Ammattimainen petos

Ammattimainen petos rikoslain 148 §:n mukaan on kyseessä, kun henkilö tekee petoksen rikoslain 146 §:n mukaisesti aikomuksenaan hankkia toistuvilla petosrikoksilla jatkuva, jonkinasteisen keston ja laajuuden omaava tulonlähde. Tekijä erehdyttää tosiseikoista, aiheuttaa siten erehdyksen ja saa uhrin tekemään varallisuutta vahingoittavan teon, sietämisen tai laiminlyönnin. Ratkaisevaa ei ole, että useita petosrikoksia on jo tehty, vaan että tekijä toimii alusta alkaen järjestelmällisesti toistuvaksi suunnitellusti.

Jos tekijä tekee törkeän petoksen tällä aikomuksella, kyseessä on törkeä ammattimainen petos. Tässä tapauksessa oikeudenvastaisuus kasvaa huomattavasti, koska ammattimainen tekotapa yhdistyy erityisen vaarallisiin erehdyttämiskeinoihin tai huomattavaan vahingon määrään. Lainsäätäjä ottaa tämän lisääntyneen oikeudenvastaisuuden huomioon selvästi korotetulla rangaistusasteikolla.

Objektiivinen tunnusmerkistö

Objektiivinen tunnusmerkistö kattaa ainoastaan ulkoisesti havaittavan tapahtuman. Merkityksellisiä ovat tekijän konkreettiset teot, käytetyt erehdyttämiskeinot sekä aiheutunut varallisuusvahinko. Sisäisiä prosesseja, kuten motiiveja, aikomuksia tai tahallisuutta, ei tarkastella tällä tasolla.

Ammattimaisen petoksen objektiivinen tunnusmerkistö rikoslain 148 §:n mukaan perustuu täysin petoksen perustunnusmerkistöön rikoslain 146 §:n mukaan. Tekijän on saatava henkilö erehdyttämällä tosiseikoista tekemään teko, sietäminen tai laiminlyönti, joka johtaa erehdytetyn tai kolmannen osapuolen varallisuusvahinkoon. Tyypillistä on, että tekijä ei suoraan käytä toisen omaisuutta, vaan uhri tekee itse erehdytyksen perusteella varallisuutta vahingoittavan päätöksen.

Varallisuusvahinko syntyy, koska uhri uskoo erehdytykseen ja toimii tämän erehdyksen aiheuttaman perusteen mukaisesti. Ratkaisevaa on, että varallisuuden väheneminen aiheutetaan välillisesti erehdytetyn käyttäytymisen kautta. Ilman erehdytystä uhri ei olisi tehnyt kyseistä tekoa, sietämistä tai laiminlyöntiä.

Harhautus tosiseikoista tapahtuu, kun uhrille esitetään virheellisiä tosiseikkoja, vääristellään todellisia tosiseikkoja tai salataan tiedonantovelvollisuuden alaisia olosuhteita. Tosiseikat ovat konkreettisia menneisyyden tai nykyisyyden tapahtumia tai tiloja, jotka ovat todistettavissa. Harhautuksen on oltava kausaalinen varallisuusmääräykselle.

Objektiivinen tunnusmerkistö on jo täyttynyt, kun erehdytyksestä johtuva käyttäytyminen aiheuttaa varallisuusvahingon. Ei ole välttämätöntä, että tekijä on jo saavuttanut tavoittelemansa varallisuushyödyn.

Ammattimaisuus itsessään ei ole objektiivinen tunnusmerkistötekijä, vaan se toimii rangaistusta koventavana tekijänä. Se ei edellytä ulkoista menestyksen lisääntymistä, vaan liittyy siihen, että petosrikos on suunniteltu toistuvaksi ja teolla on vastaava kokonaisluonne.

Tarkistusvaiheet

Tekijä:

Tekijänä voi olla kuka tahansa rikosoikeudellisesti vastuussa oleva henkilö. Erityisiä henkilökohtaisia ominaisuuksia ei vaadita.

Rikoksen kohde:

Rikoksen kohteena on harhautetun tai kolmannen osapuolen varallisuus, joka vahingoittuu harhautuksesta johtuvasta toiminnasta.

Tekotapa:

Tekorikokseen kuuluu erehdyttäminen tosiseikoista, jonka seurauksena uhri saadaan tekemään teko, sietäminen tai laiminlyönti, joka aiheuttaa varallisuusvahingon.

Rikoksen seuraus:

Rikoksen seuraus on varallisuusvahingon syntyminen, joka johtuu välittömästi uhrin harhautuksesta johtuvasta toiminnasta.

Kausaalisuus:

Varallisuusvahingon on oltava harhautuksen seuraus. Ilman harhautusta uhri ei olisi tehnyt varallisuutta vahingoittavaa määräystä.

Objektiivinen syyksilukeminen:

Seuraus on objektiivisesti syyksiluettava, jos toteutuu juuri se riski, jonka rikosnormi pyrkii estämään, nimittäin että varallisuus vahingoittuu uhrin harhautuksesta johtuvasta itsensä vahingoittamisesta.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Rajaaminen muihin rikoksiin

Ammattimaisen petoksen tunnusmerkistö perustuu rikoslain 146 §:n mukaiseen petokseen. Se on kyseessä, kun henkilö erehdyttämällä tosiseikoista houkutellaan tekemään varallisuutta vahingoittava teko, sietäminen tai laiminlyönti ja tekijä toimii aikomuksenaan hankkia toistuvilla petosrikoksilla jatkuva tulonlähde.

Ominaispiirteenä on, että uhri toimii vapaaehtoisesti, mutta erehdyksen vuoksi. Väkivaltaa tai vaarallista uhkausta ei käytetä. Ammattimaisuus lisää oikeudenvastaisuutta, koska petos on suunnitelmallinen ja pitkäkestoinen ja tähtää toistuviin varallisuushyötyihin.

• Rikoslain 105 § – Pakottaminen: Pakottaminen kattaa tapaukset, joissa joku pakotetaan tiettyyn käyttäytymiseen väkivallalla tai vaarallisella uhkauksella. Varallisuusvahinko ei ole tässä välttämättä edellytys. Ammattimaisessa petoksessa pakottaminen puuttuu kokonaan. Uhrin käyttäytyminen perustuu yksinomaan erehdytykseen, ei painostukseen. Jos erehdytys tai varallisuusvahinko puuttuu, petosta ei ole. Ammattimaisuus ei muuta tätä rajausta.
• Rikoslain 142 § – Ryöstö: Ryöstössä tekijä ottaa itse pois toisen irtaimen esineen tai pakottaa sen välittömästi luovuttamaan käyttäen väkivaltaa tai uhkaamalla välittömällä hengen tai terveyden vaaralla. Ammattimaisessa petoksessa puuttuvat sekä poisottaminen että pakottamisen luonne. Varallisuusvahinko syntyy yksinomaan uhrin erehdytyksestä johtuvan päätöksen seurauksena, vaikka tämä tapahtuisi toistuvan tai pitkäkestoisen toiminnan puitteissa.

Rikosten yhtymä:

Rikosten todellinen yhtyminen:

Todellinen rikosten yhtymä on kyseessä, kun ammattimaisen petoksen lisäksi toteutetaan muita itsenäisiä rikoksia, kuten asiakirjan väärennys, tietoväärennys tai luottamusaseman väärinkäyttö. Rikokset säilyvät rinnakkain, koska eri oikeushyviä loukataan. Ammattimaisuus ei johda näiden rikosten kuluttamiseen.

Rikosten epäaito yhtyminen:

Epäaito rikosten yhtymä on kyseessä, kun toinen tunnusmerkistö kattaa petoksen koko oikeudenvastaisuuden, mukaan lukien ammattimaisuuden, täysin. Tässä tapauksessa petos väistyy toissijaisena tunnusmerkistönä, esimerkiksi jos erehdytys on vain itsenäinen rikoksen väline erityisemmässä rikoksessa.

Rikosten paljous:

Rikosten yhtymä on kyseessä, kun tehdään useita itsenäisiä petosrikoksia, esimerkiksi ajallisesti erillisillä erehdytyksillä, joista jokaisella on oma varallisuusvahinkonsa. Erityisesti ammattimaisessa petoksessa rikosten yhtymä on yleistä, jos jokainen teko on itsenäinen.

Jatkuva rikos:

Yhtenäinen teko voidaan olettaa, jos useat erehdytysteot ovat tiiviissä ajallisessa ja asiallisessa yhteydessä ja ne perustuvat yhtenäiseen ammattimaiseen rikossuunnitelmaan. Rikos päättyy, kun erehdytyksestä johtuvia varallisuuspäätöksiä ei enää tehdä tai jatkuvaan tulonhankintaan tähtäävä suunnitelma hylätään.

Todistustaakka & todisteiden arviointi

Syyttäjänvirasto:

Syyttäjän on näytettävä toteen, että syytetty on tehnyt petoksen ja että tämä on tapahtunut ammattimaisesti rikoslain 148 §:n tarkoittamalla tavalla. Lähtökohtana on näytettävä toteen erehdyttäminen tosiseikoista, jonka kautta syytetty on saanut henkilön tekemään teon, sietämisen tai laiminlyönnin, joka aiheuttaa varallisuusvahingon. Lisäksi on osoitettava, että syytetty on toiminut tahallisesti hankkiakseen itselleen tai kolmannelle oikeudettoman varallisuushyödyn, ja että hän on toiminut aikomuksenaan hankkia toistuvilla petosrikoksilla jatkuva tulonlähde.

Erityisesti on osoitettava, että

• tosiasioiden harhautus on todella tehty,
• harhautus oli kausaalinen erehdykselle harhautetun osalta,
• että harhautettu on tämän erehdyksen perusteella tehnyt teon, sietämisen tai laiminlyönnin,
• tämä toiminta on objektiivisesti johtanut varallisuusvahinkoon harhautetulle tai kolmannelle osapuolelle,
• että harhautuksen, erehdyksen, varallisuusmääräyksen ja varallisuusvahingon välillä on syy-yhteys,
• varallisuusvahinko oli juuri harhautuksesta johtuvan toimenpiteen seuraus,
• että syytetty on toiminut hyötymistarkoituksessa,
• ja että syytetty toimi ainakin epäsuoralla tahallisuudella toistuvaan tekoon jatkuvien tulojen hankkimiseksi.

Syyttäjän on lisäksi esitettävä, ovatko erehdytysteko, erehdys, varallisuuspäätös, varallisuusvahinko, tahallisuus ja ammattimaisuus objektiivisesti todennettavissa, esimerkiksi

• todistajanlausunnoilla,
• viestintätodisteet, kuten viestit, sähköpostit tai puhelupöytäkirjat,
• asiakirjat, sopimukset tai kirjoitukset,
• maksuliikenne, tilisiirrot tai kirjanpitotositteet,
• video- tai äänitallenteet,
• sekä aihetodisteet suunnitelmallisesta, toistuvasta tai pitkäkestoisesta menettelystä, erityisesti samankaltaiset tapahtumakulut tai sarjaluonteiset teot.

Tuomioistuin:

Tuomioistuin tutkii kaikki todisteet kokonaisyhteydessä. Se arvioi, onko objektiivisten mittapuiden mukaan kyseessä erehdyttäminen tosiseikoista, joka on kausaalisesti johtanut erehdyksestä johtuvaan varallisuuspäätökseen ja edelleen varallisuusvahinkoon. Lisäksi on tarkistettava, voidaanko rikollinen hyötymistarkoitus sekä aikomus jatkuvaan tulonhankintaan todeta epäilyksettä.

Tuomioistuin ottaa huomioon erityisesti

• harhautuksen sisältö, luonne ja intensiteetti,
• ajallinen yhteys harhautuksen, erehdyksen ja varallisuusoikeudellisen toimen välillä,
• uhrin konkreettinen käyttäytyminen ja hänen päätöksentekonsa perusta,
• todistajanlausunnot harhautuksen kulusta ja syytetyn osallisuudesta,
• viestinnän sisältö, sopimusasiakirjat tai maksutositteet,
• olivatko syytetyn antamat tiedot objektiivisesti epätosia tai harhaanjohtavia,
• olisiko ymmärtävä keskivertoihminen joutunut erehdykseen tässä harhautuksessa,
• onko varallisuusvahinko taloudellisesti ymmärrettävästi syntynyt,
• sekä onko havaittavissa toistuvaa, suunnitelmallista tai pitkäkestoista menettelyä.

Tuomioistuin rajaa selkeästi pelkistä sopimusriskeistä, siviilioikeudellisista suoritusongelmista, mielipiteenilmaisuista, tulevaisuuden lupauksista ilman tosiasiallista ydintä sekä tapauksista, joissa varallisuusvahinko on kyllä syntynyt, mutta tunnusmerkistön mukainen erehdytys tai ammattimaisuus ei ole näytettävissä toteen.

Syytetty henkilö:

Syytetyllä ei ole todistustaakkaa. Hän voi kuitenkin esittää perusteltuja epäilyksiä erityisesti seuraavien osalta:

• oliko ylipäätään kyseessä tosiasioiden harhautus,
• olivatko tiedot objektiivisesti virheellisiä vai ainoastaan arvioivia,
• onko uhrille todella syntynyt erehdys,
• oliko harhautuksen ja varallisuusoikeudellisen toimen välillä kausaalinen yhteys,
• oliko uhrin toiminta vapaaehtoista ja omavastuullista,
• oliko varallisuusvahinko todella syntynyt,
• oliko syytetyllä rikastumistarkoitus,
• oliko olemassa toistuvaan tulonhankintaan tähtäävä aikomus,
• tai onko kyseessä ainoastaan siviilioikeudellisia riitoja tai väärinkäsityksiä.

Se voi myös esittää, että tiedot ovat olleet harhaanjohtavia, puutteellisia, tilannesidonnaisia tai vilpittömässä mielessä annettuja tai että vaikka varallisuusvahinkoa väitetään, ammattimaisen petoksen edellytykset eivät täyty.

Tyypillinen arviointi

Käytännössä ammattimaisessa petoksessa rikoslain 148 §:n mukaan ovat erityisen merkityksellisiä seuraavat todisteet:

• Todistajanlausunnot harhautustilanteesta ja uhrin päätöksenteon perusteista,
• viestit, sähköpostit tai muut viestintätodisteet harhautuksen sisällöstä,
• sopimukset, tarjoukset tai laskut,
• Maksukuitit, tilisiirrot tai varallisuuden siirrot,
• video- tai äänitallenteet,
• ajalliset kulut, jotka todistavat harhautuksen, erehdyksen ja vahingon välisen yhteyden,
• Aihetodisteet toistuvasta tai suunnitelmallisesta menettelystä,
• sekä asiakirjat taloudellisen vahingon laskemiseksi.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Käytännön esimerkkejä

• Ammattimaiset erehdyttämiseen perustuvat rahansiirrot: Tekijä erehdyttää toistuvasti eri henkilöitä olemassa olevista tosiseikoista, esimerkiksi väittämällä valheellisesti, että hänellä on avoimia saatavia, vaatimuksia tai maksun perusteita. Näiden erehdytysten vuoksi uhrit olettavat virheellisesti olevansa velvollisia maksamaan ja siirtävät itse rahasummia. Tekijä ei ota rahoja suoraan pois, vaan aiheuttaa samankaltaisilla erehdytyksillä useita varallisuutta vahingoittavia päätöksiä. Varallisuusvahinko syntyy aina erehdyksen seurauksena. Jos tekijä toimii aikomuksenaan hankkia näillä toistuvilla petosrikoksilla jatkuva tulonlähde, kyseessä on ammattimainen petos rikoslain 148 §:n mukaan.
• Ammattimainen petos olemattomien palveluiden teeskentelyllä: Tekijä tarjoaa suunnitelmallisesti palveluita tai tavaroita, joita hän ei alusta alkaen aio tai voi toimittaa, esimerkiksi verkkopalveluiden tai toistuvien sopimustarjousten kautta. Useat uhrit maksavat ennakkomaksuja tai kauppahintoja erehdytykseen luottaen. Luvattu vastasuoritus jää saamatta. Varallisuusvahinko syntyy, koska uhrit itse tekevät erehdytyksen perusteella varallisuuspäätöksiä. Jos tämä menettely tapahtuu toistuvasti ja tavoitteena on saada siitä jatkuvia tuloja, ammattimaisen petoksen tunnusmerkistö rikoslain 148 §:n mukaan täyttyy.

Nämä esimerkit selventävät ammattimaisen petoksen tyypillisiä ilmenemismuotoja. Ominaispiirteenä on, että pakkoa tai uhkausta ei käytetä, vaan tekijä suunnitelmallisilla, toistuvilla erehdytyksillä saa useita uhreja tekemään vapaaehtoisia, mutta erehdyksestä johtuvia varallisuuspäätöksiä. Oikeudenvastaisuuden painopiste ei ole pelkästään erehdytyksessä itsessään, vaan pitkäkestoisessa toisten varallisuuspäätösten hyväksikäytössä.

Subjektiivinen tunnusmerkistö

Ammattimaisen petoksen subjektiivinen tunnusmerkistö rikoslain 148 §:n mukaan edellyttää tahallisuutta kaikkiin rikoslain 146 §:n mukaisen petoksen objektiivisiin tunnusmerkistötekijöihin nähden. Tekijän on ymmärrettävä, että hän erehdyttämällä tosiseikoista aiheuttaa erehdyksen, joka saa uhrin tekemään varallisuutta vahingoittavan teon, sietämisen tai laiminlyönnin.

Tahallisuuden osalta riittää, että tekijä pitää erehdytystä, erehdystä, varallisuuspäätöstä ja varallisuusvahinkoa vakavasti mahdollisena ja hyväksyy sen. Epäsuora tahallisuus riittää.

Rikollinen hyötymistarkoitus on ehdottoman välttämätön. Tekijän on toimittava saadakseen itselleen tai kolmannelle oikeudettoman varallisuushyödyn, joka on sisällöltään sama kuin aiheutettu varallisuusvahinko.

Lisäksi rikoslain 148 § edellyttää, että tekijä toimii aikomuksenaan hankkia toistuvilla petosrikoksilla jatkuva tulonlähde. Ratkaisevaa on toistuvaan tekoon tähtäävä hyötymistarkoitus, ei todellinen menestys.

Subjektiivinen tunnusmerkistö ei täyty, jos erehdytys- tai hyötymistahallisuutta ei ole tai pitkäkestoista tulonhankintaa ei tavoitella.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Syyllisyys & erehdykset

Kieltoerehdys:

Kieltoerehdys vapauttaa vastuusta vain, jos se oli väistämätön. Se, joka toimii tavalla, joka selvästi loukkaa toisten oikeuksia, ei voi vedota siihen, ettei hän tunnistanut teon lainvastaisuutta. Jokaisen on velvollisuus selvittää toimintansa oikeudelliset rajat. Pelkkä tietämättömyys tai kevytmielinen erehdys ei vapauta vastuusta.

Syyllisyysperiaate:

Rangaistavaa on vain se, joka toimii syyllisesti. Tahalliset rikokset edellyttävät, että tekijä tunnistaa olennaisen tapahtuman ja ainakin hyväksyy sen seuraukset. Jos tämä tahallisuus puuttuu, esimerkiksi siksi että tekijä erehtyy luulemaan toimintansa olevan sallittua tai että sitä tuetaan vapaaehtoisesti, kyseessä on korkeintaan huolimattomuus. Tämä ei riitä tahallisissa rikoksissa.

Syyntakeettomuus:

Syyllisyyttä ei kohdistu henkilöön, joka tekohetkellä vakavan mielenterveyden häiriön, sairauden aiheuttaman henkisen heikentymisen tai merkittävän tahdonvoiman puutteen vuoksi ei kyennyt ymmärtämään tekonsa vääryyttä tai toimimaan tämän ymmärryksen mukaisesti. Epäselvissä tapauksissa hankitaan psykiatrinen lausunto.

Vastuuvapauttava pakkotila:

Vastuuvapauttava pakkotila voi olla kyseessä, jos tekijä toimii äärimmäisessä pakkotilanteessa torjuakseen akuutin vaaran omalle tai toisten elämälle. Teon lainvastaisuus säilyy, mutta se voi olla syyllisyyttä vähentävä tai vastuuvapauttava, jos muuta ulospääsyä ei ollut.

Oletettu hätävarjelu:

Se, joka erehtyy luulemaan olevansa oikeutettu puolustautumistoimeen, toimii ilman tahallisuutta, jos erehdys oli vakava ja ymmärrettävä. Tällainen erehdys voi vähentää tai poistaa syyllisyyden. Jos kuitenkin huolimattomuusrikkomus jää, harkitaan huolimatonta tai rangaistusta lieventävää arviointia, mutta ei oikeutusta.

Rangaistuksen poistaminen & diversion

Diversio:

Rikosprosessuaalinen sovittelu on ammattimaisessa petoksessa rikoslain 148 §:n mukaan vain rajoitetusti mahdollista. Vaikka kyseessä on edelleen varallisuusrikos ilman väkivallan tai vaarallisen uhkauksen käyttöä, oikeudenvastaisuuden painoarvo on kuitenkin kohonnut, koska tekijä tekee petoksen suunnitelmallisesti ja toistuviin tuloihin tähtäävästi.

Se, onko rikosprosessuaalinen sovittelu mahdollinen, riippuu ratkaisevasti syyllisyyden laajuudesta, vahingon määrästä, teon intensiteetistä ja tekijän käyttäytymisestä. Ammattimaisuus puhuu säännöllisesti sovittelua vastaan, koska se viittaa jäsenneltyyn, pitkäkestoiseen menettelyyn.

Diversiota voidaan harkita, jos

• syyllisyys on ammattimaisuudesta huolimatta kokonaisuudessaan vähäinen,
• merkittävää vahingon määrää ei ole,
• varallisuusvahinko on vähäinen ja korvattu kokonaan,
• ei ole havaittavissa selvästi suunnitelmallista tai jatkuvaa menettelyä,
• asia on selkeä ja hallittavissa,
• ja tekijä on ymmärtäväinen, yhteistyöhaluinen ja valmis sovitteluun.

Jos rikosprosessuaalinen sovittelu kuitenkin tulee kyseeseen, tuomioistuin voi määrätä rahallisia suorituksia, yhteiskunnallista työtä, valvontamääräyksiä tai rikossovittelun. Sovittelu ei johda syyllisyyden toteamiseen eikä rikosrekisterimerkintään.

Diversionin poissulkeminen:

Diversio on poissuljettu, jos

• petos on tehty suunnitelmallisesti, järjestelmällisesti tai jatkuvasti,
• merkittävä taloudellinen vahinko on aiheutunut,
• useita itsenäisiä petosrikoksia on tehty,
• ammattimaisuus on selvästi ilmeinen,
• lisäksi on erityisiä raskauttavia olosuhteita,
• tai kokonaiskäyttäytyminen muodostaa merkittävän haitan uhrin taloudelliselle päätöksentekovapaudelle.

Vain vähäisen syyllisyyden, hallittavan vahingon ja ennenaikaisen täydellisen hyvityksen tapauksissa rikosprosessuaalinen sovittelu on realistisesti harkittavissa. Käytännössä sovittelu on yksinkertaisessa petoksessa rikoslain 146 §:n mukaan huomattavasti useammin mahdollinen kuin ammattimaisessa petoksessa rikoslain 148 §:n mukaan, jossa säännöllisesti käynnistetään virallinen rikosprosessi.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Rangaistuksen määrääminen & seuraukset

Tuomioistuin määrää rangaistuksen omaisuusvahingon suuruuden, petoksen luonteen, intensiteetin ja keston sekä sen perusteella, kuinka paljon uhrin päätöksentekovapautta ja taloudellista asemaa on heikennetty. Erityisen merkityksellistä on, kuinka suunnitelmallisesti tai tavoitteellisesti tekijä on toiminut ja onko petoksesta johtuva käyttäytyminen johtanut tuntuvaan omaisuusvahinkoon.

Ammattimaisessa petoksessa otetaan lisäksi huomioon, että tekijä on toiminut tarkoituksenaan hankkia toistuvilla petoksilla itselleen jatkuva tulonlähde. Tämä tarkoitus riittää ammattimaisuuden olettamiseen ja lisää teon vääryyden painoarvoa.

Raskauttavat asianhaarat ovat olemassa erityisesti, jos

• teko oli suunnitelmallinen tai tarkoitettu toistuvaksi,
• on aiheutunut merkittävä varallisuusvahinko,
• useita varallisuusarvoja tai taloudellisesti keskeisiä asemia oli kyseessä,
• tekijä on käyttänyt hyväkseen erityistä luottamussuhdetta,
• teko on tehty läheisyys-, riippuvuus- tai ylivalta-asemassa,
• tai asiaankuuluvia aiempia tuomioita on olemassa.

Lieventäviä asianhaaroja ovat esimerkiksi

• nuhteettomuus,
• täydellinen tunnustus ja tunnistettava ymmärrys,
• rikollisen toiminnan varhainen lopettaminen,
• aktiiviset ja täydelliset korjaustoimet,
• tekijän erityiset stressi- tai ylikuormitustilanteet,
• tai liian pitkä menettelyaika.

Ehdollinen vankeusrangaistuksen lykkäys on ammattimaisessa petoksessa rikoslain 148 §:n mukaan periaatteessa mahdollinen, mutta sitä on arvioitava korotetun vääryyden vuoksi rajoitetummin kuin rikoslain 146 §:n mukaisessa yksinkertaisessa petoksessa.

Ratkaisevaa on, onko toistuviin tuloihin tähtäävästä tarkoituksesta huolimatta olemassa positiivinen sosiaalinen ennuste ja liikkuuko konkreettinen tapaus syyn ja vääryyden alimmalla alueella, esimerkiksi pienen vahingon ja varhaisen täydellisen vahingonkorvauksen tapauksessa.

Rangaistusasteikko

Ammattimainen petos on kyseessä, kun petos tehdään tarkoituksena hankkia toistuvilla teoilla jatkuva tulonlähde. Jo tämä tarkoitus riittää. Todellista useampaa täytettyä tekoa ei vaadita.

Ammattimaisesta petoksesta laki määrää vankeusrangaistuksen enintään kolmeksi vuodeksi. Rahallista sakkoa ei ole säädetty. Korotettu rangaistusasteikko ottaa huomioon sen, että tekijä tekee petoksen ei vain satunnaisesti, vaan suunnitelmallisesti ja pitkäaikaisesti.

Jos vakava petos tehdään ammattimaisesti, rangaistusasteikko nousee merkittävästi kuudesta kuukaudesta viiteen vuoteen vankeutta. Ratkaisevaa on, että sekä pätevä petos tai vahingon määrä että toistuvaan tulonhankintaan tähtäävä tarkoitus ovat olemassa.

Nimenomaisesti säädettyä vähäisemmän vakavuuden tapausta ei ole. Konkreettinen rangaistuksen määrä määräytyy lain sallimissa rajoissa erityisesti vahingon määrän, petoksen intensiteetin ja keston, suunnitelmallisuuden asteen, aiottujen tai toteutuneiden tekojen lukumäärän sekä tekijän henkilökohtaisten olosuhteiden mukaan.

Jokainen virheellinen tieto ei ole rangaistavaa. Rangaistavuus edellyttää, että kyseessä on petos tosiasioista, joka johtaa kausaalisesti omaisuuden luovutukseen ja omaisuusvahinkoon ja joka tehdään rikastumistarkoituksessa ja ammattimaisesti. Jos jokin näistä edellytyksistä puuttuu, rikosoikeudellinen vastuu raukeaa.

Sakko – päiväsakkojärjestelmä

Itävallan rikoslaki määrää sakot päiväsakkojärjestelmän mukaisesti. Päiväsakkojen lukumäärä määräytyy syyllisyyden mukaan, ja päiväkohtainen summa taloudellisen maksukyvyn mukaan. Näin rangaistus mukautetaan henkilökohtaisiin olosuhteisiin ja se pysyy silti tuntuvana.

• Väli: enintään 720 päiväsakkoa – vähintään € ;4, enintään € ;5.000 päivässä.
• Käytännön kaava: Noin 6 kuukauden vankeusrangaistus vastaa noin 360 päiväsakkoa. Tämä muunnos on tarkoitettu vain suuntaa-antavaksi eikä se ole jäykkä kaava.
• Maksamatta jättämisen tapauksessa: Tuomioistuin voi määrätä muuntorangaistuksen. Yleensä pätee: 1 päivä muuntorangaistusta vastaa 2 päiväsakkoa.

Huomautus:

Rikoslain 146 §:n mukaisessa petoksessa rahallinen sakko on itsenäinen ja yleinen pääasiallinen rangaistus. Rikoslain 148 §:n mukaisessa ammattimaisessa petoksessa se sen sijaan jää säännöllisesti taka-alalle, koska korotettu rangaistusasteikko on ensisijaisesti suunnattu vankeusrangaistukseen.

Vankeusrangaistus & (osittain) ehdollinen vapautus

Rikoslain 37 §: Jos laissa säädetty rangaistusuhka on enintään viisi vuotta, tuomioistuin voi lain edellytysten täyttyessä määrätä lyhyen, enintään yhden vuoden vankeusrangaistuksen sijasta sakkorangaistuksen. Lyhyen vankeusrangaistuksen korvaaminen sakkorangaistuksella on rikoslain 148 §:n mukaisessa tapauksessa vain rajoitetusti mahdollista. Vaikka ammattimaisen petoksen rangaistusasteikko ulottuu kolmeen vuoteen ja ammattimaisen törkeän petoksen tapauksessa viiteen vuoteen, ammattimaisuus puhuu säännöllisesti pelkän lievän teonkuvauksen olettamusta vastaan. Rikoslain 37 § tulee siten sovellettavaksi vain poikkeustapauksissa, jos ammattimaisuudesta huolimatta lyhyt vankeusrangaistus olisi syyllisyyden mukainen.

Rikoslain 43 §: Ehdollinen lykkäys on mahdollinen, jos määrätty vankeusrangaistus ei ylitä kahta vuotta ja on olemassa positiivinen sosiaalinen ennuste. Ammattimaisessa petoksessa tämä mahdollisuus on huomattavasti rajoitetumpi kuin yksinkertaisessa petoksessa, koska toistuvaan tekoon tähtäävä toiminta puhuu säännöllisesti suotuisan ennusteen puolesta. Se tulee kyseeseen ennen kaikkea ensikertalaisten, kohtuullisen vahingon ja uskottavan luopumisen rikoksenomaisesta käyttäytymisestä tapauksissa.

Rikoslain 43 a §: Osittain ehdollinen lykkäys voi tulla merkitykselliseksi, jos teonkuvaus on vähäpätöisyyden yläpuolella, mutta ei erityisen vakava. Se tulee kyseeseen esimerkiksi useissa petoksissa, joissa vahinko on rajallinen, edellyttäen, että ammattimaisuudesta huolimatta on olemassa riittävän suotuisa sosiaalinen ennuste.

Rikoslain 50–52 §: Myös rikoslain 148 §:n mukaisessa tapauksessa tuomioistuin voi määrätä ohjeita ja valvottua koevapautta. Käytännössä nämä koskevat erityisesti vahingonkorvausta, taloudellista järjestystä ja toimenpiteitä uusien samankaltaisten rikosten estämiseksi, koska juuri ammattimaisuus viittaa lisääntyneeseen uusiutumisriskiin.

Tuomioistuinten toimivalta

Asiallinen toimivalta

Ammattimaisesta petoksesta uhkaa vankeusrangaistus enintään kolmeksi vuodeksi. Jos törkeä petos rikoslain 147 §:n 1 tai 2 momentin mukaan ammattimaisesti tehdään, rangaistusasteikko on kuudesta kuukaudesta viiteen vuoteen vankeutta. Täten koko pääkäsittely kuuluu pakollisesti alueellisen tuomioistuimen toimivaltaan. Käräjäoikeuden toimivalta on poissuljettu, koska rangaistusuhka ylittää selvästi yhden vuoden vankeusrangaistuksen rajan.

Pääkäsittely käydään alueellisessa tuomioistuimessa. Päätöksen tekee yksittäinen tuomari, ellei erityistä lainmukaista osoitusta lautamiesoikeudelle ole. Valamiehistötuomioistuin ei ole toimivaltainen. rikoslain 148 §:n mukaisessa tapauksessa, koska ei ole säädetty elinkautista vankeusrangaistusta eikä yli viiden vuoden alarajaa.

Paikallinen toimivalta

Paikallisesti toimivaltainen on periaatteessa tuomioistuin, jonka toimialueella petos tehtiin, eli siellä, missä

• harhaanjohtava teko tehtiin tai
• petetyn varallisuusvahinkoa aiheuttava käyttäytyminen toteutettiin tai olisi pitänyt toteuttaa.

Jos tätä paikkaa ei voida yksiselitteisesti määrittää, toimivalta määräytyy lainmukaisten täydentävien sääntöjen mukaan, erityisesti

• dem syytetyn henkilön asuinpaikan,
• dem pidätyspaikan,
• tai asianomaisen syyttäjänviraston sijaintipaikka.

Menettely suoritetaan siellä, missä tarkoituksenmukainen ja asianmukainen toteutus on parhaiten varmistettu.

Valitusasteet

Jos alueellinen tuomioistuin antaa tuomion, osapuolilla on käytettävissään lainmukainen muutoksenhakutie.

• Alueellisen tuomioistuimen tuomioista voidaan valittaa valituksella.• Laissa säädetyissä tapauksissa voi lisäksi tulla kyseeseen purkuhakemus.• Näistä muutoksenhakukeinoista päättävät menettelytyypistä riippuen ylioikeus tai korkein oikeus.

Tällöin tarkistetaan, onko pääkäsittely asianmukaisesti suoritettu, onko lakia oikein sovellettu ja onko päätös tehty ilman olennaisia menettelyvirheitä.

Siviilioikeudelliset vaatimukset rikosprosessissa

Ammattimaisessa petoksessa vahingon kärsinyt henkilö voi yksityisenä asianomistajana esittää siviilioikeudelliset vaatimuksensa suoraan rikosprosessissa. Koska myös ammattimainen petos kohdistuu tosiasioiden vääristelyyn perustuvaan omaisuutta vahingoittavaan käyttäytymiseen, vaatimukset sisältävät erityisesti rahallisia suorituksia, siirrettyjä summia, luovutettuja omaisuusarvoja, saatavista luopumisia sekä muita omaisuusvahinkoja, jotka ovat syntyneet petoksen seurauksena.

Tapauksesta riippuen voidaan vaatia myös seurausvahinkojen korvaamista, esimerkiksi jos toistuva tai suunnitelmallinen petos on aiheuttanut taloudellisia haittoja, likviditeettiongelmia tai liiketoiminnallisia vahinkoja.

Yksityisen asianomistajan liittyminen keskeyttää kaikkien esitettyjen vaatimusten vanhentumisen niin kauan kuin rikosprosessi on vireillä. Vasta rikosprosessin lainvoimaisen päättymisen jälkeen vanhentumisaika jatkuu, mikäli vahinkoa ei ole täysin korvattu.

Vapaaehtoinen hyvitys, kuten saatujen summien takaisinmaksu tai aiheutetun vahingon korvaaminen, voi vaikuttaa rangaistusta lieventävästi, jos se tapahtuu ajoissa ja täysin. Ammattimaisessa petoksessa tällä vaikutuksella on kuitenkin vähäisempi painoarvo kuin yksinkertaisessa petoksessa, koska teko on nimenomaan suunnattu jatkuviin tuloihin.

Jos tekijä on tarkoituksellisesti, suunnitelmallisesti tai toistuvasti pettänyt tai aiheuttanut merkittävän omaisuusvahingon, myöhempi vahingonkorvaus menettää säännöllisesti olennaisen osan lieventävästä vaikutuksestaan. Tällaisissa tilanteissa myöhempi korvaus voi vain rajoitetusti kompensoida ammattimaisen petoksen vääryyttä.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Rikosprosessi yleiskatsaus

Esitutkinnan aloittaminen

Rikosprosessi edellyttää konkreettista epäilyä, jonka perusteella henkilöä pidetään syytettynä ja hän voi käyttää kaikkia syytetyn oikeuksia. Koska kyseessä on virallisen syytteen alainen rikos, poliisi ja syyttäjä aloittavat menettelyn virallisen syytteen nojalla heti, kun epäily on olemassa. Erillistä vahingon kärsineen ilmoitusta ei tähän tarvita.

Poliisi ja syyttäjävirasto

Syyttäjä johtaa esitutkintaa ja määrää sen jatkokulun. Rikospoliisi suorittaa tarvittavat tutkimukset, varmistaa todisteet, kerää todistajanlausunnot ja dokumentoi vahingon. Lopuksi syyttäjä päättää syytteen nostamatta jättämisestä, diversiosta tai syytteestä riippuen syyllisyyden asteesta, vahingon määrästä ja todisteista.

Syytetyn kuulustelu

Ennen jokaista kuulustelua syytetty saa täydellisen tiedon oikeuksistaan, erityisesti oikeudesta vaieta ja oikeudesta avustajaan. Jos syytetty pyytää avustajaa, kuulustelua on lykättävä. Muodollinen syytetyn kuulustelu palvelee syytteen esittämistä ja mahdollisuuden antamista lausunnon antamiseen.

Asiakirjojen tutustuminen

Asiakirjoihin voi tutustua poliisin, syyttäjänviraston tai tuomioistuimen luona. Se sisältää myös todisteet, mikäli tutkinnan tarkoitus ei vaarannu. Yksityisen asianomistajan liittyminen noudattaa rikosprosessilain yleisiä sääntöjä ja mahdollistaa vahingon kärsineelle vahingonkorvausvaatimusten esittämisen suoraan rikosprosessissa.

Pääkäsittely

Pääkäsittelyssä kuullaan todistajia, tehdään oikeudellinen arviointi ja päätetään mahdollisista siviilioikeudellisista vaatimuksista. Tuomioistuin tutkii erityisesti teon kulkua, tahallisuutta, vahingon määrää ja lausuntojen uskottavuutta. Menettely päättyy tuomioon, vapauttavaan tuomioon tai diversionaaliseen ratkaisuun.

Syytetyn oikeudet

• Tiedonsaanti & puolustus: Oikeus tiedonsaantiin, oikeusapuun, vapaaseen puolustajan valintaan, käännösapuun, todistuspyyntöihin.
• Vaitiolovelvollisuus & asianajaja: Oikeus vaieta milloin tahansa; puolustajan avustamisen yhteydessä kuulustelu on lykättävä.
• Tiedotusvelvollisuus: oikea-aikainen tiedotus epäilystä/oikeuksista; poikkeukset vain tutkinnan tarkoituksen turvaamiseksi.
• Asiakirjojen tarkastelu käytännössä: Esitutkinta- ja pääkäsittelyasiakirjat; kolmansien osapuolten pääsy rajoitettu syytetyn hyväksi.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Käytäntö & käyttäytymisvinkit

1. Pysy vaiti.Lyhyt selitys riittää: ”Käytän oikeuttani vaieta ja puhun ensin puolustukseni kanssa.” Tämä oikeus on voimassa jo ensimmäisestä poliisin tai syyttäjänviraston kuulustelusta alkaen.
2. Ota välittömästi yhteyttä puolustukseen.Ilman tutkinta-aineiston tarkastelua ei pidä antaa lausuntoa. Vasta tutkinta-aineiston tarkastelun jälkeen puolustus voi arvioida, mikä strategia ja todisteiden turvaaminen ovat järkeviä.
3. Varmista todisteet viipymättä.Kaikki saatavilla olevat asiakirjat, viestit, valokuvat, videot ja muut tallenteet tulisi varmistaa mahdollisimman varhain ja säilyttää kopioina. Digitaaliset tiedot on säännöllisesti varmistettava ja suojattava myöhemmiltä muutoksilta. Merkitse tärkeät henkilöt mahdollisiksi todistajiksi ja kirjaa tapahtumien kulku muistiin mahdollisimman pian.
4. Älä ota yhteyttä vastapuoleen.Omat viestit, puhelut tai julkaisut voidaan käyttää todisteena teitä vastaan. Kaiken viestinnän tulee tapahtua yksinomaan puolustuksen kautta.
5. Varmista video- ja datatallenteet ajoissa.Julkisten kulkuneuvojen, tilojen tai kiinteistöhallinnon valvontavideot poistetaan usein automaattisesti muutaman päivän kuluttua. Tietojen varmistuspyynnöt on siksi tehtävä välittömästi operaattoreille, poliisille tai syyttäjänvirastolle.
6. Dokumentoi etsinnät ja takavarikot.Kotitarkastusten tai takavarikkojen yhteydessä teidän tulee pyytää jäljennös määräyksestä tai pöytäkirjasta. Merkitkää muistiin päivämäärä, kellonaika, osallistuneet henkilöt ja kaikki mukaan otetut esineet.
7. Kiinnioton yhteydessä: älä anna lausuntoja asiasta.Vaadi välitöntä yhteydenottoa puolustukseesi. Tutkintavankeus voidaan määrätä vain, jos on olemassa kiireellinen rikosepäily ja lisäksi pidätysperuste. Lievennetyt keinot (esim. lupaus, ilmoitusvelvollisuus, lähestymiskielto) ovat ensisijaisia.
8. Valmistele hyvitys kohdennetusti.Maksut, symboliset suoritukset, anteeksipyynnöt tai muut korvaustarjoukset tulee hoitaa ja todistaa yksinomaan puolustuksen kautta. Jäsennelty hyvitys voi vaikuttaa positiivisesti diversion ja rangaistuksen määräämiseen.

Edunne asianajajan tuella

Rikoslain 148 §:n mukaisessa ammattimaisessa petoksessa ratkaisevaa on konkreettinen petoksen sisältö, uhrin erehdys, omaisuuden luovutus, vahinko sekä jatkuvan tulonlähteen tarkoitus. Jo pienet poikkeamat tosiseikoissa voivat ratkaista, onko kyseessä ammattimainen petos, vain yksinkertainen petos, siviilioikeudellinen riita vai ei rangaistavuutta.

Varhainen asianajajan apu on erityisen tärkeää, koska ammattimaisuuden syyte nostaa rangaistusasteikkoa merkittävästi ja rajoittaa diversionaalisia ratkaisuja voimakkaasti.

Rikosoikeuteen erikoistunut edustuksemme

• tarkistaa, onko todella kyseessä tunnusmerkistön mukainen petos ja ammattimainen tekotarkoitus,
• analysoi todistusaineiston petoksesta, erehdyksestä, omaisuuden luovutuksesta, vahingosta ja toistuvasta tarkoituksesta,
• kehittää selkeän puolustusstrategian, joka sijoittaa tosiseikat ja taloudellisen taustan oikeudellisesti tarkasti.

Näin varmistamme, että rikoslain 148 §:n mukainen syyte tutkitaan huolellisesti ja menettelyä johdetaan kestävällä oikeudellisella pohjalla.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

UKK – Usein kysytyt kysymykset

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio