Rangaistuksen määrääminen päihtymystilassa

Rangaistuksen määrääminen päihtymystilassa

Päihtymystila voi vaikuttaa tekijän syyntakeisuuteen poissulkematta sitä kokonaan. Tällaisissa tapauksissa tuomioistuin tutkii, lieventääkö päihtymystila rangaistusta ja missä määrin. Perusajatuksena on, että alentunut syyntakeisuus voidaan ottaa huomioon, mutta tekijä ei voi vedota itse aiheutettuun alkoholin tai huumeiden käyttöön välttääkseen vastuuta.

Päihtymystila voi lieventää rangaistusta, jos se todella heikentää ymmärrys- tai tahdonvaltaisuutta, mutta vain silloin, kun päihtymystilan aiheuttaminen ei ollut itse moitittavaa.

Periaate

Itävallan rikoslaki suhtautuu päihtymystiloihin erityisen pidättyvästi. Se, joka vapaaehtoisesti saattaa itsensä tilaan, jossa hän ei ole enää täysin syyntakeinen, kantaa vastuun seurauksista. Vain jos päihdyttävän aineen nauttiminen tai käyttö vaikuttaa olosuhteiden mukaan ymmärrettävältä, voi tämä johtaa rangaistuksen lieventämiseen.

Tuomioistuin tutkii, onko päihtymystila todella vähentänyt syyllisyyttä vai onko tekijä itse vastuussa siitä, koska hän esimerkiksi tahallisesti käytti alkoholia tai huumeita, vaikka vaikea tilanne oli ennakoitavissa.

Merkitys

Rikoslain 35 § säätelee itse aiheutetun ja itse aiheuttamattoman päihtymystilan välistä rajaa. Päihtymystila lieventää rangaistusta vain, jos se on todella heikentänyt kykyä ymmärtää teon vääryys tai toimia sen mukaisesti, eikä tätä heikennystä kumoa itse aiheutettu päihtymystila.

Tämä tarkoittaa:

• Jos kyseessä on ymmärrettävä, ei kevytmielinen päihtymystila, tuomioistuin voi määrätä lievemmän rangaistuksen.
• Jos tekijä sen sijaan on tarkoituksellisesti juonut tai päihtynyt, vaikka tiesi joutuvansa vaaralliseen tilanteeseen, tätä olosuhdetta pidetään itse aiheutettuna.

Näin ollen rikoslain 35 § muodostaa tiukan poikkeussäännöksen rangaistuksen määräämisessä ja estää alkoholin tai huumeiden käyttämisen yleispätevänä puolusteluna.

Huomioiminen käytännössä

Käytännössä todistuskysymyksellä on keskeinen rooli. Tuomioistuin tukeutuu lääketieteellisiin ja psykologisiin lausuntoihin selvittääkseen, missä määrin päihtymystila on vaikuttanut ymmärrys- tai tahdonvaltaisuuteen. Tärkeää on myös, oliko päihtymystilan aiheuttaminen tarkoituksellista vai tilannesidonnaista ja pystyikö tekijä ennakoimaan vaikutukset.

Rangaistuksen lieventäminen voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun tekijä joutui päihtymystilaan lääkkeiden tai tiedostamattoman yhteisvaikutuksen vuoksi ilman tarkoitusta. Lievennystä ei tapahdu, jos tekijä tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että päihtymystilan aiheuttaminen heikentää hänen käyttäytymisensä hallintaa.

Päätös edellyttää aina kokonaisarviointia: heikentymisen aste, päihdyttävän aineen tyyppi, päihtymystilan aiheuttamisen olosuhteet ja henkilökohtainen vastuu määrittävät yhdessä rangaistuksen mittaa.

Sebastian Riedlmair
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Eine Alkoholisierung kann nur dann strafmildernd wirken, wenn sie die Schuldfähigkeit tatsächlich beeinträchtigt hat und nicht selbst verschuldet war. Das Gericht bewertet dabei immer den konkreten Einzelfall.“

Arvioinnin keskeiset kriteerit

• Päihtymystilan tyyppi ja syy: Alkoholi, huumeet tai lääkkeet vaikuttavat eri tavoin ja eri voimakkuudella syyntakeisuuteen.
• Päihtymystilan aiheuttamisen vapaaehtoisuus: Mitä tietoisemmin päihtymystila on aiheutettu, sitä vähäisempi on lieventävä vaikutus.
• Vaaran ennakoitavuus: Se, joka pystyi ennakoimaan joutuvansa vaaralliseen tilaan, ei voi vedota lievennykseen.
• Tahdonvaltaisuuden todellinen rajoittuminen: Pelkkä alkoholin käyttö ei riitä; ratkaisevaa on todistettavissa oleva heikentyminen.
• Kokonaiskäyttäytyminen ennen tekoa, sen aikana ja sen jälkeen: Katumus, yhteistyö ja ymmärrys voidaan ottaa huomioon täydentävästi.

Suhde erityisiin lieventäviin perusteisiin

Rikoslain 35 § liittyy läheisesti rikoslain 34 §:ään. Kun rikoslain 34 § mainitsee muita lieventäviä olosuhteita, kuten katumuksen, vahingonkorvauksen tai nuoruuden kokemattomuuden, rikoslain 35 § viittaa päihtymystilan erityiseen tilanteeseen.

Molemmat voidaan ottaa huomioon samanaikaisesti, jos ne eivät mene päällekkäin. Tämä tarkoittaa, että alkoholin käyttö voi lisäksi lieventää rangaistusta, jos myös muita vapauttavia olosuhteita on olemassa. Ratkaisevaa on aina kokonaistilanne ja se, kuinka voimakkaasti tekijä oli todella heikentynyt ja millaisen vastuun hän kantaa tilastaan.

Edunne asianajajan tuella

Rikosoikeudellinen menettely on asianosaisille huomattava rasite. Jo alussa uhkaavat vakavat seuraukset – pakkotoimista, kuten kotietsinnästä tai pidätyksestä, rikosrekisterimerkintöihin ja vankeus- tai sakkorangaistuksiin. Virheitä alkuvaiheessa, kuten harkitsemattomia lausuntoja tai puutteellista todisteiden varmistamista, ei usein voida enää korjata myöhemmin. Myös taloudelliset riskit, kuten vahingonkorvausvaatimukset tai menettelyn kustannukset, voivat painaa raskaasti.

Erikoistunut rikosoikeudellinen puolustus varmistaa, että oikeutesi säilyvät alusta alkaen. Se antaa turvaa poliisin ja syyttäjän kanssa asioidessa, suojaa itsekriminointia vastaan ja luo perustan selkeälle puolustusstrategialle.

Asianajotoimistomme:

• tarkistaa, onko ja missä määrin syyte oikeudellisesti kestävä,
• tukee sinua esitutkinnassa ja pääkäsittelyssä,
• varmistaa oikeudellisesti pätevät hakemukset, lausunnot ja menettelyvaiheet,
• tukee siviilioikeudellisten vaatimusten torjumisessa tai sääntelyssä,
• valvoo oikeuksianne ja etujanne tuomioistuimessa, syyttäjänvirastossa ja asianomistajia kohtaan.

Peter Harlander
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Machen Sie keine inhaltlichen Aussagen ohne vorherige Rücksprache mit Ihrer Verteidigung. Sie haben jederzeit das Recht zu schweigen und eine Anwältin oder einen Anwalt beizuziehen. Dieses Recht gilt bereits bei der ersten polizeilichen Kontaktaufnahme. Erst nach Akteneinsicht lässt sich klären, ob und welche Einlassung sinnvoll ist.“

Usein kysytyt kysymykset – UKK