Törkeä kiristys

Törkeä kiristys rikoslain 145 §:n mukaan tapahtuu, kun kiristys tehdään erityisen vakavissa olosuhteissa. Edellytyksenä on, että henkilö pakottaa toisen väkivallalla tai vaarallisella uhkauksella tekoon, sietämiseen tai laiminlyöntiin, joka aiheuttaa varallisuusvahinkoa, ja toimii samalla tahallisesti oikeudettomasti hyötyäkseen itselleen tai kolmannelle. Tekijä ei itse vie omaisuutta, vaan pakottaa uhrin varallisuutta vahingoittavaan tekoon.

Törkeän kiristyksen vääryys perustuu siihen, että pakottamiseen käytetään poikkeuksellisen vakavia uhkauskeinoja tai teko saavuttaa kohonneen intensiteetin, keston tai vaarallisuuden. Näihin kuuluvat erityisesti uhkaukset kuolemalla, vakavalla silpomisella, kaappauksella, tuhopoltolla, räjähteillä tai taloudellisen tai yhteiskunnallisen olemassaolon tuhoamisella. Vastaavia ovat ammattimaisen, jatketun kiristyksen tapaukset tai tapaukset, joilla on äärimmäisiä seurauksia, kuten itsemurhayritys.

Objektiivinen tunnusmerkistö

Objektiivinen tunnusmerkistö kattaa yksinomaan ulkoisesti havaittavan tapahtuman. Ratkaisevia ovat teot, käytetyt keinot ja aiheutuneet seuraukset. Sisäiset prosessit, kuten motiivit tai tahallisuus, jätetään huomiotta.

Törkeä kiristys edellyttää, että ensin täyttyvät kaikki perusmuotoisen kiristyksen tunnusmerkit. Tekijä vaikuttaa henkilöön väkivallalla tai vaarallisella uhkauksella ja pakottaa hänet tekoon, sietämiseen tai laiminlyöntiin, joka aiheuttaa varallisuusvahinkoa uhrille tai kolmannelle. Tekijä ei itse ota omaisuutta, vaan pakottaa uhrin varallisuutta vahingoittavaan tekoon.

Varallisuusvahinko syntyy, koska uhri antaa periksi pakolle. Ratkaisevaa on, että haitta aiheutuu välillisesti uhrin toiminnan kautta eikä omakätistä anastusta tapahdu.

Väkivaltaa on, kun fyysistä pakkoa käytetään tai sen tarkoituksena on välittömästi murtaa uhrin vastarinta. Vaarallinen uhkaus on kyseessä, kun uhataan tuntuvalla haitalla, joka on omiaan aiheuttamaan vakavaa pelkoa. Pakottamisen on oltava funktionaalisesti sidoksissa varallisuusvahinkoon.

Objektiivinen tunnusmerkistö täyttyy heti, kun pakotetun toiminnan seurauksena syntyy varallisuusvahinko.

Raskauttavat olosuhteet

Törkeä kiristys on kyseessä vain, jos lisäksi täyttyy vähintään yksi laissa säädetty kvalifioitu tunnusmerkistö.

Tämä on erityisesti kyseessä uhkauksissa kuolemalla, merkittävällä silpomisella tai turmelemisella, kaappauksella, tuhopoltolla, ydinenergian, säteilyn tai räjähteiden aiheuttamalla vaaralla tai taloudellisen olemassaolon tai yhteiskunnallisen aseman tuhoamisella. Ratkaisevaa on pakottamisen vaikutuksen poikkeuksellinen intensiteetti.

Teko on samoin kvalifioitu, jos tekijä saattaa uhrin pidemmäksi aikaa tuskalliseen tilaan, eli aiheuttaa jatkuvalla tai toistuvalla pakottamisella jatkuvaa pelkoa tai psyykkistä ahdinkoa.

Kvalifikaatio on olemassa myös ammattimaisessa tekemisessä, pidemmässä jatkamisessa samaa henkilöä kohtaan tai jos teko aiheuttaa kausaalisesti pakotetun tai uhkauksen kohteeksi joutuneen henkilön itsemurhan tai itsemurhayrityksen.

Tarkistusvaiheet

Tekijä:

Tekijänä voi olla kuka tahansa rikosoikeudellisesti vastuussa oleva henkilö. Erityisiä henkilökohtaisia ominaisuuksia ei vaadita.

Rikoksen kohde:

Rikoksen kohteena on pakotetun tai kolmannen osapuolen varallisuus, joka vahingoittuu pakotetun toiminnan seurauksena.

Tekotapa:

Rikollinen teko koostuu siitä, että henkilö pakotetaan väkivallalla tai erityisen vakavalla vaarallisella uhkauksella tekoon, sietämiseen tai laiminlyöntiin, joka aiheuttaa varallisuusvahinkoa.

Törkeässä kiristyksessä pakottamisen on lisäksi oltava erityisen vakavaa, esimerkiksi uhkauksilla kuolemalla, vakavalla silpomisella, kaappauksella, tuhopoltolla, taloudellisen olemassaolon tuhoamisella, pidempiaikaisella tuskallisella pakottamisella, ammattimaisella toiminnalla tai jatketulla kiristyksellä samaa henkilöä kohtaan.

Rikoksen seuraus:

Rikoksen seuraus on varallisuusvahingon syntyminen, joka johtuu välittömästi uhrin pakotetusta toiminnasta.

Kausaalisuus:

Varallisuusvahingon on oltava väkivallan tai uhkauksen seurausta. Ilman pakottamista uhri ei olisi tehnyt varallisuutta vahingoittavaa tekoa.

Objektiivinen syyksilukeminen:

Seuraus on objektiivisesti syyksiluettava, jos toteutuu juuri se riski, jonka laki pyrkii estämään, nimittäin että varallisuutta vahingoitetaan erityisen intensiivisellä väkivallalla tai vakavalla uhkauksella uhrin toiminnan kautta.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Rajaaminen muihin rikoksiin

Törkeän kiristyksen rikoslain 145 §:n mukainen tunnusmerkistö täyttyy, kun kiristys tehdään erityisen vakavissa olosuhteissa. Myös tässä uhri pakotetaan väkivallalla tai vaarallisella uhkauksella varallisuutta vahingoittavaan tekoon.

Ominaispiirteenä on, että vääryys ylittää perusmuotoisen kiristyksen, koska siihen liittyy erityisen vakavia uhkauskeinoja, pidempi tuskallinen pakotustilanne tai muita kvalifioivia olosuhteita. Ratkaisevaa on edelleen, että uhri toimii itse, koska hän antaa periksi kvalifioidulle pakolle.

• Rikoslain 105 § – Pakottaminen: Pakottaminen kattaa tapaukset, joissa joku pakotetaan väkivallalla tai vaarallisella uhkauksella tekoon, sietämiseen tai laiminlyöntiin, ilman että varallisuusvahinkoa syntyy. Sekä perusmuotoisessa että törkeässä kiristyksessä varallisuusvahinko on pakollinen tunnusmerkistöosa. Jos tämä varallisuuskomponentti puuttuu, kiristys ei tule kyseeseen. Törkeän kiristyksen kvalifikaatiot edellyttävät aina, että ensin on ylipäätään olemassa tunnusmerkistön mukainen kiristys.
• Rikoslain 142 § – Ryöstö: Ryöstölle on ominaista, että tekijä ottaa tai pakottaa itselleen toisen irtaimen omaisuuden käyttämällä väkivaltaa henkilöä kohtaan tai uhkaamalla välittömällä hengen tai terveyden vaaralla. Törkeässä kiristyksessä tämä välitön anastusteko puuttuu. Tekijä aiheuttaa varallisuushaittaa välillisesti uhrin toiminnan kautta, joka toimii erityisen ankaran pakon alaisena. Ratkaisevaa on siis myös tässä, kuka varallisuuden siirtymisen aiheuttaa: ryöstössä tekijä itse, törkeässä kiristyksessä uhri kvalifioidun pakon alaisena.

Rikosten yhtymä:

Rikosten todellinen yhtyminen:

Todellinen rikoskonkurrenssi on kyseessä, kun törkeään kiristykseen liittyy muita itsenäisiä rikoksia, kuten ruumiinvamma, vapaudenriisto, vahingonteko tai vaarallinen uhkaus, jotka eivät jo sisälly kvalifioituun tunnusmerkistöön. Näissä tapauksissa rikokset säilyvät rinnakkain, koska eri oikeushyviä loukataan.

Rikosten epäaito yhtyminen:

Epäaito rikoskonkurrenssi on kyseessä, kun toinen tunnusmerkistö kattaa täysin törkeän kiristyksen koko vääryyden. Tällaisissa tilanteissa törkeä kiristys väistyy toissijaisena tunnusmerkistönä, esimerkiksi jos pakottaminen ja varallisuusvahinko sisältyvät täysin erityisempään rikokseen.

Rikosten paljous:

Rikosten paljous on kyseessä, kun useita törkeitä kiristystekoja tehdään itsenäisesti, esimerkiksi ajallisesti selvästi erillisissä pakotustilanteissa tai itsenäisissä varallisuusvahingoissa. Jokainen teko muodostaa oman rikosoikeudellisen yksikkönsä, ellei kyseessä ole luonnollinen teon yhtenäisyys.

Jatkuva rikos:

Yhtenäinen teko voidaan olettaa, jos useat kvalifioidut pakottamisteot ja varallisuusvahingot ovat tiiviissä ajallisessa ja asiallisessa yhteydessä ja perustuvat yhtenäiseen rikosuunnitelmaan. Teko päättyy, kun muuta kvalifioitua pakottamista ei enää tapahdu tai tekijä luopuu rikosuunnitelmastaan.

Todistustaakka & todisteiden arviointi

Syyttäjänvirasto:

Syyttäjän on näytettävä toteen, että syytetty on tehnyt törkeän kiristyksen. Lähtökohtana on kiristyksen näyttäminen toteen, eli että syytetty on väkivallalla tai vaarallisella uhkauksella vaikuttanut henkilöön ja siten saanut tämän tekemään teon, sietämisen tai laiminlyönnin, joka aiheuttaa varallisuusvahinkoa.
Lisäksi on osoitettava, että vähintään yksi törkeän kiristyksen kvalifioiva olosuhde on olemassa.

Erityisesti on osoitettava, että

• pakottamistoimi on tosiasiallisesti tehty väkivallalla tai vaarallisella uhkauksella,
• väkivalta tai uhkaus kohdistui henkilöön,
• uhri pakottamisen seurauksena teki teon, sieti tai laiminlöi,
• tämä toiminta objektiivisesti johti varallisuusvahinkoon uhrille tai kolmannelle osapuolelle,
• pakottamisen ja varallisuusvahingon välillä on kausaalinen yhteys,
• että varallisuusvahinko oli juuri pakottamisen seurausta,

ja lisäksi vähintään yksi törkeän kiristyksen kvalifioiva tunnusmerkki on täyttynyt, erityisesti

• uhkaus kuolemalla, merkittävällä silpomisella tai huomiota herättävällä turmelemisella,
• uhkaus kaappauksella, tuhopoltolla tai ydinenergian, ionisoivan säteilyn tai räjähteiden aiheuttamalla vaaralla,
• uhkaus taloudellisen olemassaolon tai yhteiskunnallisen aseman tuhoamisella,
• pakotetun tai muun asianosaisen saattaminen pidemmäksi aikaa tuskalliseen tilaan,
• ammattimainen tekeminen,
• teon pidempi jatkaminen samaa henkilöä kohtaan,
• tai että teko itsemurhan tai itsemurhayrityksen pakotetun tai muun asianosaisen aiheutti.

Syyttäjän on lisäksi esitettävä, ovatko väkivallan käyttö, uhkauksen sisältö, varallisuusvahinko ja kvalifikaatio objektiivisesti todennettavissa, esimerkiksi

• sekä vihjeillä teon intensiteetistä, kestosta, toistuvuudesta tai ammattimaisuudesta.
• todistajanlausunnoilla,
• viestintätodisteilla, kuten viesteillä tai sähköposteilla,
• videotallenteilla,
• lääkärinlausunnoilla,
• maksuliikenteellä, sopimuksilla tai siirroilla,
• sekä vihjeillä teon intensiteetistä, kestosta, toistuvuudesta tai ammattimaisuudesta.

Tuomioistuin:

Tuomioistuin tutkii kaikki todisteet kokonaisyhteydessä. Se arvioi, onko objektiivisten mittapuiden mukaan kyseessä väkivallalla tai vaarallisella uhkauksella tapahtunut pakottaminen, joka on kausaalisesti johtanut varallisuusvahinkoon.
Lisäksi on tarkistettava, onko väitetty törkeän kiristyksen kvalifikaatio todella olemassa ja voidaanko se epäilyksettä todeta.

Tuomioistuin ottaa huomioon erityisesti

• väkivallan tai uhkauksen luonne, intensiteetti ja kulku,
• ajallinen yhteys pakottamisen ja varallisuutta vahingoittavan toiminnan välillä,
• uhrin konkreettinen toiminta ja hänen päätöksentekovapautensa,
• todistajanlausunnot teon kulusta ja syytetyn osallisuudesta,
• viestinnän sisällöt, maksutodisteet tai muut objektiiviset todisteet,
• olosuhteet, jotka viittaavat vakavaan pakotustilanteeseen,
• olisiko ymmärtäväinen keskivertohenkilö olettanut pakon aiheuttamaa käyttäytymistä,
• vastaako uhkaus sisällöltään törkeän kiristyksen kvalifioituja uhkausmuotoja,
• onko pidempiaikainen tuskallinen tila uskottavasti osoitettu,
• onko kyseessä ammattimaisuus tai teon jatkaminen,
• sekä onko itsemurha tai itsemurhayritys syyksiluettavissa teon seurauksena.

Tuomioistuin erottaa selkeästi pelkistä painostustilanteista ilman pakottamisen luonnetta, puhtaasti sanallisista konflikteista, sosiaalisesti tavanomaisista vaikuttamiskeinoista sekä tapauksista, joissa kiristys on olemassa, mutta törkeän kiristyksen kvalifikaatiota ei voida todistaa.

Syytetty henkilö:

Syytetyllä ei ole todistustaakkaa. Hän voi kuitenkin esittää perusteltuja epäilyksiä erityisesti seuraavien osalta:

• onko väkivaltaa tai vaarallista uhkausta todella käytetty,
• oliko pakottaminen vakava uhkatilanne,
• oliko pakottamisen ja varallisuusvahingon välillä kausaalinen yhteys,
• oliko uhrin toiminta vapaaehtoista,
• oliko kyseessä vain psyykkinen paine ilman tunnusmerkistön intensiteettiä,
• onko väitetty varallisuusvahinko todella tapahtunut,
• onko törkeän kiristyksen kvalifioiva tunnusmerkki todella täyttynyt,
• onko kyseessä pidempi tuskalliseen tilaan saattaminen,
• onko ammattimaisuus tai jatkaminen osoitettavissa,
• onko itsemurha tai itsemurhayritys uskottavasti ja kausaalisesti palautettavissa tekoon,
• sekä ristiriidoissa tai puutteissa syytteessä tai vaihtoehtoisissa tapahtumankuluissa.

Se voi lisäksi osoittaa, että teot ovat olleet väärinymmärrettäviä, tilannesidonnaisia tai ilman pakottamisen luonnetta tai että vaikka kiristystä väitetään, törkeän kiristyksen edellytykset eivät täyty.

Tyypillinen arviointi

Käytännössä törkeässä kiristyksessä ovat erityisen merkityksellisiä seuraavat todisteet:

• todistajanlausunnot pakotustilanteesta, uhkauksen intensiteetistä ja tapahtuman kestosta,
• viestit, sähköpostit tai muut viestintätodisteet uhkauksen sisällöstä ja toistuvuudesta,
• maksukuitit, tilisiirrot tai varallisuuden siirrot,
• videotallenteet tai muut objektiiviset dokumentaatiot,
• lääkärinlausunnot vammoista tai psyykkisistä rasituksista,
• ajalliset kulut, jotka osoittavat yhteyden pakottamisen, varallisuusvahingon ja kvalifikaation välillä,
• vihjeet teon ammattimaisuudesta tai jatkamisesta,
• asiakirjat väitetystä itsemurhasta tai itsemurhayrityksestä ja sen yhteydestä tekoon.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Käytännön esimerkkejä

• Pakotettu rahansiirto kuolemanuhkauksella: Tekijä vaatii henkilöltä huomattavan rahasumman maksamista ja uhkaa nimenomaisesti kuolemalla, jos maksua ei suoriteta. Vakavasta pelosta oman henkensä puolesta uhri siirtää vaaditun summan itse. Tekijä ei ota omaisuutta välittömästi, vaan pakottaa varallisuutta vahingoittavaan tekoon. Varallisuusvahinko syntyy juuri kvalifioidun uhkauksen seurauksena. Kuolemanuhkauksen vuoksi kyseessä on törkeä kiristys.
• Pitkäkestoinen tuskallinen tila jatkuvien uhkausten vuoksi: Tekijä painostaa henkilöä toistuvasti vaarallisilla uhkauksilla pidemmän ajan kuluessa pakottaakseen jatkuviin rahansiirtoihin. Uhri elää jatkuvassa pelossa ja psyykkisessä poikkeustilassa ja suostuu vaatimuksiin välttääkseen lisäeskalaatioita. Ratkaisevaa on, että uhri joutuu käytettyjen keinojen vuoksi pitkäksi aikaa tuskalliseen tilaan. Myös tässä tapauksessa törkeän kiristyksen tunnusmerkistö täyttyy.

Nämä esimerkit havainnollistavat törkeän kiristyksen tyypillisiä ilmenemismuotoja. Tunnusomaista on, että tekijä ei suorita välitöntä anastusta, mutta rikos on selvästi vakavampi, koska joko uhataan erityisen vakavilla haitoilla tai uhri on pitkään intensiivisen pakotustilanteen kohteena. Rikoksen painopiste on siis pakottamisen poikkeuksellisessa intensiteetissä eikä pelkästään varallisuusvahingossa itsessään.

Subjektiivinen tunnusmerkistö

Törkeän kiristyksen subjektiivinen tunnusmerkistö rikoslain 145 §:n mukaan edellyttää tahallisuutta kaikkien kiristyksen tunnusmerkkien osalta. Tekijän on tiedettävä, että hän vaikuttaa henkilöön väkivallalla tai vaarallisella uhkauksella ja saa tämän siten tekemään teon, sietämään tai jättämään tekemättä, mikä aiheuttaa varallisuusvahingon. Hänen on tunnistettava, että uhrin käyttäytyminen ei ole vapaaehtoista, vaan pakotettua.

Tahallisuuden osalta riittää, että tekijä pitää pakottamista ja varallisuusvahinkoa vakavasti mahdollisena ja hyväksyy sen. Mahdollinen tahallisuus riittää. Tarkoitustahallisuutta ei vaadita.

Törkeässä kiristyksessä tahallisuuden on lisäksi kohdistuttava kvalifioivaan olosuhteeseen. Tekijän on ainakin hyväksyttävä se, että hän uhkaa erityisen vakavilla haitoilla, asettaa uhrin pitkäksi aikaa tuskalliseen tilaan, toimii ammattimaisesti, tekee rikoksen jatkuvasti tai että teosta voi aiheutua vakavia seurauksia, kuten itsemurha tai itsemurhayritys pakotustilanteesta.

Myös rikoslain 145 §:ssä vaaditaan rikastumistarkoitusta. Tekijän on ainakin hyväksyttävä se, että hän hankkii itselleen tai kolmannelle oikeudettoman varallisuusedun.

Subjektiivista tunnusmerkistöä ei ole, jos tekijä lähtee vakavasti oikeutuksesta, uhri toimii vapaaehtoisesti tai tekijällä ei ole tahallisuutta kvalifioivien olosuhteiden suhteen.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Syyllisyys & erehdykset

Kieltoerehdys:

Kieltoerehdys vapauttaa vastuusta vain, jos se oli väistämätön. Se, joka toimii tavalla, joka selvästi loukkaa toisten oikeuksia, ei voi vedota siihen, ettei hän tunnistanut teon lainvastaisuutta. Jokaisen on velvollisuus selvittää toimintansa oikeudelliset rajat. Pelkkä tietämättömyys tai kevytmielinen erehdys ei vapauta vastuusta.

Syyllisyysperiaate:

Rangaistavaa on vain se, joka toimii syyllisesti. Tahalliset rikokset edellyttävät, että tekijä tunnistaa olennaisen tapahtuman ja ainakin hyväksyy sen seuraukset. Jos tämä tahallisuus puuttuu, esimerkiksi siksi että tekijä erehtyy luulemaan toimintansa olevan sallittua tai että sitä tuetaan vapaaehtoisesti, kyseessä on korkeintaan huolimattomuus. Tämä ei riitä tahallisissa rikoksissa.

Syyntakeettomuus:

Syyllisyyttä ei kohdistu henkilöön, joka tekohetkellä vakavan mielenterveyden häiriön, sairauden aiheuttaman henkisen heikentymisen tai merkittävän tahdonvoiman puutteen vuoksi ei kyennyt ymmärtämään tekonsa vääryyttä tai toimimaan tämän ymmärryksen mukaisesti. Epäselvissä tapauksissa hankitaan psykiatrinen lausunto.

Vastuuvapauttava pakkotila:

Vastuuvapauttava pakkotila voi olla kyseessä, jos tekijä toimii äärimmäisessä pakkotilanteessa torjuakseen akuutin vaaran omalle tai toisten elämälle. Teon lainvastaisuus säilyy, mutta se voi olla syyllisyyttä vähentävä tai vastuuvapauttava, jos muuta ulospääsyä ei ollut.

Oletettu hätävarjelu:

Se, joka erehtyy luulemaan olevansa oikeutettu puolustautumistoimeen, toimii ilman tahallisuutta, jos erehdys oli vakava ja ymmärrettävä. Tällainen erehdys voi vähentää tai poistaa syyllisyyden. Jos kuitenkin huolimattomuusrikkomus jää, harkitaan huolimatonta tai rangaistusta lieventävää arviointia, mutta ei oikeutusta.

Rangaistuksen poistaminen & diversion

Diversio:

Diversio on törkeässä kiristyksessä säännöllisesti poissuljettu. Tunnusmerkistö edellyttää paitsi pakottamista väkivallalla tai vaarallisella uhkauksella, myös kvalifioivia olosuhteita, kuten erityisen vakavia uhkauksia, pitkäkestoista tuskallista pakotustilannetta, ammattimaista tai jatkuvaa toimintaa tai erityisen vakavia teon seurauksia. Tämän vuoksi törkeä kiristys osoittaa säännöllisesti poikkeuksellisen korkeaa pakottamisen ja varallisuusrikoksen astetta. Tämä lisääntynyt rikosvahinko sulkee yleensä pois diversionaalisen käsittelyn.

Tapauksissa, joissa törkeästä kiristyksestä huolimatta syyllisyys vaikuttaa poikkeuksellisen vähäiseltä ja kvalifioivat olosuhteet ovat toteutuneet vain marginaalisesti, diversiota voidaan teoreettisesti harkita. Uhkauksen intensiteetin, pakottamisen keston, ammattimaisen tai jatkuvan toiminnan lisääntyessä tämä mahdollisuus kuitenkin käytännössä lähenee nollaa.

Diversiota voidaan harkita, jos

• syyllisyys on kokonaisuudessaan poikkeuksellisen vähäinen,
• merkittävää väkivaltaa ei ole käytetty,
• kvalifioiva uhkaus on vain hyvin vähäisen intensiteetin,
• varallisuusvahinko on vähäinen ja täysin korvattu,
• suunnitelmallista tai jatkuvaa toimintaa ei ole,
• asia on selkeä ja hallittavissa,
• ja tekijä on ymmärtäväinen, yhteistyöhaluinen ja valmis sovitteluun.

Jos poikkeuksellisesti diversio tulee kyseeseen, tuomioistuin voi määrätä rahallisia suorituksia, yleishyödyllisiä töitä, valvontaohjeita tai sovittelun. Diversio ei johda tuomioon eikä rikosrekisterimerkintään.

Diversionin poissulkeminen:

Diversio on poissuljettu, jos

• merkittävää väkivaltaa tai erityisen intensiivistä vaarallista uhkausta on käytetty,
• rikossyytteessä on poikkeuksellisen korkea pakottamisen tai vaarantamisen potentiaali,
• teko on tehty tietoisesti suunnitelmallisesti, järjestelmällisesti tai jatkuvasti,
• useita itsenäisiä kiristystekoja on tehty,
• ammattimainen tai järjestelmällinen toiminta on kyseessä,
• lisäksi on erityisiä raskauttavia olosuhteita,
• tai kokonaiskäyttäytyminen merkitsee uhrin päätösvapauden vakavaa ja pysyvää heikentämistä.

Vain selvästi vähäisimmän syyllisyyden, minimaalisen pakottamisen ja välittömän oivalluksen tapauksessa voidaan harkita, onko kyseessä ehdoton poikkeustapaus diversionaalisesta käsittelystä. Käytännössä diversio on törkeässä kiristyksessä lähes poissuljettu ja mahdollinen vain äärimmäisissä poikkeustapauksissa.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Rangaistuksen määrääminen & seuraukset

Tuomioistuin määrää rangaistuksen varallisuusvahingon suuruuden, väkivallan tai erityisen vakavan vaarallisen uhkauksen laadun, keston ja intensiteetin sekä sen mukaan, kuinka voimakkaasti uhrin päätösvapautta ja taloudellista asemaa on heikennetty. Ratkaisevaa on erityisesti, mikä kvalifioiva olosuhde perustelee törkeän kiristyksen, esimerkiksi erityisen vakavat uhkaukset, pitkäkestoinen tuskallinen pakotustilanne, jatkuva tai ammattimainen toiminta tai erityisen vakavat teon seuraukset. On otettava huomioon, onko tekijä toiminut tavoitteellisesti, suunnitelmallisesti tai toistuvasti ja onko käyttäytyminen aiheuttanut poikkeuksellisen intensiivisen pakottamisen vaikutuksen sekä merkittävän varallisuuden heikentymisen.

Raskauttavat asianhaarat ovat olemassa erityisesti, jos

• teko on tehty erityisen intensiivisellä väkivallalla tai poikkeuksellisen vakavalla vaarallisella uhkauksella,
• järjestelmällinen, jatkuva tai ammattimainen toiminta oli kyseessä,
• merkittävä tai elämää uhkaava varallisuusvahinko on syntynyt,
• useita varallisuuseriä tai taloudellisesti keskeisiä asemia oli kyseessä,
• jos on toimittu tunnistettavasta vastustuksesta tai uhrin erityisestä suojelun tarpeesta huolimatta,
• teko on tehty läheisyys-, riippuvuus- tai ylivalta-asemassa,
• tai asiaankuuluvia aiempia tuomioita on olemassa.

Lieventäviä asianhaaroja ovat esimerkiksi

• Nuhteettomuus,
• täydellinen tunnustus ja tunnistettava ymmärrys,
• rikollisen toiminnan varhainen lopettaminen,
• aktiiviset ja täydelliset hyvitystoimet,
• tekijän erityiset rasitus- tai ylikuormitustilanteet,
• tai liian pitkä menettelyaika.

Ehdollinen vankeusrangaistus tulee kyseeseen vain, jos tuomittu rangaistus ei ylitä kahta vuotta ja on olemassa positiivinen sosiaalinen ennuste. Törkeässä kiristyksessä tätä mahdollisuutta kuitenkin käsitellään huomattavasti rajoitetummin ja se on realistinen säännöllisesti vain rikoksen ollessa rangaistuksen määräämisen alarajalla.

Rangaistusasteikko

Törkeästä kiristyksestä on säädetty yhden–kymmenen vuoden vankeusrangaistus. Korotettu rangaistusasteikko koskee tapauksia, joissa kiristykseen käytetään erityisen vakavia uhkauskeinoja, uhri altistetaan pitkäksi aikaa tuskalliselle pakotustilanteelle, toimitaan ammattimaisesti tai jatkuvasti tai teosta aiheutuu poikkeuksellisen vakavia seurauksia, kuten itsemurha tai itsemurhayritys.

Vähäisempiä tapauksia ei ole säädetty törkeän kiristyksen osalta. Jos jokin kvalifioivista olosuhteista on olemassa, on pakko soveltaa yhden–kymmenen vuoden vankeusrangaistusta. Rangaistusta lieventävät olosuhteet voivat vaikuttaa vain tämän rangaistusasteikon sisällä, esimerkiksi kvalifikaation vähäisemmän intensiteetin, rajoitetun teon keston, vähäisemmän vahingon määrän tai tekijän henkilökohtaisen rasitustilanteen vuoksi.

On myös huomattava, että törkeässä kiristyksessäkään jokainen uhkaus ei automaattisesti ole rangaistava. Rangaistavuus poistuu jo silloin, kun käytetty väkivalta tai uhkaus ei ole hyvän tavan vastaista, eli se ei vaikuta epäreilulta, kohtuuttomalta tai sosiaalisesti kestämättömältä. Jos joku ajaa oikeutettua asiaa eikä käytä sopimatonta tai liiallista painostusta, hän ei toimi oikeudenvastaisesti. Jos tällainen ei-hyvän tavan vastainen tilanne on olemassa, rangaistavuus poistuu kokonaisuudessaan, joten rangaistusta ei tule.

Sakko – päiväsakkojärjestelmä

Itävallan rikoslaki määrää sakot päiväsakkojärjestelmän mukaisesti. Päiväsakkojen lukumäärä määräytyy syyllisyyden mukaan, ja päiväkohtainen summa taloudellisen maksukyvyn mukaan. Näin rangaistus mukautetaan henkilökohtaisiin olosuhteisiin ja se pysyy silti tuntuvana.

• Asteikko: enintään 720 päiväsakkoa – vähintään € 4, enintään € 5 000 päivässä.
• Käytännön kaava: Noin 6 kuukauden vankeusrangaistus vastaa noin 360 päiväsakkoa. Tämä muunnos on tarkoitettu vain suuntaa-antavaksi eikä se ole jäykkä kaava.
• Maksamatta jättämisen tapauksessa: Tuomioistuin voi määrätä muuntorangaistuksen. Yleensä pätee: 1 päivä muuntorangaistusta vastaa 2 päiväsakkoa.

Huomautus:

Törkeässä kiristyksessä korkean rangaistusasteikon vuoksi vankeusrangaistus on säännöllisesti etusijalla. Pelkkä sakkorangaistus ei tässä tapauksessa periaatteessa tule kyseeseen. Päiväsakkojärjestelmä saa siksi vain vähäisemmän merkityksen, esimerkiksi lyhyiden vankeusrangaistusten muuntamisen yhteydessä, osittain ehdollisessa vankeudessa tai rangaistuksen määräämisen yhteydessä, mutta ei itsenäisenä pääasiallisena rangaistuksena.

Vankeusrangaistus & (osittain) ehdollinen vapautus

Rikoslain 37 §: Jos laissa säädetty rangaistusuhka on enintään viisi vuotta, tuomioistuin voi lain edellytysten täyttyessä määrätä lyhyen, enintään yhden vuoden vankeusrangaistuksen sijasta sakkorangaistuksen. Tätä säännöstä ei sovelleta törkeään kiristykseen. Koska rangaistusuhka on enintään kymmenen vuotta vankeutta, vankeusrangaistuksen korvaaminen sakkorangaistuksella on poissuljettua jo lähtökohtaisesti. Sakkorangaistusta ei siis voida määrätä vankeusrangaistuksen sijasta.

Rikoslain 43 §: Ehdollinen vankeusrangaistus on mahdollinen, jos tuomittu rangaistus ei ylitä kahta vuotta ja tekijälle on positiivinen sosiaalinen ennuste. Törkeässä kiristyksessä tämä tulee kyseeseen vain poikkeustapauksissa. Kvalifioivien olosuhteiden vuoksi ehdollinen vankeusrangaistus on realistinen vain, jos teko liikkuu rangaistusasteikon ehdottomalla alarajalla eikä ole olemassa selkeitä raskauttavia tekijöitä.

Rikoslain 43a §: Osittain ehdollinen vankeusrangaistus sallii ehdottoman ja ehdollisesti lykätyn rangaistuksen yhdistelmän vankeusrangaistuksissa, jotka ovat yli kuusi kuukautta ja enintään kaksi vuotta. Törkeässä kiristyksessä tätä muotoa voidaan teoreettisesti soveltaa, mutta käytännössä vain ahtaissa poikkeustapauksissa, koska teko osoittaa säännöllisesti korkeaa pakottamisen ja vääryyden astetta. Vakavien uhkausten tai pysyvän pakottamisen tapauksessa se on säännöllisesti poissuljettu.

Rikoslain 50–52 §: Tuomioistuin voi antaa määräyksiä ja määrätä ehdonalaisen valvonnan. Nämä koskevat törkeässä kiristyksessä usein intensiivisiä käyttäytymistä ohjaavia toimenpiteitä, kuten terapeuttisia ehtoja, rakenteellisia valvontatoimenpiteitä tai velvoitteita vahingonkorvaukseen. Tavoitteena on estää uudet vakavat rikokset ja mahdollistaa valvottu sosiaalinen uudelleenintegroituminen.

Tuomioistuinten toimivalta

Asiallinen toimivalta

Törkeässä kiristyksessä laissa säädetty rangaistusasteikko on yhdestä kymmeneen vuotta vankeutta. Täten käräjäoikeuden toimivalta on poissuljettu, koska se on toimivaltainen vain rikoksiin, joista säädetty rangaistusuhka on enintään yksi vuosi vankeutta.

Toimivaltainen on siis joka tapauksessa alueellinen tuomioistuin.

Rangaistusuhan ollessa yli viisi vuotta törkeä kiristys ei enää kuulu yksittäisen tuomarin toimivaltaan. Pääkäsittely on siis käytävä alueellisessa tuomioistuimessa lautamieskokoonpanossa. Tämä kokoonpano ottaa huomioon selvästi lisääntyneen vääryyden ja merkittävän rangaistusuhan.

Valamiehistötuomioistuin sen sijaan ei ole toimivaltainen, koska törkeästä kiristyksestä ei ole säädetty elinkautista vankeusrangaistusta eikä yli viiden vuoden alarajaa, eikä se myöskään kuulu nimenomaisesti valamiehistötuomioistuimelle osoitettuihin rikoksiin.

Paikallinen toimivalta

Paikallisesti toimivaltainen on periaatteessa rikospaikan tuomioistuin, eli siellä, missä väkivaltaa tai vaarallista uhkausta käytettiin ja varallisuutta vahingoittava teko tehtiin tai aiheutettiin.

Jos rikospaikkaa ei voida yksiselitteisesti määrittää, toimivalta määräytyy seuraavasti:

• dem syytetyn henkilön asuinpaikan,
• dem pidätyspaikan,
• tai asianomaisen syyttäjänviraston sijaintipaikka.

Menettely suoritetaan siellä, missä tarkoituksenmukainen ja asianmukainen toteutus on parhaiten varmistettu.

Valitusasteet

Jos alueellinen tuomioistuin lautamieskokoonpanossa antaa tuomion, osapuolilla on oikeus valittaa ylemmille tuomioistuimille.

Tuomiosta voidaan valittaa. Lisäksi säännöllisesti tulee kyseeseen myös purkuhakemus. Tarkastuksen suorittaa hovioikeus tai purkuhakemusten osalta korkein oikeus.

Tällöin valvotaan, onko menettely suoritettu asianmukaisesti ja onko törkeän kiristyksen oikeudellinen arviointi oikea.

Siviilioikeudelliset vaatimukset rikosprosessissa

Törkeässä kiristyksessä vahingon kärsinyt henkilö voi yksityisenä asianomistajana esittää siviilioikeudelliset vaatimuksensa suoraan rikosprosessissa. Koska myös törkeä kiristys kohdistuu väkivallalla tai vaarallisella uhkauksella pakotettuun varallisuusvahinkoa aiheuttavaan käyttäytymiseen, vaatimukset sisältävät erityisesti rahallisia suorituksia, siirrettyjä summia, luovutettuja varallisuuseriä, saatavista luopumisia sekä muita varallisuusvahinkoja, jotka ovat syntyneet pakotetun käyttäytymisen seurauksena.

Tapauksesta riippuen voidaan vaatia myös seurausvahinkojen korvaamista, esimerkiksi jos pakotettu maksu tai teko on aiheuttanut taloudellisia haittoja, likviditeettiongelmia tai toiminnallisia vahinkoja.

Yksityisen asianomistajan liittyminen keskeyttää kaikkien esitettyjen vaatimusten vanhentumisen niin kauan kuin rikosprosessi on vireillä. Vasta lainvoimaisen päätöksen jälkeen vanhentumisaika jatkuu, mikäli vahinkoa ei ole täysin korvattu.

Vapaaehtoinen hyvitys, kuten saatujen summien takaisinmaksu, aiheutetun vahingon korvaaminen tai vakava pyrkimys korvaukseen, voi vaikuttaa rangaistusta lieventävästi, mikäli se tapahtuu ajoissa ja täydellisesti.

Jos tekijä on kuitenkin toiminut erityisen intensiivisellä väkivallalla tai vakavalla vaarallisella uhkauksella, suunnitelmallisesti tai toistuvasti tai tekoon liittyi poikkeuksellisen massiivinen pakotustilanne, myöhempi vahingonkorvaus menettää säännöllisesti suuren osan lieventävästä vaikutuksestaan. Tällaisissa tilanteissa jälkikäteinen korvaus voi vain rajoitetusti kompensoida törkeän kiristyksen lisääntynyttä vääryyttä.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Rikosprosessi yleiskatsaus

Esitutkinnan aloittaminen

Rikosprosessi edellyttää konkreettista epäilyä, jonka perusteella henkilöä pidetään syytettynä ja hän voi käyttää kaikkia syytetyn oikeuksia. Koska kyseessä on virallisen syytteen alainen rikos, poliisi ja syyttäjä aloittavat menettelyn virallisen syytteen nojalla heti, kun epäily on olemassa. Erillistä vahingon kärsineen ilmoitusta ei tähän tarvita.

Poliisi ja syyttäjävirasto

Syyttäjä johtaa esitutkintaa ja määrää sen jatkokulun. Rikospoliisi suorittaa tarvittavat tutkimukset, varmistaa todisteet, kerää todistajanlausunnot ja dokumentoi vahingon. Lopuksi syyttäjä päättää syytteen nostamatta jättämisestä, diversiosta tai syytteestä riippuen syyllisyyden asteesta, vahingon määrästä ja todisteista.

Syytetyn kuulustelu

Ennen jokaista kuulustelua syytetty saa täydellisen tiedon oikeuksistaan, erityisesti oikeudesta vaieta ja oikeudesta avustajaan. Jos syytetty pyytää avustajaa, kuulustelua on lykättävä. Muodollinen syytetyn kuulustelu palvelee syytteen esittämistä ja mahdollisuuden antamista lausunnon antamiseen.

Asiakirjojen tutustuminen

Asiakirjoihin voi tutustua poliisin, syyttäjänviraston tai tuomioistuimen luona. Se sisältää myös todisteet, mikäli tutkinnan tarkoitus ei vaarannu. Yksityisen asianomistajan liittyminen noudattaa rikosprosessilain yleisiä sääntöjä ja mahdollistaa vahingon kärsineelle vahingonkorvausvaatimusten esittämisen suoraan rikosprosessissa.

Pääkäsittely

Pääkäsittelyssä kuullaan todistajia, tehdään oikeudellinen arviointi ja päätetään mahdollisista siviilioikeudellisista vaatimuksista. Tuomioistuin tutkii erityisesti teon kulkua, tahallisuutta, vahingon määrää ja lausuntojen uskottavuutta. Menettely päättyy tuomioon, vapauttavaan tuomioon tai diversionaaliseen ratkaisuun.

Syytetyn oikeudet

• Tiedonsaanti & puolustus: Oikeus tiedonsaantiin, oikeusapuun, vapaaseen puolustajan valintaan, käännösapuun, todistuspyyntöihin.
• Vaitiolovelvollisuus & asianajaja: Oikeus vaieta milloin tahansa; puolustajan avustamisen yhteydessä kuulustelu on lykättävä.
• Tiedotusvelvollisuus: oikea-aikainen tiedotus epäilystä/oikeuksista; poikkeukset vain tutkinnan tarkoituksen turvaamiseksi.
• Asiakirjojen tarkastelu käytännössä: Esitutkinta- ja pääkäsittelyasiakirjat; kolmansien osapuolten pääsy rajoitettu syytetyn hyväksi.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Käytäntö & käyttäytymisvinkit

1. Pysyä vaiti.
   Lyhyt selitys riittää: ”Käytän oikeuttani vaieta ja puhun ensin puolustukseni kanssa.” Tämä oikeus on voimassa jo ensimmäisestä poliisin tai syyttäjän kuulustelusta lähtien.
2. Ota välittömästi yhteyttä puolustukseen.
   Lausuntoa ei tulisi antaa ilman tutkinta-asiakirjojen tarkastelua. Vasta asiakirjojen tarkastelun jälkeen puolustus voi arvioida, mikä strategia ja todisteiden turvaaminen ovat järkeviä.
3. Varmista todisteet viipymättä.
   Kaikki saatavilla olevat asiakirjat, viestit, valokuvat, videot ja muut tallenteet tulisi varmistaa mahdollisimman varhain ja säilyttää kopioina. Digitaaliset tiedot on varmistettava säännöllisesti ja suojattava jälkikäteisiltä muutoksilta. Merkitse tärkeät henkilöt mahdollisiksi todistajiksi ja kirjaa tapahtumien kulku viipymättä muistiin.
4. Älä ota yhteyttä vastapuoleen.
   Omat viestit, puhelut tai julkaisut voidaan käyttää todisteena sinua vastaan. Kaiken viestinnän tulee tapahtua yksinomaan puolustuksen kautta.
5. Varmista video- ja datatallenteet ajoissa.
   Julkisten kulkuneuvojen, tilojen tai kiinteistöhallinnon valvontavideot poistetaan usein automaattisesti muutaman päivän kuluttua. Tietojen varmistuspyynnöt on siksi tehtävä välittömästi operaattoreille, poliisille tai syyttäjänvirastolle.
6. Dokumentoi etsinnät ja takavarikot.
   Kotitarkastusten tai takavarikoiden yhteydessä sinun tulee pyytää kopio määräyksestä tai pöytäkirjasta. Merkitse ylös päivämäärä, kellonaika, osallistuneet henkilöt ja kaikki mukaan otetut esineet.
7. Pidätyksen yhteydessä: ei lausuntoja asiasta.
   Vaadi välitöntä ilmoitusta puolustuksellesi. Tutkintavankeus voidaan määrätä vain, jos on kiireellinen rikosepäily ja lisäksi pidätysperuste. Lievennetyt keinot (esim. lupaus, ilmoitusvelvollisuus, lähestymiskielto) ovat etusijalla.
8. Valmistele hyvitys kohdennetusti.
   Maksut, symboliset suoritukset, anteeksipyynnöt tai muut hyvitystarjoukset tulee hoitaa ja todistaa yksinomaan puolustuksen kautta. Jäsennelty hyvitys voi vaikuttaa positiivisesti diversionaaliseen menettelyyn ja rangaistuksen määräämiseen.

Edunne asianajajan tuella

Törkeä kiristys yhdistää pakottamisen erityisen intensiivisellä väkivallalla tai vakavalla vaarallisella uhkauksella varallisuusvahinkoon. Oikeudellinen arviointi riippuu ratkaisevasti konkreettisesta teonkulusta, pakottamisen laadusta ja intensiteetistä, kvalifioivista olosuhteista sekä todistusaineistosta. Jo pienet poikkeamat tosiseikoissa voivat ratkaista, onko kyseessä todella törkeä kiristys, vain yksinkertainen kiristys, pelkkä pakottaminen vai hyvän tavan vastaisuuden puuttuessa ylipäätään ei rangaistavuutta.

Eine varhainen asianajajan tuki varmistaa, että asiaintila luokitellaan oikein, todisteet arvioidaan kriittisesti ja lieventävät olosuhteet käsitellään oikeudellisesti hyödynnettäväksi.

Asianajotoimistomme

• tarkistaa, täyttyvätkö törkeän kiristyksen edellytykset todella vai onko jokin muu oikeudellinen arviointi tarpeen,
• analysoi todistusaineistoa erityisesti väkivallan, kvalifioidun uhkauksen, pakotustilanteen keston, syy-yhteyden ja varallisuusvahingon osalta,
• selvittää, olivatko käytetyt keinot hyvän tavan vastaisia vai tuleeko kyseeseen poikkeus rangaistavuudesta,
• kehittää selkeän puolustusstrategian, joka luokittelee teonkulun täydellisesti ja oikeudellisesti tarkasti.

Rikosoikeuteen erikoistuneena edustajana varmistamme, että törkeän kiristyksen syytös tutkitaan huolellisesti ja että menettelyä johdetaan kestävällä tosiasiallisella ja oikeudellisella pohjalla.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

UKK – Usein kysytyt kysymykset

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio