Hankintatavat
Yksinomistus
Irtaimen tai kiinteän omaisuuden yksinomistus kuuluu rajoituksetta yhdelle henkilölle. Hänellä on yksin oikeus määrätä siitä ja siten päättää itse, mitä hän haluaa omaisuudella tehdä.
Kiinteistön osalta ainoastaan yksinomistaja on merkitty kiinteistörekisteriin. Hän voi myös päättää, rakentaako hän sille, vuokraako sen jne.
Yhteisomistus
Yhteisomistuksessa useat henkilöt omistavat esineen. Jokaisella yhteisomistajalla on oikeus murto-osaan (osuuteen) tästä esineestä. Puhutaan myös “ideaalisista osuuksista”. Yhteisomistusta ei jaeta todellisiin osiin, eli kenellekään ei osoiteta osaa esineestä, vaan yksittäinen henkilö on koko esineen yhteisomistaja.
Yhteisomistus voidaan hankkia lain, sopimuksen tai testamentin nojalla. Yksinkertainen yhteisomistus on Itävallassa yleisin tapaus (§ 825ff ABGB). Sen lisäksi on olemassa reaalisesti jaettu omistus ja yhteisomistus kokonaisuutena (Gesamthandeigentum). Jälkimmäisessä ei ole todellista eikä ideaalista jakoa, vaan ne tuntevat ainoastaan erityisiä yksityisoikeuksia. Ensin mainittu on vanhentunut käytäntö, jota ei voida enää perustaa Itävallassa (esimerkiksi: kerrosomistus).
Asunto-osakeomistus
Asunto-osakeomistusta koskevat erityissäännökset on säädetty asunto-osakeyhtiölaissa (WEG).
“Asunto-osakeomistus on kiinteistön yhteisomistajalle tai omistajakumppanuudelle myönnetty esineoikeudellinen oikeus käyttää asunto-osakekohdetta yksinomaan ja määrätä siitä yksin.” (§ 2 Abs 1 WEG)
Asunto-osakeomistus voidaan perustaa asunto-osakeomistussopimuksella, tuomioistuimen päätöksellä tai tuomioistuimen suorittamalla jaolla. Asunto-osakkeen omistaja on kiinteistön yhteisomistaja, jolla on kiinteistön “ideaalisia osuuksia”. Toisin kuin kiinteistön yksinkertaisella yhteisomistajalla, asunto-osakkeen omistajalla on yksinomainen oikeus käyttää tiettyä kiinteistön asuntoa. “Ideaaliset osuudet” määritetään parifioinnin/käyttöarvolaskelman avulla. Käyttöarvolaskelma on tehtävä rakennustekniikasta vastaavan diplomi-insinöörin tai yleisesti valan vannoneen ja oikeudellisesti sertifioidun rakennus- tai kiinteistöalan asiantuntijan lausunnon perusteella (§ 9 WEG). Laskelma on tärkeä esimerkiksi kunkin yksittäisen omistajan käyttö- ja ylläpitokustannusten määrittämiseksi, sillä olisi epäoikeudenmukaista, jos pienemmän asuinyksikön omistaja maksaisi saman verran kuin suuren asunnon omistaja. Asunto-osakeomistuksen perustamiseksi on ehdottoman välttämätöntä merkityttää se kiinteistörekisteriin.
