Peruuttaminen ennaltaehkäisevien toimenpiteiden yhteydessä

Peruuttaminen ennaltaehkäisevien toimenpiteiden yhteydessä

Rikoslain 54 §:n mukainen peruuttaminen koskee henkilöitä, jotka on vapautettu ehdollisesti ennaltaehkäisevästä toimenpiteestä, esimerkiksi rikoslain 21–23 §:n mukaisesta laitoksesta päihderiippuvaisille rikoksentekijöille tai muusta vastaavasta laitoksesta. Nämä toimenpiteet eivät ole rangaistuksia, vaan ne palvelevat yleisön suojelemista ja niiden henkilöiden hoitamista, joiden psyykkinen häiriö tai riippuvuus on johtanut rikokseen. Jos käy ilmi, että vaarallisuus jatkuu tai asianomainen ei noudata ehtoja, tuomioistuin voi peruuttaa vapauttamisen ja panna toimenpiteen uudelleen täytäntöön.

Rikoslain 54 §:n mukainen peruuttaminen tapahtuu, kun tuomioistuin kumoaa ehdonalaisen vapauttamisen ennaltaehkäisevästä toimenpiteestä, koska henkilön vaarallisuus jatkuu.

Peruuttamisen edellytykset

Peruuttaminen tapahtuu samojen periaatteiden mukaisesti kuin rikoslain 53 §:ssä. Ratkaisevaa on, onko vaarallisuus, johon ennaltaehkäisevä toimenpide kohdistuu, edelleen olemassa ja onko peruuttaminen tarpeen uusien rikosten estämiseksi.

Rikoslain 53 §:n mukaan harkittavaksi tulee kaksi peruskonstellaatiota. Ensinnäkin uusi rikollinen teko koeajan aikana, joka johtaa tuomioon. Toiseksi merkittävä ohjeiden laiminlyönti, kuten virallisesti annettujen ohjeiden tahallinen noudattamatta jättäminen tai jatkuva pako ehdonalaisvalvonnan vaikutuksesta. Molemmissa tapauksissa tuomioistuin harkitsee, onko peruuttaminen todella tarpeen. Automaattista menettelyä ei ole. Ennen peruuttamista tuomioistuimen on harkittava lievempiä keinoja, erityisesti koeajan pidentämistä, lisäohjeiden antamista sekä ehdonalaisvalvonnan määräämistä tai jatkamista.

Tyypillisiä peruuttamisen syitä ovat

• Retkahdukset riippuvuuteen tai väkivaltaan,
• kieltäytyminen terapeuttisista ohjeista,
• hoidon tai jälkihoidon keskeyttäminen,
• uudet rikolliset teot, jotka osoittavat jatkuvaa vaarallisuutta.

Tuomioistuin arvioi aina, onko vakaa elämäntapa laitoksen ulkopuolella realistinen vai näyttääkö toimenpiteeseen palauttaminen tarpeelliselta uusien rikosten estämiseksi.

Oikeudellinen päätös ja vaihtoehdot

Peruuttaminen voidaan määrätä vain, jos lievemmät toimenpiteet eivät riitä. Vaihtoehtoina tulevat kyseeseen:

• Koeajan pidentäminen,
• uudet terapia- tai ilmoitusohjeet,
• tiiviimpi valvonta ehdonalaisvalvonnan kautta,
• avohoitojen jatkaminen lääkärin valvonnassa.

Tuomioistuimen on aina valittava lievin soveltuva keino. Vasta kun kaikki muut toimenpiteet ovat osoittautuneet tehottomiksi tai riittämättömiksi, peruuttaminen voidaan toteuttaa.

Sebastian Riedlmair
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Der Widerruf nach § 54 StGB ist kein Ausdruck des Scheiterns einer Behandlung, sondern eine Konsequenz fortbestehender Gefährlichkeit. Er dient der Sicherung der Rechtsordnung und dem Schutz der Allgemeinheit, nicht der Bestrafung.“

Koeajan pidentäminen

Jos rikoslain 21 §:n mukaisesta laitoksesta vapauttamista ei peruuteta, tuomioistuin voi pidentää koeaikaa enintään viiteentoista vuoteen.
Jos alun perin määrätty koeaika on viisi vuotta, sitä voidaan pidentää enintään kymmeneen vuoteen.

Alkuperäisen tai pidennetyn koeajan lähestyessä loppuaan tuomioistuin voi määrätä uuden pidennyksen enintään kolmella vuodella, jos erityiset syyt puoltavat sitä, että sijoituksen uhka on edelleen tarpeen vaarallisuuden estämiseksi.
Toistuva pidennys on nimenomaisesti sallittu.

Samalla tuomioistuin tarkistaa, onko uusia ohjeita annettava ja onko ehdonalaisvalvonta tarpeen.

Lääketieteellinen hoito ja sijoitus

Jos ehdonalaisen vapauttamisen yhteydessä on annettu määräys lääketieteelliseen hoitoon hakeutumisesta ja on perusteltu epäilys, että asianomainen ei noudata tätä määräystä, tuomioistuin voi määrätä laitoshoitoon.
Tällaisissa tapauksissa on ilmoitettava turvallisuusviranomaiselle, jonka on toimittava sijoituslain (UbG) 9 §:n mukaisesti. Tuomioistuimelle ilmoitetaan aloitetuista toimenpiteistä ja se päättää, pysyykö vapauttaminen voimassa vai peruutetaanko se.

Uusi toimenpide koeajan aikana

Jos asianomainen tekee koeajan aikana uuden rikollisen teon ja sen seurauksena määrätään uudelleen ennaltaehkäisevä toimenpide rikoslain 21–23 §:n mukaisesti, aikaisempi määräys raukeaa.
Tällä pyritään varmistamaan, että vain yksi ajankohtainen toimenpide on voimassa eikä synny kaksoissääntelyä.

Poikkeus: Hoidon toivottomuus

Peruuttaminen ei ole sallittua, jos hoidon jatkaminen vaikuttaa jo alusta alkaen toivottomalta. Tällaisissa tapauksissa palauttamisella laitokseen ei olisi terapeuttista tai turvallisuuteen liittyvää hyötyä. Tuomioistuin ei saa siksi peruuttaa vapauttamista.

Oikeudellinen arviointi

Rikoslain 54 § täydentää ehdonalaisten vapauttamisten järjestelmää erityispreventiivisellä suojamekanismilla. Se yhdistää turvallisuuden ja hoidon porrastetussa menettelyssä.
Tavoitteena on suojella yhteiskuntaa puuttumatta tarpeettomasti yksilön vapauteen.
Oikeudellisen päätöksen on siksi aina perustuttava ajantasaiseen vaarallisuusennusteeseen ja suhteellisuusperiaatteeseen.

Edunne asianajajan tuella

Rikosprosessi on asianosaisille huomattava rasite. Jo alussa uhkaavat vakavat seuraukset – pakkokeinoista, kuten kotietsinnästä tai pidätyksestä, rikosrekisterimerkintöihin ja vankeus- tai sakkorangaistuksiin. Ensimmäisen vaiheen virheitä, kuten harkitsemattomia lausuntoja tai puutteellista todisteiden varmistamista, ei usein voida enää korjata myöhemmin. Myös taloudelliset riskit, kuten vahingonkorvausvaatimukset tai menettelyn kustannukset, voivat painaa merkittävästi.

Erityisosaamiseen perustuva rikosoikeudellinen puolustus varmistaa, että oikeutesi säilyvät turvattuina alusta alkaen. Se antaa turvaa poliisin ja syyttäjän kanssa asioidessa, suojaa itsekriminointia vastaan ja luo perustan selkeälle puolustusstrategialle.

Asianajotoimistomme:

• tutkii, onko ja missä määrin syyte oikeudellisesti perusteltu,
• tukee sinua esitutkinnassa ja pääkäsittelyssä,
• varmistaa oikeudellisesti pätevät hakemukset, lausunnot ja menettelyvaiheet,
• tukee siviilioikeudellisten vaatimusten torjumisessa tai sääntelyssä,
• turvaa oikeutesi ja etusi tuomioistuimessa, syyttäjänvirastossa ja asianomistajia kohtaan

Peter Harlander
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Machen Sie keine inhaltlichen Aussagen ohne vorherige Rücksprache mit Ihrer Verteidigung. Sie haben jederzeit das Recht zu schweigen und eine Anwältin oder einen Anwalt beizuziehen. Dieses Recht gilt bereits bei der ersten polizeilichen Kontaktaufnahme. Erst nach Akteneinsicht lässt sich klären, ob und welche Einlassung sinnvoll ist.“

Usein kysytyt kysymykset – FAQ