Verkkoviha tarkoittaa yleiskielessä tarkoituksellisia loukkaavia, syrjiviä, uhkaavia tai halventavia internetissä esitettyjä lausumia, jotka kohdistuvat yksittäisiin henkilöihin tai tiettyihin ryhmiin. Tällaisia sisältöjä esiintyy esimerkiksi sosiaalisen median kommenteissa, foorumeilla, uutisalustoilla, videoissa tai kuvissa. Usein näissä julkaisuissa hyökätään henkilökohtaisia ominaisuuksia vastaan, kuten taustaa, uskontoa, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista tai poliittisia näkemyksiä.

Oikeudellisesti merkitykselliseksi verkkoviha tulee erityisesti silloin, kun persoonallisuusoikeuksia loukataan tai tehdään rangaistavia tekoja. Ratkaisevaa on kuitenkin aina se, mikä konkreettinen vaatimus tai rikosnimike yksittäistapauksessa on kyseessä, kuten kielto (lopettamisvaatimus), korvausvaatimus Mediengesetzin nojalla, tekijää koskevat tiedot tai rikosnimikkeet kuten kunnianloukkaus, herjaus, verkkokiusaaminen tai kansanryhmää vastaan kiihottaminen.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Verkkovihajulkaisujen ilmenemismuodot ja tyypilliset esimerkit

Verkkovihajulkaisuja esiintyy internetissä monissa eri muodoissa. Ne leviävät usein sosiaalisissa verkostoissa, uutisportaaleiden kommenttiosioissa, keskustelufoorumeilla tai viestipalveluissa. Tekijät hyödyntävät usein internetin näennäistä anonymiteettiä hyökätäkseen kohdennetusti muita vastaan tai saattaakseen heidät julkisesti häpeään.

Verkkovihajulkaisuille on tyypillistä, että niissä ei esitetä vain kritiikkiä, vaan tarkoituksellisesti halvennetaan, loukataan tai pelotellaan. Usein tällaiset julkaisut kohdistuvat henkilökohtaisiin ominaisuuksiin tai kuulumiseen tiettyyn ryhmään.

Tyypillisiä esimerkkejä ovat:

• Loukkaavat kommentit tai solvaaminen sosiaalisten verkostojen julkaisujen alla
• Huhujen tai valheellisten väitteiden levittäminen henkilön maineen vahingoittamiseksi
• Yksityisten kuvien tai tietojen julkaiseminen jonkun saattamiseksi julkisesti häpeään

Myös meemit, manipuloidut kuvat tai videot voivat sisältää vihaa. Jopa näennäisen humoristinen sisältö voi välittää halventavan tai syrjivän viestin. Juuri siksi kohteeksi joutuneet huomaavat usein vasta myöhään, että heidän persoonallisuusoikeuksiaan on loukattu.

Kohteeksi joutuvat henkilöt ja erityisen suojellut ryhmät

Periaatteessa kuka tahansa voi joutua verkkovihan kohteeksi. Erityisen usein se kohdistuu kuitenkin ihmisiin, jotka ovat julkisuudessa näkyviä tai kuuluvat yhteiskunnalliseen vähemmistöön. Tällaisia ovat esimerkiksi toimittajat, poliitikot, aktivistit tai henkilöt, joilla on suuri seuraajakunta sosiaalisessa mediassa.

Monet verkkovihajulkaisut hyökkäävät ihmisiä vastaan tiettyjen henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella. Näitä ovat esimerkiksi:

• etninen tausta tai kansallisuus
• uskonto tai poliittinen vakaumus
• sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli-identiteetti

Tällaiset hyökkäykset pyrkivät usein alentamaan ihmisiä julkisesti tai syrjäyttämään heidät yhteiskunnallisesta keskustelusta. Jos viha kohdistuu ryhmiin ja loukkaa niiden ihmisarvoa, se voi täyttää myös rikosnimikkeitä, kuten kansanryhmää vastaan kiihottamisen.

Lisäksi myös yksityishenkilöt voivat yllättäen joutua vihakamppanjoiden keskiöön, esimerkiksi internetissä julkaistun kannanoton tai sosiaalisissa verkostoissa syntyneen konfliktin jälkeen.

Verkkovihan psyykkiset ja yhteiskunnalliset seuraukset

Verkkovihalla on usein vakavia vaikutuksia kohteeksi joutuneisiin henkilöihin. Hyökkäykset tapahtuvat usein julkisesti ja voivat levitä hyvin nopeasti. Tämän vuoksi monet kohteeksi joutuneet kokevat suurta emotionaalista kuormitusta, koska loukkaava sisältö jää pysyvästi näkyviin ja monet ihmiset lukevat sen.

Yleisimpiä henkilökohtaisia seurauksia ovat:

• pelko, stressi ja muut psyykkiset seuraukset
• vetäytyminen sosiaalisista verkostoista tai julkisesta elämästä

Jos verkkovihajulkaisuja esiintyy pitkään tai ne ovat erityisen voimakkaita, ne voivat aiheuttaa masennusta tai vakavaa psyykkistä kuormitusta. Äärimmäisissä tapauksissa kohteeksi joutuneet kertovat jopa ajatuksista itsensä vahingoittamisesta tai itsemurhasta.

Yksilöllisten seurausten lisäksi syntyy myös yhteiskunnallisia vaikutuksia. Verkkoviha voi johtaa siihen, että ihmiset ilmaisevat mielipiteensä vähemmän avoimesti tai vetäytyvät julkisista keskusteluista.

Oikeudellinen suoja verkkovihaa vastaan Itävallassa

Itävallan oikeus suojaa ihmisiä myös internetissä loukkaavilta ja syrjiviltä hyökkäyksiltä. Internet ei oikeudellisesti ole oikeudeton tila, vaan siihen sovelletaan samoja sääntöjä kuin arkipäivän viestintään tai perinteisiin medioihin. Siksi se, joka loukkaa, uhkaa tai saattaa toisen häpeään verkossa, voidaan saattaa vastuuseen sekä siviilioikeudellisesti että rikosoikeudellisesti.

Tärkeä askel oli Hass-im-Netz-Bekämpfungs-Gesetz, joka on ollut voimassa vuodesta 2021. Tämä laki on yksinkertaistanut useita menettelyjä ja antanut kohteeksi joutuneille nopeammat mahdollisuudet oikeuksiensa toteuttamiseen. Erityisesti keskiössä ovat persoonallisuusoikeudet, eli oikeus kunniaan, yksityisyyteen ja oman ihmisarvon suojaan.

Kohteeksi joutuneet voivat tukeutua esimerkiksi seuraaviin oikeudellisiin keinoihin:

• kieltovaatimukset, jos loukkaavaa tai syrjivää sisältöä on julkaistu
• vaatimukset lainvastaisen sisällön poistamisesta, esimerkiksi vakavissa persoonallisuusoikeuksien loukkauksissa

Siviilioikeudellisten vaatimusten lisäksi voivat tulla sovellettaviksi myös rikosoikeudelliset säännökset, esimerkiksi kunnianloukkauksessa, herjauksessa, kansanryhmää vastaan kiihottamisessa tai verkkokiusaamisessa. Oikeus tarjoaa siten useita välineitä puuttua verkkovihajulkaisuihin tehokkaasti. Kyse on pääosin pakottavasta oikeudesta, jota ei usein voida pätevästi sulkea pois omilla ehdoilla.

Verkkovihaan liittyvät oikeussuojakeinot – yleiskatsaus

1. Alustareitti: ilmoitus, sisäinen valitus, riidanratkaisu, valitus KommAustrialle
2. Siviilioikeus: kielto, poistaminen, osin korvaus
3. Mediaoikeus: korvausvaatimus median omistajaa vastaan
4. Rikosoikeus: rikosilmoitus tai yksityissyyte
5. Tietojen saanti/tunnistaminen: tekijän selvittäminen tuomioistuimen kautta tai palveluntarjoajan tietojenluovutus

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Digital Services Actin tuomat parannukset

Digital Services Actin (DSA) myötä Euroopan unioni on luonut uudet säännöt verkkoalustoille. Näiden säännösten tavoitteena on suojata käyttäjiä paremmin lainvastaiselta sisällöltä ja lisätä alustojen vastuuta.

Itävallassa DSA Begleitgesetz täydentää näitä eurooppalaisia vaatimuksia. Tämän ansiosta kohteeksi joutuneilla on nykyään selkeämmät menettelyt ja nopeammat mahdollisuudet puuttua verkkovihajulkaisuihin.

Keskeinen uudistus koskee erityisesti alustojen roolia. Sosiaalisten verkostojen tai muiden verkkopalvelujen ylläpitäjien on nyt:

• tarjottava helposti saavutettavat ilmoitustoiminnot lainvastaista sisältöä varten
• tarkastettava ilmoitettu sisältö nopeasti ja tarvittaessa poistettava se

Lisäksi kohteeksi joutuneet voivat kääntyä valtiollisen valituselimen puoleen, jos alustat eivät reagoi ilmoituksiin asianmukaisesti. Itävallassa tämän tehtävän hoitaa muun muassa Kommunikationsbehörde Austria (KommAustria) toimivaltaisena viranomaisena verkkoalustoja koskevissa asioissa.

Uudet säännökset varmistavat, että digitaaliset palvelut kantavat suurempaa vastuuta, jos niiden alustoilla levitetään vihaa.

Lainvastaisten sisältöjen poistaminen tuomioistuimen määräyksellä

Erityisen tehokas keino verkkovihajulkaisuja vastaan on tuomioistuimen antama kieltomääräys. Tämä menettely mahdollistaa sen, että kohteeksi joutuneet voivat saada lainvastaisen sisällön poistettua internetistä nopeasti ilman, että heidän tarvitsee odottaa pitkää oikeudenkäyntiä.

Hakemus voidaan tehdä, jos julkaisu loukkaa merkittävästi ihmisarvoa tai persoonallisuusoikeuksia. Tuomioistuin tutkii hakemuksen ja voi antaa kieltomääräyksen ilman ennakkoon pidettävää suullista käsittelyä.

Menettelyn etu on ennen kaikkea nopeus. Jos edellytykset täyttyvät, tuomioistuin voi määrätä, että tekijä:

• poistaa lainvastaisen julkaisun välittömästi
• pidättäytyy jatkossa vastaavanlaisesta sisällöstä

Erityisen vakavissa tapauksissa tuomioistuin voi lisäksi määrätä päätöksen väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi. Tällöin sisältö on poistettava jo, vaikka päätöksestä vielä esitetään vastalauseita. Menettelyn tarkoituksena on varmistaa, että haitallinen sisältö ei jää pitkäksi aikaa näkyviin internetissä.

Verkkovihajulkaisujen rikosoikeudelliset seuraamukset

Verkkovihajulkaisut voivat synnyttää paitsi siviilioikeudellisia vaatimuksia myös olla rangaistavia. Jos internetissä julkaistu sisältö loukkaa henkilön kunniaa tai ihmisarvoa, sovellettaviksi tulevat usein rikoslain säännökset. Ratkaisevaa on aina, kuinka vakava hyökkäys on ja mitä väitteitä on konkreettisesti julkaistu.

Erityisen usein verkkovihajulkaisut täyttävät rikosnimikkeitä kunnianloukkausrikosten alueelta. Näihin kuuluvat esimerkiksi loukkaukset tai valheelliset väitteet, jotka soveltuvat saattamaan henkilön julkisesti halventavaan asemaan. Myös kohdennetut hyökkäykset tiettyjä ryhmiä tai yksittäisiä henkilöitä vastaan voivat olla rangaistavia.

Tyypillisiä verkkovihajulkaisuihin liittyviä rikosnimikkeitä ovat:

• kunnianloukkaus ja herjaus, jos jotakuta solvataan julkisesti tai häneen hyökätään perättömillä tosiasiaväitteillä
• kansanryhmää vastaan kiihottaminen, jos henkilöitä tai ryhmiä vastaan lietsotaan vihaa tai väkivaltaa

Lisäksi myös verkkokiusaaminen voi olla rikosoikeudellisesti merkityksellistä, jos jotakuta toistuvasti saatetaan häpeään, uhataan tai häiritään vakavasti internetissä. Rikosoikeuden tarkoituksena on varmistaa, että digitaaliset hyökkäykset ihmisarvoa vastaan eivät jää seurauksettomiksi.

Anonyymien tekijöiden selvittäminen

Monet verkkovihajulkaisut julkaistaan väärillä nimillä tai anonyymisti. Tämän vuoksi kohteeksi joutuneiden on usein vaikea tunnistaa vastuullista henkilöä ja ryhtyä oikeustoimiin. Itävallan oikeus tarjoaa kuitenkin mahdollisuuksia tekijän henkilöllisyyden selvittämiseen.

Tuomioistuimet voivat tietyin edellytyksin määrätä tutkintatoimia julkaisun takana olevan henkilön selvittämiseksi. Tämä on erityisen tärkeää niin sanotuissa yksityissyyterikoksissa. Näihin kuuluvat esimerkiksi kunnianloukkaus tai herjaus internetissä.

Tällaisissa tapauksissa uhrin on haettava tuomioistuimelta, että käyttäjän tunnistamiseksi kerätään tietoja. Tuomioistuin päättää sitten, määrätäänkö toimenpiteitä. Näihin voivat kuulua esimerkiksi tietopyynnöt palveluntarjoajille tai teleyrityksille.

Tämä säännös helpottaa kohteeksi joutuneiden pääsyä oikeuksiinsa, koska heidän ei enää tarvitse itse työläästi selvittää tekijän henkilöllisyyttä.

Alustojen ja palveluntarjoajien tiedonantovelvollisuus

Verkkoalustoilla ja internetpalveluilla on keskeinen rooli sisällön levittämisessä. Siksi laki velvoittaa tietyt tarjoajat tietyin edellytyksin antamaan käyttäjiä koskevia tietoja.

Jos tuomioistuin antaa vastaavan määräyksen, palveluntarjoajien on luovutettava käytettävissä olevat tiedot käyttäjän tunnistamiseksi. Nämä tiedot voivat esimerkiksi auttaa selvittämään lainvastaisen julkaisun tekijän ja käynnistämään oikeustoimet.

Tiedonantovelvollisuus koskee erityisesti tarjoajia, jotka tarjoavat teknistä infrastruktuuria, kuten:

• hosting-palvelut, jotka tallentavat verkkosivuja tai sisältöä
• verkkoalustat, joilla käyttäjät voivat julkaista sisältöä

On kuitenkin tärkeää, että tällaisia tietoja ei voida vaatia mielivaltaisesti. Yleensä tarvitaan tuomioistuimen päätös, jossa arvioidaan, onko puuttuminen perusteltua. Näin pyritään varmistamaan tasapaino persoonallisuusoikeuksien ja tietosuojan välillä.

Korvaus uhreille

Verkkovihajulkaisut voivat paitsi loukata ihmisen ihmisarvoa myös synnyttää konkreettisia oikeudellisia vaatimuksia. Jos julkaisu heikentää henkilön kunniaa, yksityisyyttä tai henkilökohtaista koskemattomuutta, uhri voi vaatia rahallista korvausta.

Itävallan Mediengesetz (MedienG) mahdollistaa sen, että kohteeksi joutuneet voivat vaatia korvausta kärsimistään henkilökohtaisista haittavaikutuksista, jos mediassa julkaistu sisältö loukkaa persoonallisuusoikeuksia. Tällaiset vaatimukset voivat tulla kyseeseen esimerkiksi herjauksissa (§ 6 MedienG), puuttumisissa yksityiselämän intiimiin alueeseen (§ 7 MedienG) tai henkilöllisyyden luvattomassa paljastamisessa (§ 7a MedienG).

Korvauksen määrän tuomioistuin arvioi tapauskohtaisten olosuhteiden perusteella. Tuomioistuin ottaa huomioon erityisesti median tavoittavuuden, julkaisun voimakkuuden sekä vaikutukset kohteeksi joutuneeseen henkilöön.

Näillä vaatimuksilla pyritään varmistamaan, että kohteeksi joutuneet saavat paitsi oikeudellista suojaa myös hyvityksen kärsimistään haitoista.

Tuki- ja neuvontapalvelut kohteeksi joutuneille

Monet ihmiset tuntevat olonsa verkkovihajulkaisun jälkeen aluksi neuvottomiksi. Hyökkäykset tapahtuvat usein julkisesti ja voivat levitä nopeasti. Siksi on tärkeää tietää, että kohteeksi joutuneiden ei tarvitse toimia yksin.

Itävallassa on saatavilla useita neuvontapisteitä ja tukipalveluja. Nämä tahot auttavat arvioimaan verkkovihajulkaisuja, turvaamaan todisteet ja selvittämään mahdolliset oikeudelliset toimet.

Tuki voi kattaa esimerkiksi seuraavat osa-alueet:

• oikeudellinen ohjaus, esimerkiksi mitä vaatimuksia tai ilmoituksia voidaan tehdä
• psykososiaalinen neuvonta, jos hyökkäykset aiheuttavat voimakasta henkilökohtaista kuormitusta

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

No Hate Speech -komitean rooli Itävallassa

Oikeudellisten toimien lisäksi myös ennaltaehkäisyllä on tärkeä rooli verkkovihaa vastaan. Itävallassa No Hate Speech -komitea toimii siksi eri organisaatioiden yhteistyöalustana.

Komitea kokoaa yhteen asiantuntijoita tieteestä, politiikasta, hallinnosta, kansalaisyhteiskunnasta ja elinkeinoelämästä. Yhdessä he tavoittelevat sitä, että vihapuheesta lisätään tietoisuutta ja kehitetään vastastrategioita.

Tämän aloitteen keskeisiin tehtäviin kuuluvat:

• yleisön tietoisuuden lisääminen vihapuheen vaikutuksista
• hankkeiden ja kampanjoiden tukeminen internetin syrjintää vastaan

Ilmoitusmenettelyt ja verkkoalustojen vastuu

Verkkoalustoilla on keskeinen vastuu verkkovihajulkaisujen käsittelyssä. Koska suuri osa viestinnästä tapahtuu nykyään sosiaalisten verkostojen, videoportaalien tai keskustelualustojen kautta, näiden palvelujen on tarjottava selkeät menettelyt lainvastaisen sisällön käsittelyyn.

Euroopan unionin Digital Services Act velvoittaa alustojen ylläpitäjiä järjestämään käyttäjille helposti saavutettavat ilmoitustoiminnot. Näin kohteeksi joutuneet tai muut henkilöt voivat ilmoittaa sisällöstä, joka rikkoo lakeja tai alustan sääntöjä.

Ilmoituksen jälkeen alustojen on tarkastettava sisältö ja tarvittaessa poistettava se, jos kyseessä on oikeudenloukkaus. Tyypillisiä vaiheita ilmoitusmenettelyssä ovat esimerkiksi:

• julkaisun ilmoittaminen alustan integroidun valitustoiminnon kautta
• sisällön tarkastaminen alustan ylläpitäjän toimesta ja päätös poistamisesta tai estämisestä

Jos alustat eivät käsittele valituksia asianmukaisesti, kohteeksi joutuneet voivat lisäksi käynnistää viranomaisvalitusmenettelyn. Itävallassa toimii muun muassa KommAustria toimivaltaisena tahona tietyissä verkkoalustoihin liittyvissä riitatilanteissa.

Lainsäädännön tavoitteena on varmistaa, että lainvastainen sisältö poistetaan nopeammin ja että alustat ottavat vastuunsa käyttäjiä kohtaan vakavasti.

Edunne asianajajan tuella

Verkkoviha ei ole vähäpätöinen rikkomus. Loukkaava tai syrjivä sisältö voi vakavasti loukata persoonallisuusoikeuksia ja johtaa sekä siviilioikeudellisiin että rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Silti monet kohteeksi joutuneet eivät tiedä, mitä oikeudellisia mahdollisuuksia tosiasiassa on ja miten niitä voidaan tehokkaasti toteuttaa.

Asianajaja auttaa arvioimaan tilanteen oikeudellisesti, turvaamaan todisteet oikein ja käynnistämään sopivat toimet lainvastaista sisältöä vastaan. Erityisesti internetissä nopea toiminta on usein ratkaisevaa, jotta loukkaava tai mainetta vahingoittava sisältö saadaan poistettua nopeasti.

Asianajajan tuella hyödytte erityisesti seuraavista:

• Poistojen ja kieltovaatimusten nopea läpivienti, esimerkiksi tuomioistuimen kieltomääräyksellä
• Mahdollisten rikosnimikkeiden ammattimainen arviointi, kuten kunnianloukkaus, herjaus, verkkokiusaaminen tai kansanryhmää vastaan kiihottaminen
• Vahingonkorvaus- ja hyvitysvaatimusten ajaminen, jos persoonallisuusoikeuksianne on loukattu

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Usein kysytyt kysymykset – UKK

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio