Kunnianloukkaus

Kunnianloukkaus rikoslain 111 §:n mukaisesti on kyseessä, kun joku omistaa toiselle henkilölle tavalla, joka on kolmansien osapuolten havaittavissa, halveksittavan ominaisuuden tai asenteen tai syyttää häntä kunniattomasta tai hyvien tapojen vastaisesta käytöksestä, joka on omiaan saattamaan hänet halveksittavaksi tai alentamaan häntä yleisessä mielipiteessä. Kyse on hyvän maineen loukkauksista, esimerkiksi huhujen, halventavien luonnehdintojen tai julkisten syytösten kautta.

Laki suojaa henkilön yhteiskunnallista mainetta ja siten hänen sosiaalista asemaansa. Rangaistavuus ei liity subjektiiviseen loukkaukseen, vaan lausunnon objektiiviseen soveltuvuuteen vahingoittaa henkilön mainetta. Käytännössä merkityksellisiä ovat erityisesti sosiaalinen media, WhatsApp-ryhmät, sähköpostit ja sisäiset viestintäkanavat, joissa lausunnot leviävät erityisen nopeasti.

Objektiivinen tunnusmerkistö

Rikoslain 111 §:n objektiivinen tunnusmerkistö kattaa jokaisen kunniaa loukkaavan tosiasiaväittämän, jonka joku esittää vähintään yhdelle kolmannelle henkilölle ja joka voi vahingoittaa asianomaisen henkilön mainetta. Sillä ei ole merkitystä, esitetäänkö lausunto ystävällisesti, ohimennen vai riidan yhteydessä. Ratkaisevaa on, että sisältö on objektiivisesti omiaan heikentämään asianomaisen henkilön sosiaalista asemaa tai mainetta. Tunnusmerkistö suojaa jokaisen ihmisen oikeutta olla tulematta alentuvasti kohdelluksi julkisuudessa väärien tai epäselvien tosiasiaväittämien vuoksi.

Lausunto täyttää objektiivisen tunnusmerkistön heti, kun se sisältää tosiasiaväittämän ytimen, kolmannet osapuolet havaitsevat sen ja se voi objektiivisesti aiheuttaa maineeseen liittyviä haittoja. Se, pitääkö lausunto paikkansa vai ei, arvioidaan tuomioistuimessa vasta rikoslain 112 §:n mukaisen totuustodistuksen yhteydessä.

Tarkistusvaiheet

Tekijä:

Tekijä voi olla kuka tahansa henkilö, joka esittää tai levittää kunniaa loukkaavan tosiasiaväittämän. Sillä ei ole merkitystä, tapahtuuko tämä yksityisessä ympäristössä, yrityksessä, WhatsApp-ryhmässä vai julkisesti. Ratkaisevaa on ainoastaan, että lausunto on peräisin tältä henkilöltä ja tulee kolmansien osapuolten tietoon.

Rikoksen kohde:

Rikoksen kohteena on jokainen tietty tai ainakin selkeästi tunnistettavissa oleva henkilö, josta joku esittää tosiasiaväittämän. Riittää, että kolmannet osapuolet tunnistavat, ketä lausunto koskee. Tunnusmerkistö suojaa henkilön hyvää mainetta.

Tekotapa:

Rikollinen teko koostuu tosiasiaväittämästä, jolla on kunniaa loukkaava luonne. Tähän kuuluvat kaikki tarkistettavissa olevat lausunnot, erityisesti syytökset siitä, että joku olisi toiminut rikollisesti, epämoraalisesti, epäluotettavasti tai muuten sosiaalisesti paheksuttavasti.

Lausunto täyttää tunnusmerkistön, jos:

• se esitetään vähintään yhdelle kolmannelle henkilölle,
• se sisältää kunniaa loukkaavan tosiasiaväittämän ytimen,
• se on objektiivisesti mainetta vahingoittava.

Tärkeää: Myös huhuun levittäminen täyttää tunnusmerkistön, jos tekijä selvästi omaksuu väittämän. Arvostelmat voivat myös kuulua soveltamisalaan, jos ne sisältävät mukanaan kulkevan tosiasiaväittämän ytimen.

Rikoksen seuraus:

Rikoksen seuraus on maineen vaarantuminen. Todellista vahinkoa ei vaadita. Riittää, että lausunto on objektiivisten mittapuiden mukaan omiaan saattamaan asianomaisen henkilön huonompaan valoon yleisessä mielipiteessä.

Kausaalisuus:

Kunniaa loukkaava lausunto aiheuttaa maineen vaarantumisen. Ilman lausuntoa konkreettista vaaraa ei olisi tässä muodossa. Myös edelleenlähetykset tai vahvistukset myötävaikuttavat kausaalisuuteen, jos ne synnyttävät tai suurentavat maineen vaarantumista.

Objektiivinen syyksilukeminen:

Seuraus on objektiivisesti syyksiluettava, jos maineen vaarantumisessa toteutuu juuri se riski, jonka rikoslain 111 § haluaa estää, nimittäin sosiaalisen maineen perusteeton vahingoittaminen. Syyksiluettavuutta ei ole, jos kolmannet osapuolet vääristävät neutraalin lausunnon omavaltaisesti eikä alkuperäisen lausunnon antajan tarvinnut odottaa tällaista vakavaa merkityksen vääristymistä.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Rajaaminen muihin rikoksiin

Kunnianloukkauksen tunnusmerkistö täyttyy heti, kun joku esittää kolmansille osapuolille kunniaa loukkaavan tosiasiaväittämän ja siten vaarantää tietyn henkilön maineen. Tekijä heikentää asianomaisen sosiaalista mainetta levittämällä tosiasiaväittämän, joka on omiaan alentamaan hänen yhteiskunnallista asemaansa. Vääryys syntyy, koska tekijä väittää tai levittää mainetta vahingoittavaa tosiasiaväittämän ydintä, jonka kolmannet osapuolet voivat havaita, eikä pelkän mielipiteen ilmaisun perusteella. Ratkaisevaa on, että tekijä sosiaalista arvostusta asianomaisen henkilön loukkaa, vaikka lausunto ei olisikaan karkeasti muotoiltu tai se esitettäisiin arkipäiväisessä keskustelussa.

• Rikoslain 115 § – Loukkaus: Loukkaus perustuu arvostelevaan loukkaukseen, eli puhtaisiin arvostelmiin ja haukkumisiin, jotka eivät sisällä tosiasiaväittämän ydintä. Rikoslain 111 § sen sijaan kattaa tosiasiaväittämät, jotka voivat periaatteessa olla tosia tai vääriä. Rajaaminen tapahtuu lausunnon luonteen mukaan: kun 115 § keskittyy henkilökohtaiseen kunniaan tunneperäisenä alueena, rikoslain 111 § suojaa yhteiskunnallista mainetta. Molemmat rikokset voivat esiintyä rinnakkain, jos kunniaa loukkaava tosiasiaväittämä yhdistetään loukkaaviin arvostelmiin.
• Rikoslain 107c § – Jatkuva häirintä: Jatkuva häirintä suojaa elämänmuodon vapautta digitaalisten ja median kautta jatkuvien vaikutusten avulla. Rikoslain 111 § on arvioitava tästä erillään, koska se koskee yksinomaan sosiaalista mainetta. Molemmat rikokset voivat esiintyä yhdessä, jos henkilöstä toistuvasti tai massiivisesti levitetyt lausunnot samanaikaisesti vahingoittavat mainetta ja haittaavat elämänmuotoa.

Rikosten yhtymä:

Rikosten todellinen yhtyminen:

Todellinen kilpailu on kyseessä, kun kunnianloukkaukseen liittyy muita itsenäisiä rikoksia, kuten loukkaus, panettelu, vaarallinen uhkaus, pakottaminen tai jatkuva häirintä. Näitä tunnusmerkistöjä ei syrjäytetä, koska maineen vahingoittaminen muodostaa itsenäisen vääryyden sisällön. Jos lausuntojen seurauksena syntyy muita oikeushyvän loukkauksia, rikokset ovat säännöllisesti rinnakkain.

Rikosten epäaito yhtyminen:

Syrjäyttäminen erikoisuuden perusteella tulee kyseeseen vain, jos toinen tunnusmerkistö kattaa koko vääryyden täysin. Tämä on tyypillisesti panettelun tapauksessa, kun tietoisesti väärä tosiasiaväittämä tähtää yksinomaan menettelyn aloittamiseen. Käänteisesti rikoslain 111 § itsessään saa erityisluonteen, jos etusijalla on yksinomaan maineeseen liittyvä vaarantuminen eikä muita oikeushyvän loukkauksia ole.

Rikosten paljous:

Rikosten paljous on kyseessä, kun useita mainetta vahingoittavia lausuntoja esitetään tai levitetään toisistaan riippumatta tai kun eri viestintäprosessit tapahtuvat ajallisesti erillään. Jokainen itsenäinen lausunto uudelle vastaanottajapiirille muodostaa oman rikoksen, ellei kyseessä ole luonnollinen teon yhtenäisyys.

Jatkuva rikos:

Yhtenäinen rikos katsotaan olevan kyseessä, jos jatkuvat kunniaa loukkaavat tosiasiaväittämät samaa henkilöä kohtaan ovat tiiviissä ajallisessa ja asiallisessa yhteydessä, esimerkiksi sarja samankaltaisia lausuntoja jatkuvassa konfliktissa. Rikos päättyy heti, kun uusia lausuntoja ei enää anneta tai tekijä selvästi lopettaa osallistumisensa viestintään.

Todistustaakka & todisteiden arviointi

Syyttäjänvirasto:

Rikoslain 111 §:n tapauksessa syyttäjävirasto on toimivaltainen vain, jos oletetaan olevan erityinen yleinen etu tai jos kunnianloukkaus liittyy muihin virallisen syytteen alaisiin rikoksiin. Toimiessaan sen on osoitettava, että syytetty on esittänyt tai levittänyt kunniaa loukkaavan tosiasiaväittämän kolmansille osapuolille ja että tämä lausunto oli objektiivisesti omiaan heikentämään asianomaisen mainetta. Kyse ei ole henkilökohtaisista tunteista tai arvostelmista, vaan objektiivisesta tosiasiasta, että mainetta vahingoittava tosiasiaväittämä on esitetty ja vähintään yksi kolmas henkilö on voinut sen havaita.

• Erityisesti on osoitettava, että
• että konkreettinen tosiasiaväittämä on todella esitetty,
• että tämä väittämä on tehty kolmansien osapuolten havaittavaksi,
• että se on objektiivisesti mainetta vahingoittava,
• että lausunto on syyksiluettava syytetylle.

Syyttäjäviraston on lisäksi esitettävä, onko lausunto levittämiskontekstissaan saanut mainetta vahingoittavan luonteen vai onko olemassa viitteitä siitä, että syytetty on tahallisesti tai huolimattomuudesta väittänyt tosiasiaväittämän ytimen, joka oli omiaan alentamaan asianomaisen henkilön mainetta.

Tuomioistuin:

Tuomioistuin tarkastelee kaikkia todisteita kokonaisuutena ja arvioi, onko objektiivisten mittapuiden mukaan kunniaa loukkaava tosiasiaväittämä esitetty ja kolmansien osapuolten havaitsema. Keskiössä on kysymys siitä, onko tarkistettavissa olevaa tosiasiaa väitetty ja oliko se sisällöltään, muotoilultaan ja kontekstiltaan omiaan heikentämään asianomaisen henkilön yhteiskunnallista mainetta.

Tuomioistuin ottaa huomioon erityisesti:

• lausunnon tarkan sanamuodon,
• viestintäyhteyden, jossa se on esitetty,
• oliko asianomainen henkilö yksiselitteisesti tunnistettavissa,
• esitettiinkö väittämä tosiasiana vai pelkästään arvostelmana,
• ovatko ja missä määrin kolmannet osapuolet saaneet todellista tietoa,
• mikä lausunnon ulottuvuus ja vaikutus oli sosiaalisessa ympäristössä.

Tuomioistuin tekee selkeän eron pelkkiin mielipiteenilmaisuihin ilman tosiasiaväittämän ydintä, arkipäivän arvosteluihin ja väärinkäsityksiin, joissa lausunnon sisältö oli ulkopuolisille selvästi epäselvä tai ei mainetta vahingoittava.

Syytetty henkilö:

Syytetyllä ei ole todistustaakkaa. Hän voi kuitenkin esittää perusteltuja epäilyksiä erityisesti seuraavien osalta:

• kysymykseen, onko tosiasiaväittämää todella esitetty,
• onko kolmannet osapuolet havainneet lausunnon,
• oliko lausunto ylipäätään kunniaa loukkaava tai maineeseen liittyvä,
• onko lausunto ymmärrettävä pelkkänä arvostelmana,
• ristiriitoihin tai puuttuviin todisteisiin yksityisen syyttäjän esityksessä.

Se voi lisäksi esittää, että tietyt lausunnot on irrotettu asiayhteydestään, että ne oli selvästi muotoiltu mielipiteeksi tai kritiikiksi tai että ne perustuivat vakavasti otettaviin lähteisiin, mikäli rikoslain 112 §:n mukainen totuus- tai vilpittömän mielen todistus on sallittu.

Tyypillinen arviointi

Käytännössä rikoslain 111 §:n tapauksissa ovat erityisen tärkeitä seuraavat todisteet:

• tallennetut chat-keskustelut, viestit, sähköpostit tai sosiaalisen median julkaisut,
• niiden henkilöiden lausunnot, jotka ovat havainneet lausunnon,
• todisteet lausunnon todellisesta leviämisestä tai edelleenlevittämisestä,
• dokumentaatio kontekstista, esimerkiksi konfliktien kulusta tai ammatillisista yhteyksistä,
• todisteet siitä, ymmärrettiinkö lausunto tosiasiana vai mielipiteenä,
• kronologiat, joista käy ilmi, milloin, missä ja missä ympäristössä lausunto on esitetty.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Käytännön esimerkkejä

• Mainetta vahingoittava tosiasiaväittämä oletetussa harmittomuudessa: Tekijä levittää WhatsApp-ryhmässä väittämän, että kollega olisi varastanut yrityksen omaisuutta. Hän olettaa virheellisesti, että ”kaikki joka tapauksessa tietävät”, että kyseessä on vain huhu eikä kukaan ota lausuntoa vakavasti. Asianomainen henkilö ei ole koskaan suostunut tällaisten väittämien levittämiseen, eikä tekijä ole myöskään tarkistanut, pitääkö syytös paikkansa. Useat ryhmän jäsenet pitävät lausuntoa tosiasiana ja alkavat vältellä asianomaista henkilöä. Puuttuva tosiasiapohja ja levittäminen kolmansille osapuolille johtavat selvästi tunnistettavaan sosiaalisen maineen vaarantumiseen.
• Maineen vahingoittaminen virheellisesti oletetun tiedonantovelvollisuuden vuoksi: Tekijä olettaa tietyn ajan kuluessa toistuvasti, että hänen on tiedotettava muille työntekijöille kollegan väitetyistä ”epäilyttävistä asioista”, vaikka varmoja tietoja ei ole. Hän esittää useaan otteeseen, että asianomainen henkilö olisi neuvonut asiakkaita väärin tai jättänyt noudattamatta sisäisiä ohjeita. Objektiivisesti ei ole olemassa todisteita eikä konkreettisia epäilyjä; tilanne olisi mahdollistanut neutraalin selvityksen. Asianomainen ei voi suojella ammatillista mainettaan, koska lausunnot on jo levitetty. Huolimatta vihjeistä, että hänen väittämänsä ovat perusteettomia, tekijä pitää niistä kiinni ja toistaa niitä muille henkilöille. Tästä johtuen syntyy jatkuva maineen vaarantuminen ilman todellista perustetta.

Nämä esimerkit osoittavat, että kunnianloukkaus on kyseessä, kun kunniaa loukkaavia tosiasioita esitetään tai levitetään kolmansille osapuolille, vaikka niitä ei ole tarkistettu eikä perusteltu ja ne ovat objektiivisesti omiaan heikentämään asianomaisen henkilön mainetta.

Subjektiivinen tunnusmerkistö

Kunnianloukkauksen subjektiivinen tunnusmerkistö edellyttää tahallisuutta. Tekijän on tiedettävä, että hän esittää tai levittää kunniaa loukkaavan tosiasiaväittämän tietystä henkilöstä ja että tämä lausunto on objektiivisesti omiaan heikentämään asianomaisen henkilön sosiaalista mainetta. Samalla hänen on vähintäänkin hyväksyttävä, että kolmannet osapuolet havaitsevat lausunnon ja ymmärtävät sen tosiasiaväittämänä.

Tekijän on siis ymmärrettävä, että hänen käyttäytymisensä kokonaiskuvassa aiheuttaa maineeseen liittyvän heikentymisen ja on tyypillisesti omiaan vaikuttamaan asianomaisen henkilön yhteiskunnalliseen asemaan. Ratkaisevaa on, että tosiasiaväittämä esitetään tai levitetään tietoisesti; pelkkä huolimattomuus ei riitä.

Subjektiivinen tunnusmerkistö ei täyty, jos tekijä vilpittömästi uskoo, että hänen lausuntonsa on totta tai että se ei ole kunniaa loukkaava tosiasiaväittämän ydin, vaan pelkkä arvostelma tai neutraali tiedonanto ilman mainetta vahingoittavaa luonnetta. Se, joka olettaa toimivansa laillisesti tai ei tunnista, että hänen lausuntonsa voidaan käsittää tosiasiaväittämänä, ei täytä rikoslain 111 §:n vaatimuksia.

Lopulta tahallisesti toimii se, joka tietää ja tietoisesti pyrkii esittämään mainetta vahingoittavan tosiasiaväittämän kolmansille osapuolille ja siten heikentää asianomaisen henkilön mainetta sosiaalisessa ympäristössä.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Syyllisyys & erehdykset

Kieltoerehdys:

Kieltoerehdys vapauttaa vastuusta vain, jos se oli väistämätön. Se, joka toimii tavalla, joka selvästi loukkaa toisten oikeuksia, ei voi vedota siihen, ettei hän tunnistanut teon lainvastaisuutta. Jokaisen on velvollisuus selvittää toimintansa oikeudelliset rajat. Pelkkä tietämättömyys tai kevytmielinen erehdys ei vapauta vastuusta.

Syyllisyysperiaate:

Rangaistavaa on vain se, joka toimii syyllisesti. Tahalliset rikokset edellyttävät, että tekijä tunnistaa olennaisen tapahtuman ja ainakin hyväksyy sen seuraukset. Jos tämä tahallisuus puuttuu, esimerkiksi siksi että tekijä erehtyy luulemaan toimintansa olevan sallittua tai että sitä tuetaan vapaaehtoisesti, kyseessä on korkeintaan huolimattomuus. Tämä ei riitä tahallisissa rikoksissa.

Syyntakeettomuus:

Syyllisyyttä ei kohdistu henkilöön, joka tekohetkellä vakavan mielenterveyden häiriön, sairauden aiheuttaman henkisen heikentymisen tai merkittävän tahdonvoiman puutteen vuoksi ei kyennyt ymmärtämään tekonsa vääryyttä tai toimimaan tämän ymmärryksen mukaisesti. Epäselvissä tapauksissa hankitaan psykiatrinen lausunto.

Vastuuvapauttava pakkotila:

Vastuuvapauttava pakkotila voi olla kyseessä, jos tekijä toimii äärimmäisessä pakkotilanteessa torjuakseen akuutin vaaran omalle tai toisten elämälle. Teon lainvastaisuus säilyy, mutta se voi olla syyllisyyttä vähentävä tai vastuuvapauttava, jos muuta ulospääsyä ei ollut.

Oletettu hätävarjelu:

Se, joka erehtyy luulemaan olevansa oikeutettu puolustautumistoimeen, toimii ilman tahallisuutta, jos erehdys oli vakava ja ymmärrettävä. Tällainen erehdys voi vähentää tai poistaa syyllisyyden. Jos kuitenkin huolimattomuusrikkomus jää, harkitaan huolimatonta tai rangaistusta lieventävää arviointia, mutta ei oikeutusta.

Rangaistuksen poistaminen & diversion

Diversio:

Diversio on kunnianloukkauksen tapauksessa periaatteessa mahdollinen. Tunnusmerkistö suojaa henkilön sosiaalista mainetta kunniaa loukkaavilta tosiasiaväittämiltä, ja syyllisyyden painoarvo määräytyy ennen kaikkea lausunnon sisällön, laajuuden ja vaikutuksen sekä tekijän henkilökohtaisen vastuun mukaan. Vähäisen maineen vaarantumisen, selkeän oivalluksen ja aikaisemman rikostaustan puuttumisen tapauksissa diversionaalista ratkaisua harkitaan käytännössä säännöllisesti.

Mitä selvemmin kuitenkin suunnitelmallinen, tietoinen tai toistuva mainetta vahingoittavien tosiasioiden levittäminen on havaittavissa tai mitä suurempi todellinen tai uhkaava maineen vahingoittuminen on, sitä epätodennäköisempi diversion soveltaminen on.

• syyllisyys on vähäinen,
• lausunto vaikuttaa mainetta vahingoittavasti vain rajoitetusti tai lyhytaikaisesti,
• merkittäviä ammatillisia tai sosiaalisia seurauksia ei ole ilmennyt,
• systemaattista tai jatkuvaa käyttäytymistä ei ole havaittavissa,
• asia on selkeä ja hallittavissa,
• ja tekijä on ymmärtäväinen, yhteistyöhaluinen ja valmis sovitteluun.

Jos diversion soveltaminen tulee kyseeseen, tuomioistuin voi määrätä rahallisia suorituksia, yhteiskunnallisia palveluja, valvontamääräyksiä tai rikoksen sovittelun, esimerkiksi oikaisun, peruuttamisen tai anteeksipyynnön muodossa. Diversion soveltaminen ei johda tuomioon eikä rikosrekisterimerkintään.

Diversionin poissulkeminen:

Diversio on poissuljettu, jos

• merkittävä tai pysyvä maineen vahingoittuminen on tapahtunut,
• lausunto on levitetty tietoisesti, suunnitelmallisesti tai paremman tiedon vastaisesti,
• useita henkilöitä on ollut osallisena tai lausunto on annettu laajalle yleisölle,
• kyseessä on systemaattinen tai pitkäkestoinen käyttäytyminen,
• erityisen suojelun tarpeessa olevat henkilöt ovat kärsineet maineen vahingoittumisesta,
• lausunnoilla on ollut vakavia seurauksia, kuten massiivisia ammatillisia haittoja tai sosiaalista syrjäytymistä,
• tai kokonaiskäyttäytyminen muodostaa vakavan loukkauksen sosiaalista mainetta kohtaan.

Vain selvästi vähäisimmän syyllisyyden ja välittömän oivalluksen tapauksessa voidaan harkita, onko poikkeuksellinen diversion soveltaminen sallittua. Käytännössä diversion soveltaminen on mahdollista kunnianloukkauksissa, mutta se on harvinaista systemaattisissa tai vakavissa tapauksissa.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Rangaistuksen määrääminen & seuraukset

Tuomioistuin määrää rangaistuksen kunniaa loukkaavan teon laajuuden, maineen vahingoittumisen tyypin, laajuuden ja intensiteetin sekä sen perusteella, kuinka voimakkaasti väitetty tosiasia on vaikuttanut asianomaisen sosiaaliseen maineeseen. Ratkaisevaa on, onko tekijä levittänyt kunniaa loukkaavia tosiasioita pidemmän ajan toistuvasti, kohdennetusti tai suunnitelmallisesti ja onko käyttäytyminen aiheuttanut tuntuvaa sosiaalista tai ammatillista haittaa.

Raskauttavat asianhaarat ovat olemassa erityisesti, jos

• väitettä on levitetty tai ylläpidetty pidemmän ajan,
• maineen vahingoittamisessa on ollut kyse systemaattisesta tai erityisen sitkeästä menettelystä,
• asianomainen on kärsinyt merkittävää sosiaalista, ammatillista tai henkilökohtaista haittaa,
• erityisen suojelun tarpeessa olevat henkilöt olivat asianomaisina,
• väitettä on jatkettu huolimatta selkeistä viitteistä sen epätotuudesta tai perusteettomuudesta,
• kyseessä oli merkittävä luottamuksen rikkominen, esimerkiksi erityisen läheisessä tai riippuvuussuhteessa,
• tai on olemassa asiaankuuluvia aiempia tuomioita.

Lieventäviä asianhaaroja ovat esimerkiksi

• nuhteettomuus,
• täydellinen tunnustus ja havaittavissa oleva ymmärrys,
• mainetta vahingoittavan väitteen välitön lopettaminen,
• aktiiviset pyrkimykset hyvitykseen, peruuttamiseen tai anteeksipyyntöön,
• tekijän erityiset psyykkiset kuormitukset tai ylikuormitustilanteet,
• tai liian pitkä menettelyaika.

Tuomioistuin voi määrätä ehdollisen vankeusrangaistuksen, jos se ei ylitä kahta vuotta ja tekijällä on positiivinen sosiaalinen ennuste.

Rangaistusasteikko

Kunnianloukkauksesta voidaan levittämistavasta riippuen tuomita vankeutta enintään kuusi kuukautta tai sakkoa enintään 360 päiväsakkoa. Jos kunniaa loukkaava väite esitetään tavalla, joka tavoittaa monia ihmisiä, tuomioistuin voi määrätä vankeutta enintään yhden vuoden tai sakkoa enintään 720 päiväsakkoa. Nämä rajat muodostavat laillisen enimmäisrangaistusasteikon.

Anteeksipyyntö, peruutus tai muut hyvityspyrkimykset eivät muuta tätä rangaistusasteikkoa. Tällaiset olosuhteet otetaan huomioon ainoastaan rangaistuksen määräämisessä.

Rangaistuksen poissulkeminen on keskeistä. Tekijää ei rangaista, jos väite osoitetaan todeksi tai jos hänellä lievemmässä tapauksessa oli ymmärrettäviä syitä pitää lausuntoa totena. Näin laki ei suojaa oikeutetulta kritiikiltä, vaan vääristä tosiasiaväitteistä, jotka voivat vahingoittaa ihmisen mainetta.

Totuuden todistamisen merkitys

Se, voidaanko totuuden todistaminen tai vilpittömän mielen todistaminen esittää, määräytyy erityissääntöjen mukaan. Syytetyn on nimenomaisesti vedottava siihen. Yksityis- tai perhe-elämän tosiasioista ja syytöksistä, joita ajetaan vain pyynnöstä, tällainen todistaminen ei ole sallittua. Näissä tapauksissa rangaistuksen poissulkeminen ei voi toteutua.

Yksityisoikeudellinen rikos

Kunnianloukkausta ei ajeta viran puolesta. Asianomaisen henkilön on itse nostettava kanne tuomioistuimessa ja johdettava menettelyä yksityisenä syyttäjänä. Ilman tätä yksityistä syytettä rikosoikeudellista menettelyä ei tapahdu.

Sakko – päiväsakkojärjestelmä

Itävallan rikoslaki määrää sakot päiväsakkojärjestelmän mukaisesti. Päiväsakkojen lukumäärä määräytyy syyllisyyden mukaan, ja päiväkohtainen summa taloudellisen maksukyvyn mukaan. Näin rangaistus mukautetaan henkilökohtaisiin olosuhteisiin ja se pysyy silti tuntuvana.

• Väli: enintään 720 päiväsakkoa – vähintään 4 euroa, enintään 5 000 euroa päivässä.
• Käytännön kaava: Noin 6 kuukauden vankeusrangaistus vastaa noin 360 päiväsakkoa. Tämä muunnos on tarkoitettu vain suuntaa-antavaksi eikä se ole jäykkä kaava.
• Maksamatta jättämisen tapauksessa: Tuomioistuin voi määrätä muuntorangaistuksen. Yleensä pätee: 1 päivä muuntorangaistusta vastaa 2 päiväsakkoa.

Huomautus:

Kunnianloukkauksessa rahallinen sakko tulee harkittavaksi erityisesti silloin, kun kunniaa loukkaavalla väitteellä oli vain rajalliset vaikutukset, asianomaisen maine vahingoittui vain vähäisesti ja teko on rangaistavuuden alarajalla. Tällaisissa tapauksissa usein turvaudutaan rahalliseen sakkoon, kun taas vakavammat tai julkisuutta saaneet syytökset voivat johtaa ankarampiin seuraamuksiin.

Vankeusrangaistus & (osittain) ehdollinen vapautus

RL 37 §: Jos laillinen rangaistusuhka on enintään viisi vuotta, tuomioistuin voi määrätä lyhyen vankeusrangaistuksen sijasta, joka on enintään yksi vuosi, rahallisen sakon. Tämä mahdollisuus on olemassa myös rikoksissa, joiden perustunnusmerkistöön kuuluu rahallinen sakko tai vankeusrangaistus enintään yksi vuosi. Käytännössä RL 37 §:ää sovelletaan pidättyvästi, jos kunniaa loukkaava teko oli erityisen kuormittava, toistuva tai siihen liittyi tuntuva julkinen maineen vahingoittuminen. Vähemmän vakavissa tapauksissa, erityisesti jos vaikutus on rajallinen tai virheellinen käyttäytyminen lopetetaan välittömästi, RL 37 §:ää voidaan kuitenkin soveltaa.

RL 43 §: Vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdollisena, jos se ei ylitä kahta vuotta ja tekijällä on positiivinen sosiaalinen ennuste. Tämä mahdollisuus on olemassa myös rikoksissa, joiden perustunnusmerkistöön kuuluu rangaistusasteikko enintään yksi vuosi. Ehdollista rangaistusta myönnetään pidättyvämmin, jos raskauttavia olosuhteita on olemassa tai kunniaa loukkaava väite on johtanut merkittäviin ammatillisiin tai henkilökohtaisiin haittoihin. Se on realistinen erityisesti silloin, kun teko on vähemmän vakava, spontaanisti syntynyt tai kun asianomaiselle ei ole aiheutunut pysyviä seurauksia.

RL 43a §: Osittain ehdollinen rangaistus mahdollistaa ehdottoman ja ehdollisena määrätyn rangaistuksen yhdistelmän. Se on mahdollinen yli kuuden kuukauden ja enintään kahden vuoden rangaistuksissa. Koska vakavammissa kunnianloukkaustapauksissa voidaan määrätä rangaistuksia rangaistusasteikon yläpäästä, RL 43a § tulee säännöllisesti harkittavaksi. Kuitenkin tilanteissa, joissa on kyse laajakantoisesta julkisesta maineen vahingoittamisesta tai kohdennetusta menettelystä, sitä sovelletaan huomattavasti pidättyvämmin.

Rikoslain 50–52 §: Tuomioistuin voi lisäksi antaa määräyksiä ja määrätä ehdonalaisen valvonnan. Harkittavaksi tulevat erityisesti lähestymiskiellot, tukitoimet tai muut määräykset, joiden tarkoituksena on edistää asianomaisen suojelua ja vakaata lainkuuliaisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään lisää mainetta vahingoittavien väitteiden pidättäytymiseen ja sen varmistamiseen, että tekijä ei jatkossa levitä vastaavia lausuntoja.

Tuomioistuinten toimivalta

Asiallinen toimivalta

Kunnianloukkauksesta, jonka perustunnusmerkistön rangaistusasteikko on enintään kuusi kuukautta vankeutta tai enintään 360 päiväsakkoa ja törkeässä tapauksessa enintään yksi vuosi vankeutta tai enintään 720 päiväsakkoa, on lähtökohtaisesti toimivaltainen käräjäoikeus. Rikokset, joissa on näin alhainen rangaistusuhka, kuuluvat lainmukaisen toimivaltajaon mukaan käräjäoikeuksien ensimmäisen asteen päätöksentekovaltaan.

Koska kunnianloukkauksesta uhkaa suhteellisen alhainen rangaistus, asia käsitellään aina käräjäoikeudessa. Maaoikeudelle tai lautamiesoikeudelle tarvittaisiin laissa huomattavasti korkeampi rangaistusuhka. Koska sitä ei ole säädetty kunnianloukkauksessa, näitä tuomioistuimia ei käytetä tässä.

Valamiehistöoikeus on poissuljettu, koska kunnianloukkauksesta ei säädetä elinkautista vankeusrangaistusta, eikä siten laillisia edellytyksiä täyty.

Paikallinen toimivalta

Toimivaltainen on rikospaikan tuomioistuin. Erityisesti ratkaisevaa on

• missä kunniaa loukkaava väite esitettiin tai välitettiin,
• missä maineen vahingoittuminen tapahtui tai tuli oikeudellisesti merkitykselliseksi,
• missä levittämistoimi suoritettiin,
• tai missä valmisteleva tai oheinen toimenpide tapahtui, joka oli olennainen julkaisun kannalta.

Jos rikospaikkaa ei voida yksiselitteisesti määrittää, toimivalta määräytyy seuraavasti:

• dem syytetyn henkilön asuinpaikan,
• dem pidätyspaikan,
• tai asianomaisen syyttäjänviraston sijaintipaikka.

Menettely suoritetaan siellä, missä tarkoituksenmukainen ja asianmukainen toteutus on parhaiten varmistettu.

Valitusasteet

Alioikeuden tuomioista on mahdollista valittaa alueoikeuteen. Alueoikeus päättää muutoksenhakutuomioistuimena syyllisyydestä, rangaistuksesta ja kustannuksista.

Alueoikeuden päätöksiin voidaan myöhemmin hakea muutosta purkuhakemuksella tai uudella valituksella korkeimpaan oikeuteen, mikäli lailliset edellytykset täyttyvät.

Siviilioikeudelliset vaatimukset rikosprosessissa

Kunnianloukkauksessa asianomainen henkilö voi yksityisenä syyttäjänä esittää siviilioikeudellisia vaatimuksia suoraan rikosprosessissa. Koska teko on sosiaalisen maineen loukkaus ja siten säännöllisesti myös yleisen henkilöoikeuden loukkaus, harkittavaksi tulevat erityisesti kärsimyskorvaukset, mahdollisten taloudellisten haittojen korvaaminen, psykologisen tuen kustannukset sekä muut maineen vahingoittumisesta aiheutuneet varallisuus- tai aineettomat vahingot. Tapauksesta riippuen voidaan vaatia myös neuvonta- tai oikeusapukustannuksia, mikäli ne ovat välittömästi aiheutuneet kunniaa loukkaavasta väitteestä.

Yksityisen asianosaisen liittyminen keskeyttää esitettyjen vaatimusten vanhentumisen niin kauan kuin rikosprosessi on vireillä. Vasta lainvoimaisen päätöksen jälkeen vanhentumisaika alkaa kulua uudelleen, mikäli vaatimusta ei ole kokonaan hyväksytty.

Vapaaehtoinen hyvitys, kuten vakava anteeksipyyntö, peruutus, oikaisu tai taloudellinen korvaus, voi lieventää rangaistusta, jos se tapahtuu ajoissa, uskottavasti ja täydellisesti.

Jos tekijä on kuitenkin suunnitelmallisesti, toistuvasti tai pidemmän ajan levittänyt kunniaa loukkaavia väitteitä, jotka ovat aiheuttaneet sosiaalisia, ammatillisia tai henkilökohtaisia haittoja, myöhempi hyvitys menettää yleensä suurelta osin lieventävän vaikutuksensa. Tällaisissa tilanteissa jälkikäteinen hyvitys ei voi ratkaisevasti suhteuttaa tehtyä vääryyttä.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Rikosprosessi yleiskatsaus

Esitutkinnan aloittaminen

Rikosprosessi edellyttää konkreettista epäilyä, josta alkaen henkilöä pidetään syytettynä ja hän voi käyttää kaikkia syytetyn oikeuksia. Kunnianloukkauksen kaltaisissa yksityisoikeudellisissa rikoksissa rikosprosessi ei kuitenkaan ala virallisesti. Asianomaisen henkilön on itse nostettava yksityinen syyte tuomioistuimessa, vasta silloin syntyy säännöllinen rikosprosessi. Ilman tällaista syytettä sallittuja ovat vain esitutkinnat, kuten ensimmäinen oikeudellinen arvio tai tapauksen kirjaaminen, mutta ei poliisin tai syyttäjän suorittamia tutkintoja.

Poliisi ja syyttäjävirasto

Kunnianloukkauksessa syyttäjä ei johda menettelyä, vaan tuomioistuin yksityisen syytteen puitteissa. Poliisi ja syyttäjä eivät yleensä ole mukana, koska rikosta ei ajeta viran puolesta. Ratkaisevat vaiheet ovat siten tuomioistuimen ja osapuolten itsensä vastuulla. Menettely päättyy lopettamiseen, diversion soveltamiseen tai tuomioon. Ilman tehokasta yksityistä syytettä ei saa käynnistää virallista rikosprosessia.

Syytetyn kuulustelu

Ennen jokaista kuulustelua annetaan täydellinen tiedotus oikeuksista, erityisesti oikeudesta vaieta ja oikeudesta avustajaan. Muodollinen syytetyn kuulustelu edellyttää yksityisen syytteen menettelyssä, että voimassa oleva ja muodollisesti pätevä yksityinen syyte on olemassa. Jos puolustajaa vaaditaan, kuulustelua on lykättävä.

Asiakirjojen tutustuminen

Asiakirjoihin voi tutustua tuomioistuimessa, ja ne sisältävät kaikki todistusaineistot, ellei se vaaranna menettelyn tarkoitusta. Yksityisen asianosaisen liittyminen noudattaa rikosprosessilain yleisiä sääntöjä, eikä yksityinen syyte rajoita sitä. Myös yksityisen syytteen menettelyssä sekä syytetyllä että yksityisellä syyttäjällä on oikeus tutustua asiakirjoihin.

Pääkäsittely

Pääkäsittelyssä suullisesti todistetaan, tehdään oikeudellinen arvio ja päätetään yksityisten asianosaisten siviilioikeudellisista vaatimuksista. Ilman asianmukaisesti nostettua yksityistä syytettä pääkäsittelyä ei järjestetä, koska muuten rikosprosessia ei saisi käynnistää.

Syytetyn oikeudet

• Tiedonsaanti & puolustus: Oikeus tiedonsaantiin, oikeusapuun, vapaaseen puolustajan valintaan, käännösapuun, todistuspyyntöihin.
• Vaitiolovelvollisuus & asianajaja: Oikeus vaieta milloin tahansa; puolustajan avustamisen yhteydessä kuulustelu on lykättävä.
• Tiedotusvelvollisuus: oikea-aikainen tiedotus epäilystä/oikeuksista; poikkeukset vain tutkinnan tarkoituksen turvaamiseksi.
• Asiakirjojen tarkastelu käytännössä: Esitutkinta- ja pääkäsittelyasiakirjat; kolmansien osapuolten pääsy rajoitettu syytetyn hyväksi.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Käytäntö & käyttäytymisvinkit

1. Pysyä vaiti.
   Lyhyt selitys riittää: ”Käytän oikeuttani vaieta ja puhun ensin puolustukseni kanssa.” Tämä oikeus on voimassa jo ensimmäisestä poliisin tai syyttäjän kuulustelusta lähtien.
2. Ota välittömästi yhteyttä puolustukseen.
   Lausuntoa ei tulisi antaa ilman tutkinta-asiakirjojen tarkastelua. Vasta asiakirjojen tarkastelun jälkeen puolustus voi arvioida, mikä strategia ja todisteiden turvaaminen ovat järkeviä.
3. Varmista todisteet viipymättä.
   Kaikki saatavilla olevat asiakirjat, viestit, valokuvat, videot ja muut tallenteet tulisi varmistaa mahdollisimman varhain ja säilyttää kopioina. Digitaaliset tiedot on varmistettava säännöllisesti ja suojattava jälkikäteisiltä muutoksilta. Merkitse tärkeät henkilöt mahdollisiksi todistajiksi ja kirjaa tapahtumien kulku viipymättä muistiin.
4. Älä ota yhteyttä vastapuoleen.
   Omat viestit, puhelut tai julkaisut voidaan käyttää todisteena sinua vastaan. Kaiken viestinnän tulee tapahtua yksinomaan puolustuksen kautta.
5. Varmista video- ja datatallenteet ajoissa.
   Julkisten kulkuneuvojen, tilojen tai kiinteistöhallinnon valvontavideot poistetaan usein automaattisesti muutaman päivän kuluttua. Tietojen varmistuspyynnöt on siksi tehtävä välittömästi operaattoreille, poliisille tai syyttäjänvirastolle.
6. Dokumentoi etsinnät ja takavarikot.
   Kotitarkastusten tai takavarikoiden yhteydessä sinun tulee pyytää kopio määräyksestä tai pöytäkirjasta. Merkitse ylös päivämäärä, kellonaika, osallistuneet henkilöt ja kaikki mukaan otetut esineet.
7. Pidätyksen yhteydessä: ei lausuntoja asiasta.
   Vaadi välitöntä ilmoitusta puolustuksellesi. Tutkintavankeus voidaan määrätä vain, jos on kiireellinen rikosepäily ja lisäksi pidätysperuste. Lievennetyt keinot (esim. lupaus, ilmoitusvelvollisuus, lähestymiskielto) ovat etusijalla.
8. Valmistele hyvitys kohdennetusti.
   Maksut, symboliset suoritukset, anteeksipyynnöt tai muut hyvitystarjoukset tulee hoitaa ja todistaa yksinomaan puolustuksen kautta. Jäsennelty hyvitys voi vaikuttaa positiivisesti diversionaaliseen menettelyyn ja rangaistuksen määräämiseen.

Edunne asianajajan tuella

Kunnianloukkaustapaukset koskevat arkaluonteisia loukkauksia henkilön henkilöoikeutta ja sosiaalista mainetta vastaan. Ratkaisevaa on, onko kolmansille osapuolille todella esitetty kunniaa loukkaava tosiasiaväite ja oliko se omiaan heikentämään asianomaisen henkilön mainetta. Jo pienet erot sanamuodossa, kontekstissa, levittämisessä tai lausunnon tulkinnassa voivat muuttaa oikeudellista arviointia merkittävästi.

Varhainen asianajajan edustus varmistaa, että lausunnot, viestihistoriat, viestintätilanteet ja mahdolliset todistajanlausunnot arvioidaan oikein, varmistetaan täydellisesti ja tarkastellaan asianmukaisessa oikeudellisessa yhteydessä. Vain tarkka analyysi osoittaa, onko kunnianloukkaussyytös perusteltu vai onko kyseessä väärinkäsitys, sallittu mielipiteenilmaisu tai puuttuva tosiasiapohja.

Asianajotoimistomme

• tutkii, onko syytetty lausunto todella kunniaa loukkaava tosiasiaväite,
• analysoi viestejä, asiakirjoja ja kontekstia epäselvyyksien, moniselitteisyyksien tai liioittelujen varalta,
• suojaa sinua yksipuolisilta esityksiltä, hätiköityiltä syytöksiltä ja virheellisiltä tulkinnoilta,
• kehittää selkeän puolustus- tai vaatimusstrategian, joka esittää todellisen viestintäkulun ymmärrettävästi.

Rikosoikeuden asiantuntijoina varmistamme, että kunnianloukkaussyytös tutkitaan oikeudellisesti tarkasti ja että menettely perustuu täydelliseen, realistiseen ja asiallisesti tasapainoiseen tosiasiapohjaan.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

UKK – Usein kysytyt kysymykset

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio