytetylle.

Erityisesti huomioidaan

• vaaratilanteen luonne ja laajuus,
• vaarannettujen henkilöiden lukumäärä,
• hallittavuus tai eskaloitumiskyky,
• tekniset lausunnot ja rikospaikkatutkimukset,
• todistajanlausunnot ja toimintapöytäkirjat,
• ajallinen yhteys teon ja vaaran välillä.

Syytetty henkilö:

Syytetyllä ei ole todistustaakkaa, mutta hän voi esittää perusteltuja epäilyksiä, esimerkiksi

• että yleisvaaraa ei ollut,
• että tilanne oli hallittavissa,
• että monia ihmisiä ei ollut vaarassa,
• että merkittävää omaisuusarvoa ei ollut vaarassa,
• että vaara ei ole syy-yhteydessä hänen käyttäytymiseensä,
• että erityistunnusmerkistö olisi sovellettavissa.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Käytännön esimerkkejä

• Vesijohdon manipulointi asuinkerrostalossa: Tekijä avaa tahallisesti päävesijohdon suuren asuinkerrostalon kellarissa. Lyhyessä ajassa vuotava vesi tulvii useisiin kerroksiin, porraskäytävä ja tekniset tilat täyttyvät vedestä, sähkö- ja hissijärjestelmät lakkaavat toimimasta. Tilanne vaarantaa välittömästi lukuisia asukkaita, useista asunnoista tulee asumiskelvottomia. Ratkaisevaa on, että tekijä aiheuttaa tietoisesti hallitsemattoman vaaratilanteen monille ihmisille ja merkittävässä määrin vieraalle omaisuudelle.

Tämä esimerkki havainnollistaa, että tahallinen yleisvaarallinen teko on aina kyseessä, kun tekijä tietoisella toiminnallaan luo yleisen vaaratilanteen, joka ei rajoitu yksittäisiin henkilöihin ja uhkaa samanaikaisesti monia ihmisiä tai vierasta omaisuutta, ilman että käytetään tuhopolttoa, räjähteitä tai säteilyä.

Subjektiivinen tunnusmerkistö

Tahallisen yleisvaarallisen teon subjektiivinen tunnusmerkistö edellyttää tahallisuutta kaikkien objektiivisten tunnusmerkistötekijöiden osalta.
Tekijän on tiedettävä tai ainakin pidettävä vakavasti mahdollisena, että hän aiheuttaa käyttäytymisellään vaaran suuremman ihmismäärän hengelle tai terveydelle tai merkittävässä määrin vieraalle omaisuudelle.

Tahallisuuden on koskettava sitä, että vaara ei kohdistu vain yksittäisiin henkilöihin, vaan määrittämättömään joukkoon ihmisiä tai laajoihin vieraisiin omaisuusarvoihin.
Ei riitä, että tekijä laskee vain yksilöllisen vaarantamisen varaan. Hänen on ymmärrettävä tai ainakin hyväksyttävä, että hänen toimintansa aiheuttaa yleisvaaran.

Tahallisuuden osalta riittää, että tekijä pitää vakavasti mahdollisena ja hyväksyy tällaisen vaaratilanteen syntymisen.
Epäsuora tahallisuus riittää. Tekijän ei tarvitse varmasti haluta vaarantamista, riittää, että hän hyväksyy vaaran laaja-alaisuuden.

Tahallisuuden on lisäksi koskettava sitä, että vaara on merkittävä, eli se uhkaa henkeä, terveyttä tai merkittävässä määrin vierasta omaisuutta. Pelkkä tahallisuus vähäiseen vaarantamiseen tai pelkkään omaisuuden vahingoittamiseen ei riitä.

Vakavien rikoksen seurausten, kuten vakavien vammojen, kuolemantapausten tai monien ihmisten saattamiseen hätätilaan, osalta ei tahallisuutta vaadita. Riittää, että tekijä tekee yleisvaarallisen teon tahallisesti ja vakavat seuraukset ovat hänelle tuottamuksellisesti syyksiluettavia.

Edellytyksenä on, että toteutuu juuri se vaara, joka tahallisella vaarantamiskäyttäytymisellä tyypillisesti luodaan, ja että vakavan seurauksen syntyminen olisi ollut tekijälle velvollisuudenmukaisessa toiminnassa ennakoitavissa ja vältettävissä.

Subjektiivista tunnusmerkistöä ei ole, jos tekijä vakavasti olettaa, että hänen käyttäytymisensä ei aiheuta yleisvaaraa, tilanne pysyy hallittavissa tai ei vaaranneta suurempaa ihmismäärää tai merkittävässä määrin vierasta omaisuutta.
Samoin tahallisuus puuttuu, jos vaaratilanne syntyy pelkästään tuottamuksellisesti tai tekijä ei tunnista vaaran laaja-alaisuutta eikä hyväksy sitä.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Syyllisyys & erehdykset

Kieltoerehdys:

Kieltoerehdys vapauttaa vastuusta vain, jos se oli väistämätön.
Joka tietoisesti luo vaaratilanteen, joka uhkaa monien ihmisten hengen tai terveyden tai merkittävässä määrin vieraan omaisuuden, ei voi yleensä vedota siihen, ettei ole tunnistanut teon lainvastaisuutta.
Jokaisen on velvollisuus tiedottaa itselleen vaarallisten tekojen oikeudellisista rajoista. Pelkkä tietämättömyys tai kevytmielisyys eivät poissulje syyllisyyttä.

Syyllisyysperiaate:

Rangaistava on vain se, joka toimii syyllisesti. Tahallinen yleisvaarallinen teko on tahallinen rikos.
Tekijän on ymmärrettävä tai ainakin hyväksyttävä, että hänen käyttäytymisensä aiheuttaa yleisvaaran monille ihmisille tai vieraalle omaisuudelle. Jos tämä tahallisuus puuttuu, esimerkiksi siksi että tekijä vakavasti olettaa tilanteen pysyvän hallittavissa tai koskevan vain yksittäisiä henkilöitä, kyseessä ei ole tahallinen yleisvaarallinen teko, vaan korkeintaan tuottamuksellista käyttäytymistä.

Syyntakeettomuus:

Syyllisyyttä ei synny, jos henkilö ei tekohetkellä vakavan mielenterveyden häiriön, sairauden aiheuttaman henkisen heikentymisen tai merkittävän tahdonvalinnan kyvyttömyyden vuoksi kyennyt ymmärtämään yleisvaarallisen teon vääryyttä tai toimimaan tämän ymmärryksen mukaisesti. Vastaavissa epäilyissä hankitaan psykiatrinen lausunto.

Vastuuvapauttava pakkotila:

Oikeuttava hätätila voi olla kyseessä, jos tekijä toimii äärimmäisessä pakkotilassa torjuakseen akuutin vaaran omalle tai toisten elämälle. Myös tahallisessa yleisvaarallisen teon tapauksessa käyttäytyminen pysyy lainvastaisena, mutta se voi vaikuttaa syyllisyyttä vähentävästi tai anteeksiantavasti, jos muuta ulospääsyä ei ollut ja vaaratilannetta ei voitu muuten välttää.

Oletettu hätävarjelu:

Se, joka erehdyksessä uskoo olevansa oikeutettu puolustautumistoimeen aiheuttamalla vaarallisen tilanteen, toimii ilman tahallisuutta, jos erehdys oli vakava ja ymmärrettävä.
Tällainen erehdys voi vähentää tai poistaa syyllisyyden. Jos kuitenkin jää huolimattomuusrikkomus, kyseeseen tulee tuottamuksellinen vastuu, mutta ei oikeutusperustetta.

Rangaistuksen poistaminen & diversion

Diversio:

Rikosprosessilain mukaan diversio edellyttää pakollisesti, että teosta ei ole säädetty yli viiden vuoden vankeusrangaistusta, syyllisyys ei ole vakava eikä kuolemantapausta ole tapahtunut.

Kuitenkin tahallisesta yleisvaarallisesta teosta rikoslain 176 §:n mukaan on jo perustunnusmerkistössä säädetty yhdestä kymmeneen vuoteen vankeutta. Näin ollen diversionaalinen menettely epäonnistuu jo yli viiden vuoden rangaistusuhkan vuoksi. Diversio on lain nojalla poissuljettu.

Jos lisäksi ilmenee tuhopolton vakavien seurausten yhteydessä mainittuja seurauksia, erityisesti vakavia vammoja, kuolemantapauksia tai monien ihmisten saattamista hätätilaan, diversio on sitäkin suuremmalla syyllä kielletty. Näissä tapauksissa ei ole kyse vähäisestä vääryydestä, vaan vakavasta yleisvaarallisesta teosta, joka on pakollisesti rangaistava oikeudessa.

Diversio ei siis tule kyseeseen tahallisessa yleisvaarallisessa teossa, koska

• teosta uhkaa jopa kymmenen vuoden vankeusrangaistus,
• syyllisyys on säännöllisesti arvioitava vakavaksi,
• rikos tyypillisesti luo konkreettisen vaaran monille ihmisille tai vieraalle omaisuudelle,
• teonkuvaa ei voida luokitella vähäiseksi,
• vakavien seurausten tapauksessa on olemassa lakisääteinen este.

Toimenpiteet kuten rahalliset suoritukset, yleishyödylliset palvelut, koeaikamallit tai rikossovittelu eivät ole näissä tilanteissa oikeudellisesti saatavilla. Pakollisesti seuraa muodollinen rikosprosessi.

Diversionin poissulkeminen:

Diversion poissulkeminen ei johdu yksittäistapauksen harkinnasta, vaan suoraan laista.
Lainsäätäjä arvioi tahallisen yleisvaarallisen teon vakavaksi yleisvaaralliseksi rikokseksi. Vaaran laaja vaikutus, tilanteen hallitsemattomuus ja potentiaalinen uhka suurelle joukolle ihmisiä sulkevat diversionaalisen menettelyn systemaattisesti pois.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Rangaistuksen määrääminen & seuraukset

Tuomioistuin määrää rangaistuksen tahallisessa yleisvaarallisessa teossa luodun yleisvaaran laajuuden, mutta ennen kaikkea vaaratilanteen luonteen, intensiteetin ja hallittavuuden sekä konkreettisten teon seurausten mukaan. Ratkaisevaa ei ole esinevahinko, vaan ihmishenkien ja vieraan omaisuuden vaarantumisen laajuus. Pelkkä esinevahinko jää vaarantamiskomponentin rinnalla selvästi taka-alalle, mutta on silti merkityksellinen kokonaisarvioinnissa.

Erityisen painoarvon saa se, onko tekijä toiminut tavoitteellisesti, suunnitelmallisesti tai valmistellusti, onko vaaratilanne aiheutettu spontaanisti vai järjestelmällisesti ja mikä oli eskaloitumis- ja leviämispotentiaali. Vakavissa teon seurauksissa, kuten vakavissa vammoissa, kuolemantapauksissa tai monien ihmisten saattamisessa hätätilaan, nämä seuraukset ovat keskeinen rangaistuksen määräämisen tekijä.

Raskauttavat asianhaarat ovat olemassa erityisesti, jos

• vaaratilanne on tarkoituksellisesti aiheutettu,
• tilanne on nopeasti karannut hallinnasta,
• ihmisiä on konkreettisesti vaarannettu tai loukattu,
• Vierasta omaisuutta vahingoittui suuressa määrin,
• suuri piittaamattomuus oli kyseessä,
• tekijä toimi suunnitelmallisesti tai valmistellusti,
• aiempia vastaavia tuomioita on.

Lieventäviä asianhaaroja ovat esimerkiksi

• Nuhteettomuus,
• varhainen, kattava tunnustus,
• havaittavissa oleva katumus ja ymmärrys,
• aktiivinen vahingonkorvaus, mikäli mahdollista,
• vähäinen osallisuus tekoon,
• liian pitkä menettelyaika.

Korkean lakisääteisen rangaistusuhan vuoksi lievennysten liikkumavara on rajallinen. Ehdollinen rangaistuksen lykkäys tulee kyseeseen vain, jos määrätty rangaistusasteikko sen sallii ja positiivinen sosiaalinen ennuste on olemassa. Vakavissa teon seurauksissa ehdollinen lykkäys on säännöllisesti poissuljettu.

Rangaistusasteikko

Tahallisessa yleisvaarallisessa teossa laki määrää selvästi korkean perusrangaistusasteikon, joka määräytyy vaaran laajan vaikutuksen ja aiheutuneiden seurausten mukaan. Ratkaisevaa ei ole esinevahinko, vaan ihmishenkien ja vieraan omaisuuden vaarantumisen laajuus.

Jos muuten kuin tuhopoltolla, tahallisella ydinenergian tai ionisoivan säteilyn vaarantamisella tai tahallisella räjähdysaineiden vaarantamisella aiheutetaan vaara suuremman ihmismäärän ruumiille tai elämälle tai vierasta omaisuutta suuressa määrin, rangaistusasteikko on yhdestä kymmeneen vuoteen vankeutta.
Jo tämä perusmuoto katsotaan vakavaksi rikokseksi, koska luotu vaara voi eskaloitua hallitsemattomasti ja milloin tahansa monet ihmiset voivat joutua sen kohteeksi.

Jos teolla on vakavia seurauksia, erityisesti vakavia ruumiinvammoja suuremmalle ihmismäärälle tai monien ihmisten saattaminen hätätilaan, sovelletaan tuhopolton vakavien seurausten korotettuja rangaistusuhkia. Näissä tapauksissa uhkaa viidestä viiteentoista vuoteen vankeutta. Lainsäätäjä arvioi tässä konkreettisen ihmishenkien vahingoittamisen ja vaarantamisen erityisen vakavaksi.

Jos tahallisen yleisvaarallisen teon seurauksena tapahtuu ihmisten kuolema, on sovellettava korkeimpia rangaistusuhkia. Näissä tilanteissa rangaistusasteikko on kymmenestä kahteenkymmeneen vuoteen vankeutta.
Tässä ei enää korostu pelkkä vaarantaminen sinänsä, vaan yleisvaaran tappava seuraus, joka tekee teosta yhden rikosoikeuden vakavimmista rikoksista.

Sakko – päiväsakkojärjestelmä

Itävallan rikoslaki määrää sakot päiväsakkojärjestelmän mukaisesti. Päiväsakkojen lukumäärä määräytyy syyllisyyden mukaan, ja päiväkohtainen summa taloudellisen maksukyvyn mukaan. Näin rangaistus mukautetaan henkilökohtaisiin olosuhteisiin ja se pysyy silti tuntuvana.

• Asteikko: enintään 720 päiväsakkoa – vähintään € 4, enintään € 5 000 päivässä.
• Käytännön kaava: Noin 6 kuukauden vankeusrangaistus vastaa noin 360 päiväsakkoa. Tämä muunnos on tarkoitettu vain suuntaa-antavaksi eikä se ole jäykkä kaava.
• Maksamatta jättämisen tapauksessa: Tuomioistuin voi määrätä muuntorangaistuksen. Yleensä pätee: 1 päivä muuntorangaistusta vastaa 2 päiväsakkoa.

Huomautus:

Tahallisessa yleisvaarallisessa teossa rikoslain 176 §:n mukaan on säännöllisesti säädetty vankeusrangaistus. Korkean yhdestä kymmeneen vuoden, ja vakavissa teon seurauksissa jopa kahdenkymmenen vuoden vankeusrangaistuksen uhan vuoksi puhdas sakkorangaistus ei käytännössä tule kyseeseen.

Vankeusrangaistus & (osittain) ehdollinen vapautus

Rikoslain 37 §: Jos lakisääteinen rangaistusuhka ulottuu jopa viiteen vuoteen, tuomioistuin voi lyhyen, enintään yhden vuoden vankeusrangaistuksen sijaan määrätä sakkorangaistuksen.

Tätä mahdollisuutta ei ole tahallisessa yleisvaarallisessa teossa rikoslain 176 §:n mukaan. Jo perustunnusmerkistössä on säädetty yhdestä kymmeneen vuoteen vankeutta. Näin ollen rikoslain 37 §:n soveltamisala on jo lähtökohtaisesti poissuljettu. Vankeusrangaistuksen korvaaminen sakkorangaistuksella ei tule oikeudellisesti kyseeseen.

Rikoslain 43 §: Vankeusrangaistus voidaan ehdollisesti lykätä, jos se ei ylitä kahta vuotta ja positiivinen sosiaalinen ennuste on olemassa.

§ 43a StGB: Osittain ehdollinen rangaistuksen lykkäys sallii ehdottoman ja ehdollisesti lykätyn rangaistuksen osan yhdistelmän. Se on mahdollista rangaistuksissa, jotka ovat yli kuuden kuukauden ja enintään kahden vuoden.

Rikoslain 50–52 §: Tuomioistuin voi antaa määräyksiä ja määrätä ehdonalaisen valvonnan, esimerkiksi

• vahingonkorvausta,
• käyttäytymismääräyksiä,
• rakenteellisia toimenpiteitä uusiutumisen estämiseksi.

Tahallisessa yleisvaarallisessa teossa nämä toimenpiteet tulevat kyseeseen vain täydentävästi ja yksinomaan (osittain) ehdollisen rangaistuksen lykkäyksen puitteissa. Ne eivät voi korvata vankeusrangaistusta, vaan voivat toimia vain tukena.

Tuomioistuinten toimivalta

Asiallinen toimivalta

Tahallisessa yleisvaarallisessa teossa yksinomaan maakuntatuomioistuin on toimivaltainen. Piirituomioistuin ei tule kyseeseen missään tilanteessa, koska rikoslain 176 §:ssä on jo perustunnusmerkistössä säädetty yhdestä kymmeneen vuoteen vankeutta ja se on siten piirituomioistuimen toimivallan ulkopuolella.

Landesgericht lautamiesoikeutena

Tämä toimivalta on olemassa, jos tahallinen yleisvaarallinen teko

• aiheuttaa vaaran suuremman ihmismäärän ruumiille tai elämälle tai
• vaarantuu vierasta omaisuutta suuressa määrin,

ilman että erityisen vakavia teon seurauksia on jo tapahtunut.

Näissä tapauksissa on kyse tahallisen yleisvaarallisen teon perusmuodosta, jossa lisääntynyt vääryys johtuu vaaran laajasta vaikutuksesta, ilman että vakavia vammoja, kuolemantapauksia tai monien ihmisten hätätiloja on jo tapahtunut.

Landesgericht valamiesoikeutena

Tämä toimivalta on olemassa, jos tahallinen yleisvaarallinen teko

• aiheuttaa suuremman ihmismäärän kuoleman

Tässä ei enää korostu pelkkä vaarantaminen, vaan teon erityisen vakava seuraus. Vääryyden poikkeuksellisen vakavuuden vuoksi näissä tapauksissa on säädetty valamiehistötuomioistuimen päätös.

Paikallinen toimivalta

Paikallisesti toimivaltainen on periaatteessa rikoksen tekopaikan tuomioistuin. Ratkaisevaa on, missä yleisvaara aiheutettiin tai missä vaaratilanne vaikutti.

Jos rikospaikkaa ei voida yksiselitteisesti määrittää, toimivalta määräytyy seuraavasti:

• syytetyn henkilön asuin- tai oleskelupaikka,
• pidätyspaikka tai
• toimivaltaisen syyttäjänviraston sijaintipaikka.

Menettelyä käydään siellä, missä tarkoituksenmukainen ja järjestelmällinen toteutus on parhaiten varmistettu.

Valitusasteet

Maakuntatuomioistuimen lautamies- tai valamiehistötuomioistuimena antamiin tuomioihin voidaan hakea valitusta ja purkuhakemusta.
Näiden oikeuskeinojen käsittelystä vastaa korkein oikeus.

Siviilioikeudelliset vaatimukset rikosprosessissa

Tahallisessa yleisvaarallisessa teossa rikoslain 176 §:n mukaan vahingoittunut henkilö voi yksityisenä asianomistajana esittää siviilioikeudelliset vaatimuksensa suoraan rikosprosessissa. Nämä kohdistuvat erityisesti esinevahinkoihin, ennallistamiskustannuksiin, arvon alenemiseen sekä seurausvahinkoihin, jotka ovat syntyneet aiheutetusta vaaratilanteesta.

Lisäksi voidaan vaatia korvausta henkilövahingoista, kuten hoitokustannuksista, ansionmenetyksestä, kärsimyskorvauksesta ja muista välittömistä teon seurauksista, jos ihmiset ovat loukkaantuneet tai joutuneet hätätilaan yleisvaarallisen teon seurauksena.

Yksityisen asianomistajan liittyminen keskeyttää esitettyjen vaatimusten vanhentumisen niin kauan kuin rikosprosessi on vireillä. Lainvoimaisen päätöksen jälkeen vanhentuminen jatkuu vain siltä osin kuin vaatimuksia ei myönnetty.

Vapaaehtoinen vahingonkorvaus voi vaikuttaa rangaistusta lieventävästi, mikäli se tapahtuu ajoissa ja vakavasti. Tahallisessa yleisvaarallisessa teossa tämä lieventävä vaikutus on kuitenkin rajallinen, koska vääryyden painopiste on vaaran laajassa vaikutuksessa ja monien ihmisten vaarantamisessa.

Jos tekijä on toiminut tavoitteellisesti, suunnitelmallisesti tai piittaamattomasti tai useita henkilöitä on konkreettisesti vaarannettu, jälkikäteinen hyvitys menettää säännöllisesti merkittävän osan rangaistusta lieventävästä merkityksestään.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Rikosprosessi yleiskatsaus

Esitutkinnan aloittaminen

Rikosprosessi edellyttää konkreettista epäilyä, jonka perusteella henkilöä pidetään syytettynä ja hän voi käyttää kaikkia syytetyn oikeuksia. Koska kyseessä on virallisen syytteen alainen rikos, poliisi ja syyttäjä aloittavat menettelyn virallisen syytteen nojalla heti, kun epäily on olemassa. Erillistä vahingon kärsineen ilmoitusta ei tähän tarvita.

Poliisi ja syyttäjävirasto

Syyttäjä johtaa esitutkintaa ja määrää sen jatkokulun. Rikospoliisi suorittaa tarvittavat tutkimukset, varmistaa todisteet, kerää todistajanlausunnot ja dokumentoi vahingon. Lopuksi syyttäjä päättää syytteen nostamatta jättämisestä, diversiosta tai syytteestä riippuen syyllisyyden asteesta, vahingon määrästä ja todisteista.

Syytetyn kuulustelu

Ennen jokaista kuulustelua syytetty saa täydellisen tiedon oikeuksistaan, erityisesti oikeudesta vaieta ja oikeudesta avustajaan. Jos syytetty pyytää avustajaa, kuulustelua on lykättävä. Muodollinen syytetyn kuulustelu palvelee syytteen esittämistä ja mahdollisuuden antamista lausunnon antamiseen.

Asiakirjojen tutustuminen

Asiakirjoihin voi tutustua poliisin, syyttäjänviraston tai tuomioistuimen luona. Se sisältää myös todisteet, mikäli tutkinnan tarkoitus ei vaarannu. Yksityisen asianomistajan liittyminen noudattaa rikosprosessilain yleisiä sääntöjä ja mahdollistaa vahingon kärsineelle vahingonkorvausvaatimusten esittämisen suoraan rikosprosessissa.

Pääkäsittely

Pääkäsittelyssä kuullaan todistajia, tehdään oikeudellinen arviointi ja päätetään mahdollisista siviilioikeudellisista vaatimuksista. Tuomioistuin tutkii erityisesti teon kulkua, tahallisuutta, vahingon määrää ja lausuntojen uskottavuutta. Menettely päättyy tuomioon, vapauttavaan tuomioon tai diversionaaliseen ratkaisuun.

Syytetyn oikeudet

• Tiedonsaanti & puolustus: Oikeus tiedonsaantiin, oikeusapuun, vapaaseen puolustajan valintaan, käännösapuun, todistuspyyntöihin.
• Vaitiolovelvollisuus & asianajaja: Oikeus vaieta milloin tahansa; puolustajan avustamisen yhteydessä kuulustelu on lykättävä.
• Tiedotusvelvollisuus: oikea-aikainen tiedotus epäilystä/oikeuksista; poikkeukset vain tutkinnan tarkoituksen turvaamiseksi.
• Asiakirjojen tarkastelu käytännössä: Esitutkinta- ja pääkäsittelyasiakirjat; kolmansien osapuolten pääsy rajoitettu syytetyn hyväksi.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Käytäntö & käyttäytymisvinkit

1. Pysyä vaiti.
   Lyhyt selitys riittää: ”Käytän oikeuttani vaieta ja puhun ensin puolustukseni kanssa.” Tämä oikeus on voimassa jo ensimmäisestä poliisin tai syyttäjän kuulustelusta lähtien.
2. Ota välittömästi yhteyttä puolustukseen.
   Lausuntoa ei tulisi antaa ilman tutkinta-asiakirjojen tarkastelua. Vasta asiakirjojen tarkastelun jälkeen puolustus voi arvioida, mikä strategia ja todisteiden turvaaminen ovat järkeviä.
3. Varmista todisteet viipymättä.
   Kaikki saatavilla olevat asiakirjat, viestit, valokuvat, videot ja muut tallenteet tulisi varmistaa mahdollisimman varhain ja säilyttää kopioina. Digitaaliset tiedot on varmistettava säännöllisesti ja suojattava jälkikäteisiltä muutoksilta. Merkitse tärkeät henkilöt mahdollisiksi todistajiksi ja kirjaa tapahtumien kulku viipymättä muistiin.
4. Älä ota yhteyttä vastapuoleen.
   Omat viestit, puhelut tai julkaisut voidaan käyttää todisteena sinua vastaan. Kaiken viestinnän tulee tapahtua yksinomaan puolustuksen kautta.
5. Varmista video- ja datatallenteet ajoissa.
   Julkisten kulkuneuvojen, tilojen tai kiinteistöhallinnon valvontavideot poistetaan usein automaattisesti muutaman päivän kuluttua. Tietojen varmistuspyynnöt on siksi tehtävä välittömästi operaattoreille, poliisille tai syyttäjänvirastolle.
6. Dokumentoi etsinnät ja takavarikot.
   Kotitarkastusten tai takavarikoiden yhteydessä sinun tulee pyytää kopio määräyksestä tai pöytäkirjasta. Merkitse ylös päivämäärä, kellonaika, osallistuneet henkilöt ja kaikki mukaan otetut esineet.
7. Pidätyksen yhteydessä: ei lausuntoja asiasta.
   Vaadi välitöntä ilmoitusta puolustuksellesi. Tutkintavankeus voidaan määrätä vain, jos on kiireellinen rikosepäily ja lisäksi pidätysperuste. Lievennetyt keinot (esim. lupaus, ilmoitusvelvollisuus, lähestymiskielto) ovat etusijalla.
8. Valmistele hyvitys tarkoituksellisesti.
   Maksut, symboliset suoritukset, anteeksipyynnöt tai muut hyvitystarjoukset tulee hoitaa ja todistaa yksinomaan puolustuksen kautta. Jäsennelty hyvitys voi vaikuttaa positiivisesti rangaistuksen määräämiseen.

Edunne asianajajan tuella

Tahallinen yleisvaarallinen teko rikoslain 176 §:n mukaan on vakava yleisvaarallinen rikos. Keskiössä ovat yleisen vaaran aiheuttaminen, suuremman ihmismäärän joutuminen kohteeksi ja vieraan omaisuuden vaarantaminen suuressa määrin. Oikeudellinen arviointi riippuu vahvasti vaaranlähteen tyypistä, tapahtumien kulusta, vaaran laajasta vaikutuksesta, tilanteen hallittavuudesta, tahallisuuden muodosta ja todistustilanteesta. Jo pienet erot tapahtumien kulussa ratkaisevat, onko kyseessä todella tahallinen yleisvaarallinen teko vai onko toinen oikeudellinen luokittelu tarpeen.

Varhainen asianajajan tuki varmistaa, että vaaran synty, kausaalisuus ja objektiivinen syyksilukeminen tarkastetaan tarkasti, asiantuntijalausunnot kyseenalaistetaan kriittisesti ja vapauttavat olosuhteet käsitellään hyödynnettävästi.

Asianajotoimistomme

• tarkistaa, täyttyvätkö yleisvaarallisen teon edellytykset oikeudellisesti vai onko kyseessä ainoastaan vähäisempi rikostunnusmerkistö,
• analysoi todistustilanteen vaaranlähteeseen, kulkuun, leviämiseen ja henkilöiden tai vieraan omaisuuden vaarantumiseen liittyen,
• kehittää selkeän, realistisen puolustusstrategian hyödyntäen teknistä ja asiantuntijaosaamista.

Rikosoikeuteen erikoistuneena edustuksena varmistamme, että tahallisen yleisvaarallisen teon syyte tutkitaan asiallisesti, jäsennellysti ja johdonmukaisesti, jotta perusteettomat tai liioitellut syytteet torjutaan ja oikeudellisia etujanne suojataan tehokkaasti.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

UKK – Usein kysytyt kysymykset

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio