Törkeä ryöstö

Rikoslain 143 §:n mukaan törkeä ryöstö tapahtuu, jos rikoslain 142 §:n mukainen ryöstön perustunnusmerkistö täyttyy erityisen vaarallisissa olosuhteissa. Tämä on erityisesti kyseessä, jos tekijä käyttää teossa asetta tai aiheuttaa uhrille vakavia ruumiinvammoja.

Omaisuuteen kohdistuva hyökkäys liittyy tällöin merkittävästi lisääntyneeseen väkivalta- tai vaaratekijään. Törkeän ryöstön lisääntynyt vääryys johtuu hyökkäyksen tehostetusta intensiteetistä uhrin ruumiillista koskemattomuutta, henkeä tai terveyttä vastaan ja oikeuttaa huomattavasti ankarampaan rikosoikeudelliseen arviointiin. Myös törkeässä ryöstössä riittää, että esineen tosiasiallinen hallinta saadaan haltuun lyhyeksikin ajaksi.

Objektiivinen tunnusmerkistö

Objektiivinen tunnusmerkistö kattaa yksinomaan ulkoisesti havaittavan tapahtuman. Ratkaisevaa on ainoastaan se, mikä olisi neutraalilla havainnoinnilla, esimerkiksi kameralla, todettavissa: konkreettiset teot, tapahtumaketjut, käytetyt välineet ja aiheutuneet seuraukset. Sisäiset prosessit, kuten tahallisuus, motiivit tai aikomukset, jäävät huomiotta eivätkä kuulu objektiiviseen tunnusmerkistöön.

Törkeän ryöstön objektiivinen tunnusmerkistö edellyttää ensinnäkin, että kaikki rikoslain 142 §:n mukaisen perusrikoksen tunnusmerkit täyttyvät. Edellytyksenä on siten vieraan irtaimen esineen anastaminen tai pakottaminen luovuttamaan käyttämällä väkivaltaa henkilöä vastaan tai uhkaamalla välittömällä hengen tai terveyden vaaralla. Ratkaisevaa on, että tekijä ei ainoastaan saa esinettä haltuunsa, vaan hankkii sen välittömän henkilökohtaisen pakon alaisena tai antaa sen hankkia itselleen.

Anastaminen tarkoittaa, että tekijä riistää oikeutetulta tosiasiallisen esineen hallinnan ja perustaa uuden esineen hallinnan itse tai kolmannen osapuolen kautta. Pakottaminen luovuttamaan on kyseessä, kun uhri väkivallan tai uhkauksen seurauksena itse tekee teon, jonka kautta tekijä saa esineen. Molemmissa tapauksissa ratkaisevaa on, että esine joutuu pakon alaisena tekijän hallintaan.

Tekovälineen on kohdistuttava henkilöön. Väkivallan on oltava fyysistä tai sen on välittömästi pyrittävä murtamaan uhrin vastarinta. Uhkauksen on liityttävä välittömään hengen tai terveyden vaaraan ja sen on oltava omiaan aiheuttamaan uhrissa perusteltua pelkoa. Pakon on oltava funktionaalisesti sidoksissa anastamiseen tai pakottamiseen luovuttamaan ja sen on mahdollistettava tai turvattava nämä.

Objektiivinen tunnusmerkistö täyttyy jo, jos tekijä saa edes lyhytaikaisesti tosiasiallisen esineen hallinnan. Pysyvä hallinta, myöhempi käyttö tai taloudellinen hyöty eivät ole tarpeen. Vääryyden painopiste on omaisuuteen kohdistuvan puuttumisen ja välittömän väkivalta- tai uhkaustilanteen yhdistelmässä.

Raskauttavat olosuhteet

Perustunnusmerkistön lisäksi rikoslain 143 § edellyttää lisäobjektiivisia kvalifioivia tunnusmerkkejä, jotka lisäävät teon vääryyttä merkittävästi.

A törkeä ryöstö rikoslain 143 §:n 1 momentin mukaan on objektiivisesti kyseessä, jos

• tekijä tekee ryöstön käyttämällä asetta tai
• toimii rikollisjärjestön jäsenenä toisen jäsenen avustuksella.

Aseen käyttö edellyttää, että käytetään esinettä, joka on luonteeltaan omiaan aiheuttamaan merkittäviä vammoja, ja että sitä käytetään teon yhteydessä toiminnallisesti väkivallan tai uhkauksen toteuttamiseen. Osallistuminen rikollisjärjestön toimintaan edellyttää useiden jäsenten koordinoitua yhteistyötä pitkäaikaisen rakenteen puitteissa.

Mukaan Rikoslain 143 §:n 2 momentti sisältää toisen objektiivisen kvalifikaation, jos käytetty väkivalta johtaa vakaviin teon seurauksiin. Ratkaisevia ovat tällöin tosiasiallisesti aiheutuneet seuraukset, ei pelkästään menettelyn vaarallisuus.

Erityisesti katetaan

• vakavat ruumiinvammat,
• ruumiinvammat, joilla on vakavia pysyviä seurauksia tai
• ihmisen kuolema.

Näiden seurausten on oltava kausaalisesti palautettavissa ryöstön yhteydessä käytettyyn väkivaltaan.

Tarkistusvaiheet

Tekijä:

Tekijänä voi olla kuka tahansa rikosoikeudellisesti vastuussa oleva henkilö. Erityisiä henkilökohtaisia ominaisuuksia ei vaadita.

Rikoksen kohde:

Tekokohde on vieras irtain esine, jolla on varallisuusarvoa, joka ei ole tekijän yksinomaisessa omistuksessa ja joka voidaan tosiasiallisesti anastaa tai pakottaa luovuttamaan.

Tekotapa:

Tekotapa koostuu esineen anastamisesta tai pakottamisesta luovuttamaan käyttämällä väkivaltaa tai kvalifioitua uhkausta, täydennettynä rikoslain 143 §:n mukaisilla kvalifioivilla olosuhteilla, kuten aseen käytöllä, osallistumisella rikollisjärjestön toimintaan tai vakavilla teon seurauksilla.

Rikoksen seuraus:

Teon tuloksena on esineen tosiasiallisen hallinnan saaminen tekijän toimesta ja oikeutetun hallinnan menettäminen. Lyhytaikainen hallinta riittää.

Kausaalisuus:

Anastamisen tai pakottamisen luovuttamaan on oltava kausaalisesti palautettavissa väkivaltaan tai uhkaukseen. Ilman pakkoa omaisuuteen puuttuminen ei olisi tapahtunut.

Objektiivinen syyksilukeminen:

Tulos on objektiivisesti syyksiluettava, jos juuri se riski toteutuu, jonka törkeän ryöstön tunnusmerkistö pyrkii estämään, nimittäin että vieras omaisuus riistetään henkilöltä välittömällä väkivallalla, aseen käytöllä tai eksistentiaalisella uhkauksella.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Rajaaminen muihin rikoksiin

Ryöstön tunnusmerkistö kattaa tapaukset, joissa vieras irtain esine väkivaltaa henkilöä vastaan tai uhkaamalla välittömällä hengen tai terveyden vaaralla otetaan tai pakotetaan luovuttamaan. Vääryyden painopiste on omaisuusrikoksen ja välittömän henkilökohtaisen pakon funktionaalisessa yhteydessä. Ratkaisevaa ei ole pelkästään omaisuuden riistäminen, vaan uhrin ruumiillisen koskemattomuuden konkreettinen vaarantaminen anastamisen tai pakottamisen luovuttamaan hetkellä.

• Rikoslain 131 § – Ryöstövarastaminen: Rajaaminen tapahtuu väkivallan käytön ajankohdan mukaan. Ryöstössä tekijä käyttää väkivaltaa tai kvalifioitua uhkausta jo esineen hankkimiseksi. Ryöstövarastamisessa tekijä tekee ensin varkauden ilman väkivaltaa ja käyttää vasta anastamisen jälkeen väkivaltaa tai uhkaa välittömällä hengen tai terveyden vaaralla saadakseen saaliin, turvatakseen sen tai mahdollistaakseen paon.
• Rikoslain 144 § – Kiristys: Kiristys eroaa ryöstöstä teon kohdistumispisteen perusteella. Kun ryöstössä vieras irtain esine saadaan välittömästi pakon alaisena, kiristys kohdistuu uhrin tekoon, sietämiseen tai laiminlyöntiin, jonka kautta vasta omaisuusvahinko aiheutuu. Vahinko syntyy välillisesti pakotetun käyttäytymisen kautta, ei tekijän välittömällä puuttumisella esineeseen.

Rikosten yhtymä:

Rikosten todellinen yhtyminen:

Todellinen kilpailu on kyseessä, kun törkeään ryöstöön liittyy muita itsenäisiä rikoksia, kuten vahingonteko, ruumiinvamma, kotirauhan rikkominen tai vaarallinen uhkaus. Törkeä ryöstö säilyttää itsenäisen vääryytensä, koska eri oikeushyviä loukataan. Rikokset ovat rinnakkaisia, ellei syrjäyttämistä tapahdu.

Rikosten epäaito yhtyminen:

Syrjäyttäminen erityisyyden perusteella tulee kyseeseen, jos toinen tunnusmerkistö kattaa törkeän ryöstön koko vääryyden sisällön täysin. Tämä on erityisesti kyseessä tapauksissa, joissa lisääntynyt väkivaltapotentiaali tai vakavat teon seuraukset muodostavat laadullisesti tehostetun ilmenemismuodon. Näissä tapauksissa perustunnusmerkistö väistyy.

Rikosten paljous:

Rikosten paljous on kyseessä, kun useita ryöstötekoja tehdään itsenäisesti, esimerkiksi ajallisesti erillisissä hyökkäyksissä tai eri rikoksen kohteisiin. Jokainen teko muodostaa oman rikosoikeudellisen yksikkönsä, ellei kyseessä ole luonnollinen teon yhtenäisyys.

Jatkuva rikos:

Yhtenäinen teko voidaan olettaa, jos useat pakottamisteot ja omaisuuden anastukset liittyvät välittömästi toisiinsa ja niitä tukee yhtenäinen tahallisuus, esimerkiksi useissa pääsyissä saman rikosuunnitelman puitteissa. Teko päättyy, kun muita pakottamisteoja ei enää tapahdu tai tekijä luopuu tahallisuudestaan.

Todistustaakka & todisteiden arviointi

Syyttäjänvirasto:

Syyttäjän on osoitettava, että syytetty on tehnyt ryöstön ja lisäksi rikoslain 143 §:n mukaiset kvalifioivat edellytykset täyttyvät. Ratkaisevaa on ensin osoittaa, että oikeutetulta vieras irtain esine väkivaltaa henkilöä vastaan tai uhkaamalla välittömällä hengen tai terveyden vaaralla otettiin tai pakotettiin luovuttamaan. Ratkaisevaa ei ole pelkästään omaisuuden riistäminen, vaan erityisesti välitön pakko henkilöä kohtaan esineen hankkimisen yhteydessä.

Lisäksi on osoitettava, että törkeän ryöstön kvalifioivat olosuhteet toteutuivat, esimerkiksi aseen käyttö, useiden tekijöiden osallistuminen rikollisjärjestön puitteissa tai vakavien teon seurausten aiheutuminen.

Erityisesti on osoitettava, että

• anastaminen tai pakottaminen luovuttamaan todella tapahtui,
• esine oli toisen, eli se ei ollut yksinomaan syytetyn omistuksessa,
• väkivaltaa henkilöä vastaan tai kvalifioitua uhkausta käytettiin,
• pakko oli funktionaalisesti sidoksissa esineen hankkimiseen,
• oikeutettu menetti sen seurauksena tosiasiallisen hallinnan esineestä,
• syytetty itse tai kolmannen osapuolen kautta perusti uuden hallinnan, vaikka se oli vain lyhytaikaista,
• omaisuuteen puuttuminen on kausaalisesti palautettavissa väkivaltaan tai uhkaukseen,
• lisäksi rikoslain 143 §:n mukainen kvalifioiva tunnusmerkki täyttyy, esimerkiksi aseen käyttö, järjestäytynyt teko tai vakavat vammat.

Syyttäjän on lisäksi esitettävä, ovatko väitetty väkivallan käyttö, uhkaus, anastaminen ja kukin kvalifioiva tunnusmerkki objektiivisesti todennettavissa.

Tuomioistuin:

Tuomioistuin tutkii kaikki todisteet kokonaisyhteydessä ja arvioi, onko objektiivisten mittapuiden mukaan kyseessä ryöstö, johon liittyy rikoslain 143 §:n mukaisia kvalifioivia olosuhteita. Keskeistä on kysymys siitä, onko henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkausta käytetty, oliko se kausaalinen ja funktionaalinen omaisuuden riistämiselle ja onko syytetty sen kautta saanut tosiasiallisen hallinnan esineestä.

Lisäksi tuomioistuin tutkii, ovatko törkeän ryöstön raskauttavat olosuhteet todella toteutuneet ja ovatko ne objektiivisesti syyksiluettavissa syytetylle.

Tuomioistuin ottaa huomioon erityisesti

• väkivallan käytön tai uhkauksen luonteen, intensiteetin ja kulun,
• pakon ja omaisuuden riistämisen välinen ajallinen yhteys,
• hallintasuhteet ennen ja jälkeen tapahtuman,
• väitetyn aseen tai vaarallisen välineen luonne ja käyttötapa,
• muiden tekijöiden osallistuminen ja heidän yhteistyönsä,
• aiheutuneiden vammojen tai teon seurausten luonne ja vakavuus,
• todistajanlausunnot teon kulusta ja syytetyn osallisuudesta,
• Videotallenteet, lääketieteelliset asiakirjat tai muut objektiiviset todisteet,
• olosuhteet, jotka viittaavat välittömään hengen tai terveyden vaaraan,
• olisiko järkevä keskivertoihminen olettanut pakon aiheuttamaa luovuttamista tai anastamista lisääntyneen vaaran alaisena.

Tuomioistuin rajaa selkeästi pelkistä pelotteluista ilman pakottavaa luonnetta, puhtaasti sanallisiin konflikteihin, yksinkertaisiin ryöstömuotoihin ilman kvalifikaatiota sekä tilanteisiin, joissa rikoslain 143 §:n mukaisia raskauttavia edellytyksiä ei voida näyttää toteen.

Syytetty henkilö:

Syytetyllä henkilöllä ei ole todistustaakkaa. Hän voi kuitenkin esittää perusteltuja epäilyjä erityisesti seuraavista asioista:

• käytettiinkö todella väkivaltaa tai kvalifioitua uhkausta,
• oliko pakko välitön hengen tai terveyden vaara,
• oliko pakon ja omaisuuden riistämisen välillä kausaalinen yhteys,
• luovutettiinko omaisuus vapaaehtoisesti,
• oliko kyseessä vain uhkaus ilman riittävää intensiteettiä,
• perustettiinko tosiasiallinen omaisuuden hallinta ylipäätään,
• onko väitetty kvalifioiva tunnusmerkki, esimerkiksi aseen käyttö tai vakava vamma, todella olemassa tai syyksiluettava,
• ristiriitoja tai aukkoja teon kulun kuvauksessa,
• vaihtoehtoisia tapahtumankulkuja, jotka voisivat selittää omaisuuden menetyksen toisin.

Se voi myös esittää, että teot olivat väärinymmärrettäviä, tilannesidonnaisia tai ilman kvalifioitua pakottavaa luonnetta tai että törkeän ryöstön edellytykset eivät täyty.

Tyypillinen arviointi

Käytännössä rikoslain 143 §:n tapauksissa ovat erityisesti seuraavat todisteet merkityksellisiä:

• todistajanlausunnot väkivalta- tai uhkaustilanteen kulusta,
• Videotallenteet tai valokuvat julkisilta tai yksityisiltä alueilta,
• lääkärinlausunnot, vammojen ja pysyvien seurausten dokumentaatiot,
• aseiden tai vaarallisten välineiden takavarikointi ja tutkimus,
• Rikospaikkajäljet ja takavarikoinnit,
• Viestintätiedot ennen tekoa tai sen jälkeen,
• ajalliset kulut, jotka osoittavat yhteyden pakon, omaisuuden riistämisen ja kvalifioivan seurauksen välillä.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Käytännön esimerkkejä

• Lompakon anastaminen aseen avulla: Tekijä asettuu yöllä pysäköintihallissa henkilön tielle, vetää esiin veitsen ja pitää sitä näkyvästi uhrin ylävartalon suuntaan. Hän vaatii lompakon välitöntä luovuttamista ja ilmoittaa puukottavansa vastarinnan sattuessa. Peläten vakavaa vammaa uhri luovuttaa lompakon, jossa on käteistä ja henkilöllisyysasiakirjoja. Tekijä saa siten uuden tosiasiallisen hallinnan vieraasta irtaimesta esineestä. Ratkaisevaa on, että anastaminen ei tapahdu vain uhkaamalla välittömällä hengen tai terveyden vaaralla, vaan lisäksi käyttämällä asetta. Siten ei täyty pelkästään ryöstön tunnusmerkistö, vaan törkeän ryöstön kvalifikaatio.
• Omaisuuden anastaminen väkivaltaa käyttäen vakavin vammoin: Tekijä lyö uhrin kasvoihin useita kertoja nyrkillä ryöstön yhteydessä, niin että uhri kaatuu maahan ja saa vakavan vamman. Kun uhri makaa tajuttomana maassa, tekijä ottaa tämän laukun ja pakenee. Omaisuuden anastaminen liittyy välittömästi aiemmin käytettyyn väkivaltaan. Ratkaisevaa on, että väkivallan käyttö ei ainoastaan palvele anastamista, vaan johtaa vakavaan ruumiinvammaan. Tämä muodostaa törkeän ryöstön erityisen törkeän muodon.

Nämä esimerkit havainnollistavat, että törkeässä ryöstössä perusrikoksen lisäksi ilmenee olosuhteita, jotka lisäävät merkittävästi väkivalta- tai vaarapotentiaalia tai johtavat vakaviin rikoksen seurauksiin. Vääryyden painopiste ei ole pelkästään omaisuuden anastamisessa, vaan erityisen voimakkaassa uhrin ruumiin tai hengen vaarantamisessa tai väkivallan käytön vakavissa seurauksissa.

Subjektiivinen tunnusmerkistö

Törkeän ryöstön subjektiivinen tunnusmerkistö edellyttää tahallisuutta kaikkien ryöstön objektiivisten tunnusmerkistöjen osalta. Tekijän on tiedettävä, että hän käyttämällä väkivaltaa henkilöä vastaan tai uhkaamalla välittömällä hengen tai terveyden vaaralla anastaa tai pakottaa luovuttamaan toisen irtaimen omaisuuden ja riistää oikeutetulta tosiasiallisen hallinnan.

Tahallisuuden osalta riittää, että tekijä pitää väkivaltaa tai törkeää uhkausta sekä anastamista tai pakottamista vakavasti mahdollisena ja hyväksyy sen. Ehdollinen tahallisuus riittää. Tahallisuuden on ulotuttava myös siihen, että pakottaminen on toiminnallisesti sidoksissa omaisuuden anastamiseen.

Lisäksi törkeä ryöstö edellyttää rikastumistarkoitusta. Tekijän on ainakin hyväksyttävä, että hän esineen anastamisella hankkii itselleen tai kolmannelle oikeudettoman taloudellisen edun.

Kun kyseessä on § 143 Abs. 1 StGB on tahallisuuden ulotuttava myös törkeän rikoksen tunnusmerkistöön, esimerkiksi aseen käyttöön tai osallistumiseen rikollisessa järjestössä.

Kun kyseessä ovat rikoslain 143 §:n 2 momentin mukaiset vakavat rikoksen seuraukset vamman seurauksen osalta ei vaadita tahallisuutta. Riittää, että tekijä tekee ryöstön tahallisesti ja vakava seuraus on hänelle tuottamuksellisesti syyksi luettava.

Subjektiivinen tunnusmerkistö ei täyty, jos tekijä olettaa vilpittömästi olevansa oikeutettu, olettaa vapaaehtoiseen luovutukseen ilman pakkoa tai ei ole tahallisuutta törkeän rikoksen olosuhteiden osalta.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Syyllisyys & erehdykset

Kieltoerehdys:

Kieltoerehdys vapauttaa vastuusta vain, jos se oli väistämätön. Se, joka toimii tavalla, joka selvästi loukkaa toisten oikeuksia, ei voi vedota siihen, ettei hän tunnistanut teon lainvastaisuutta. Jokaisen on velvollisuus selvittää toimintansa oikeudelliset rajat. Pelkkä tietämättömyys tai kevytmielinen erehdys ei vapauta vastuusta.

Syyllisyysperiaate:

Rangaistavaa on vain se, joka toimii syyllisesti. Tahalliset rikokset edellyttävät, että tekijä tunnistaa olennaisen tapahtuman ja ainakin hyväksyy sen seuraukset. Jos tämä tahallisuus puuttuu, esimerkiksi siksi että tekijä erehtyy luulemaan toimintansa olevan sallittua tai että sitä tuetaan vapaaehtoisesti, kyseessä on korkeintaan huolimattomuus. Tämä ei riitä tahallisissa rikoksissa.

Syyntakeettomuus:

Syyllisyyttä ei kohdistu henkilöön, joka tekohetkellä vakavan mielenterveyden häiriön, sairauden aiheuttaman henkisen heikentymisen tai merkittävän tahdonvoiman puutteen vuoksi ei kyennyt ymmärtämään tekonsa vääryyttä tai toimimaan tämän ymmärryksen mukaisesti. Epäselvissä tapauksissa hankitaan psykiatrinen lausunto.

Vastuuvapauttava pakkotila:

Vastuuvapauttava pakkotila voi olla kyseessä, jos tekijä toimii äärimmäisessä pakkotilanteessa torjuakseen akuutin vaaran omalle tai toisten elämälle. Teon lainvastaisuus säilyy, mutta se voi olla syyllisyyttä vähentävä tai vastuuvapauttava, jos muuta ulospääsyä ei ollut.

Oletettu hätävarjelu:

Se, joka erehtyy luulemaan olevansa oikeutettu puolustautumistoimeen, toimii ilman tahallisuutta, jos erehdys oli vakava ja ymmärrettävä. Tällainen erehdys voi vähentää tai poistaa syyllisyyden. Jos kuitenkin huolimattomuusrikkomus jää, harkitaan huolimatonta tai rangaistusta lieventävää arviointia, mutta ei oikeutusta.

Rangaistuksen poistaminen & diversion

Diversio:

Rikosprosessin ohjaaminen on törkeän ryöstön tapauksessa rikoslain 143 §:n mukaisesti poissuljettu. Tunnusmerkistö edellyttää törkeää väkivallan käyttöä, aseen käyttöä, järjestäytynyttä rikoksen tekemistä tai vakavia rikoksen seurauksia ja osoittaa siten erityisen korkeaa henkilökohtaisen vääryyden astetta. Merkittävä väkivalta- ja vaarapotentiaali ei salli rikosprosessin ohjaamista käsiteltäväksi diversiona.

Vaikka rikoslain 142 §:n mukaisessa ryöstössä rikosprosessin ohjaamista voidaan teoreettisesti harkita vain tiukasti rajatuissa poikkeustapauksissa, se on törkeän ryöstön tapauksessa poissuljettu lainmukaisen törkeän luonteen ja merkittävän vähimmäisrangaistusuhan vuoksi. Jo rikoslain 143 §:n mukaisen törkeän rikoksen tunnusmerkistön täyttyminen johtaa siihen, että ei syyllisyyttä eikä rikoksen seurauksia voida luokitella vähäisiksi.

Rikosprosessin ohjaaminen ei siten tule kyseeseen, jos

• asetta käytettiin,
• teko tehtiin rikollisjärjestön jäsenenä,
• väkivallan käytöstä aiheutui vakava ruumiinvamma, vakavia pysyviä seurauksia tai ihmisen kuolema,
• rikoskokonaisuudessa on merkittävä hengen tai terveyden vaarantamisen potentiaali.

Näissä tilanteissa rikosprosessin ohjaaminen on oikeudellisesti poissuljettu. Toimenpiteet, kuten rahalliset suoritukset, yhteiskuntapalvelu, valvontamääräykset tai rikossovittelu eivät ole sallittuja. Se johtaa välttämättä muodolliseen rikosprosessiin tuomiolla.

Diversionin poissulkeminen:

Törkeän ryöstön tapauksessa rikoslain 143 §:n mukaisesti rikosprosessin ohjaamisen poissulkeminen tapahtuu lain nojalla. Lisääntynyt väkivallan aste, rikoksentekovälineen erityinen vaarallisuus tai vakavat rikoksen seuraukset sulkevat pois luokittelun vähäiseksi tai rikosprosessin ohjaamiseen soveltuvaksi rikokseksi.

Myös kattavasta tunnustuksesta, vahingonkorvauksesta tai tekijän ymmärryksestä huolimatta ei ole tilaa rikosprosessin ohjaamiselle. Teko on aina arvioitava vakavana uhrin henkilökohtaisen turvallisuuden loukkauksena.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Rangaistuksen määrääminen & seuraukset

Tuomioistuin määrää törkeän ryöstön rangaistuksen omaisuuden loukkauksen laajuuden, mutta ennen kaikkea väkivallan käytön laadun, intensiteetin ja vaarallisuuden sekä konkreettisten rikoksen seurausten perusteella. Ratkaisevaa on, kuinka vakavasti uhrin henkeä tai terveyttä vaarannettiin tai loukattiin, käytettiinkö aseita, oliko useita tekijöitä osallisena tai aiheutuiko vakavia vammoja. Omaisuusnäkökulma jää selvästi väkivaltakomponentin varjoon, mutta pysyy kuitenkin merkityksellisenä kokonaisarvioinnissa.

Erityisen painoarvon saa, onko tekijä toiminut tavoitteellisesti, suunnitelmallisesti tai järjestäytyneesti, oliko teko spontaani vai valmisteltu ja mikä vaarapotentiaali uhrille oli. Rikoslain 143 §:n 2 momentin tapauksissa aiheutuneet vammat ovat keskeinen rangaistuksen määräämisen tekijä.

Raskauttavat asianhaarat ovat olemassa erityisesti, jos

• asetta käytettiin tai käytettiin erityisen vaarallista väkivaltaa,
• useat tekijät toimivat tietoisesti yhdessä, erityisesti rikollisjärjestön puitteissa,
• uhri loukkaantui vakavasti, sai pysyviä vammoja tai kuoli,
• oli kyseessä suuri julmuus tai häikäilemättömyys,
• tekijä toimi tavoitteellisesti tai suunnitelmallisesti,
• uhri oli erityisen puolustuskyvytön tai armoilla,
• on aiempia rikostuomioita.

Lieventäviä asianhaaroja ovat esimerkiksi

• Nuhteettomuus,
• varhainen, kattava tunnustus,
• havaittavissa oleva katumus ja ymmärrys,
• aktiivinen vahingonkorvaus, mikäli mahdollista,
• vähäisempi osallisuus rikokseen rikoskumppanuudessa,
• liian pitkä menettelyaika.

Korkean lakisääteisen rangaistusuhan vuoksi lievennysten liikkumavara on rajallinen. Ehdollinen rangaistuksen lykkäys tulee kyseeseen vain, jos määrätty rangaistusasteikko sen sallii ja positiivinen sosiaalinen ennuste on olemassa. Rikoslain 143 §:n 2 momentin törkeissä teoissa ehdollinen lykkäys on säännönmukaisesti poissuljettu.

Rangaistusasteikko

Törkeän ryöstön tapauksessa laki säätää selkeästi porrastetut vankeusrangaistukset, jotka määräytyvät törkeän rikoksen luonteen ja väkivallan käytön seurausten mukaan.

Jos ryöstö tehdään erityisen vaarallisissa olosuhteissa, esimerkiksi jos asetta käytetään tai useat tekijät toimivat järjestäytyneesti yhdessä, rangaistusasteikko on vähintään yksi vuosi ja enintään viisitoista vuotta vankeutta. Nämä tekotavat katsotaan jo niin vaarallisiksi, että lievempi rangaistus on poissuljettu.

Jos väkivallan käyttö johtaa vakaviin ruumiinvammoihin, rangaistusasteikko nousee merkittävästi. Näissä tapauksissa uhkaa vankeusrangaistus vähintään viidestä vuodesta viiteentoista vuoteen. Lainsäätäjä olettaa tässä, että hyökkäys fyysistä koskemattomuutta vastaan on erityisen vakava.

Jos teosta aiheutuu vakavia pysyviä seurauksia, kuten pysyviä terveysvaurioita, rangaistusasteikko on kymmenestä kahteenkymmeneen vuoteen vankeutta. Teko arvioidaan näissä tilanteissa erityisen vakavana väkivaltarikoksena.

Jos väkivallan käytön seurauksena on ihmisen kuolema, rangaistusuhka ulottuu kymmenestä kahteenkymmeneen vuoteen vankeutta tai jopa elinikäiseen vankeuteen. Näissä tapauksissa painopiste ei ole enää omaisuusvahingossa, vaan kuolemaan johtavassa hyökkäyksessä henkeä ja terveyttä vastaan.

Sakko – päiväsakkojärjestelmä

Itävallan rikoslaki määrää sakot päiväsakkojärjestelmän mukaisesti. Päiväsakkojen lukumäärä määräytyy syyllisyyden mukaan, ja päiväkohtainen summa taloudellisen maksukyvyn mukaan. Näin rangaistus mukautetaan henkilökohtaisiin olosuhteisiin ja se pysyy silti tuntuvana.

• Asteikko: enintään 720 päiväsakkoa – vähintään € 4, enintään € 5 000 päivässä.
• Käytännön kaava: Noin 6 kuukauden vankeusrangaistus vastaa noin 360 päiväsakkoa. Tämä muunnos on tarkoitettu vain suuntaa-antavaksi eikä se ole jäykkä kaava.
• Maksamatta jättämisen tapauksessa: Tuomioistuin voi määrätä muuntorangaistuksen. Yleensä pätee: 1 päivä muuntorangaistusta vastaa 2 päiväsakkoa.

Huomautus:

Törkeän ryöstön tapauksessa rikoslain 143 §:n mukaisesti rahallista sakkoa ei ole säädetty. Pakollisten vähimmäisvankeusrangaistusten vuoksi päiväsakkojärjestelmä ei tule sovellettavaksi. Pelkkä rahallinen sakko on poissuljettu.

Vankeusrangaistus & (osittain) ehdollinen vapautus

§ 37 StGB: Jos lakisääteinen rangaistusuhka ulottuu enintään viiteen vuoteen, tuomioistuin voi lyhyen, enintään yhden vuoden vankeusrangaistuksen sijaan määrätä rahallisen sakon.

Tätä mahdollisuutta ei ole olemassa törkeän ryöstön tapauksessa rikoslain 143 §:n mukaisesti. Törkeä ryöstö on kaikissa muodoissaan uhattuna vähintään yhden vuoden vankeusrangaistuksilla, ja vakavien seurausten tapauksessa jopa huomattavasti pidemmillä. Siten rikoslain 37 §:n soveltamisala on poissuljettu jo lähtökohtaisesti. Vankeusrangaistuksen korvaaminen rahallisella sakolla ei tule oikeudellisesti kyseeseen.

§ 43 StGB: Vankeusrangaistus voidaan ehdollisesti lykätä, jos se ei ylitä kahta vuotta ja tekijälle on positiivinen sosiaalinen ennuste. Törkeän ryöstön tapauksessa tämä mahdollisuus on vain teoreettisesti rikoslain 143 §:n 1 momentin mukaisen rangaistusuhan alimmalla alueella mahdollinen. Käytännössä ehdollista lykkäystä myönnetään äärimmäisen varovaisesti, koska tunnusmerkistö edellyttää jo törkeää väkivaltaa, aseen käyttöä tai järjestäytynyttä rikoksen tekemistä.

Vakavien rikoksen seurausten tapauksessa rikoslain 143 §:n 2 momentin mukaisesti, kun vähimmäisrangaistukset ovat viidestä tai kymmenestä vuodesta, ehdollinen rangaistuksen lykkäys on oikeudellisesti poissuljettu.

§ 43a StGB: Osittain ehdollinen rangaistuksen lykkäys sallii ehdottoman ja ehdollisesti lykätyn rangaistuksen osan yhdistelmän. Se on mahdollista rangaistuksissa, jotka ovat yli kuuden kuukauden ja enintään kahden vuoden.

Törkeän ryöstön tapauksessa tämä mahdollisuus tulee kyseeseen vain harvoissa poikkeustapauksissa rikoslain 143 §:n 1 momentin mukaisesti, jos syyllisyyden mukainen rangaistus on hieman yli kuusi kuukautta, vakavia rikoksen seurauksia ei ole aiheutunut ja tekijän olosuhteet ovat poikkeuksellisen suotuisat.

Kaikissa törkeän ryöstön muodoissa, joissa on korotettu vähimmäisvankeusrangaistus, osittain ehdollinen rangaistuksen lykkäys on säännönmukaisesti poissuljettu.

§§ 50–52 StGB: Tuomioistuin voi antaa määräyksiä ja määrätä ehdonalaisen valvonnan. Nämä koskevat esimerkiksi

• vahingonkorvausta,
• lähestymiskieltoja,
• käyttäytymiskoulutuksia tai
• rakenteellisia toimenpiteitä uusiutumisen estämiseksi.

Törkeän ryöstön tapauksessa tällaiset toimenpiteet tulevat kyseeseen vain täydentävinä ja ainoastaan (osittain) ehdollisen rangaistuksen lykkäyksen puitteissa. Ne eivät voi korvata vankeusrangaistusta, vaan ainoastaan täydentää sitä.

Tuomioistuinten toimivalta

Asiallinen toimivalta

Törkeän ryöstön tapauksessa ainoastaan Landesgericht (alueellinen tuomioistuin) on toimivaltainen. Bezirksgericht (käräjäoikeus) ei tule kyseeseen missään tilanteessa.

Landesgericht lautamiesoikeutena

Tämä toimivalta on olemassa, jos törkeä ryöstö

• käytetään asetta tai
• rikollisjärjestön jäsenenä toisen jäsenen avustuksella tapahtuu tai
• väkivallan käytöstä aiheutuu uhrille vakava vamma.

Näissä tapauksissa on kyseessä törkeitä, mutta ei vielä seurauksiltaan raskautettuja tekotapoja, joissa lisääntynyt vääryys johtuu tekotavasta tai vamman intensiteetistä.

Landesgericht valamiesoikeutena

Tämä toimivalta on olemassa, jos törkeä ryöstö

• johtaa ruumiinvammoihin, joilla on vakavia pysyviä seurauksia tai
• johtaa ihmisen kuolemaan.

Tässä ei ole enää kyse tekotavasta, vaan väkivallan käytön erityisen vakavasta seurauksesta, joka edellyttää valamiesoikeuden päätöstä.

Paikallinen toimivalta

Paikallisesti toimivaltainen on periaatteessa rikospaikan tuomioistuin. Ratkaisevaa on, missä väkivaltaa käytettiin tai uhkaus esitettiin ja missä omaisuuden anastaminen toteutettiin.

Jos rikospaikkaa ei voida yksiselitteisesti määrittää, toimivalta määräytyy seuraavasti:

• dem syytetyn henkilön asuinpaikan,
• dem pidätyspaikan,
• tai asianomaisen syyttäjänviraston sijaintipaikka.

Menettely suoritetaan siellä, missä tarkoituksenmukainen ja asianmukainen toteutus on parhaiten varmistettu.

Valitusasteet

Landesgerichtin lautamiesoikeutena tai valamiesoikeutena antamiin tuomioihin voidaan hakea muutosta valituksella ja purkuhakemuksella. Näiden oikeussuojakeinojen käsittelystä vastaa Korkein oikeus, mikäli lakisääteiset edellytykset täyttyvät.

Ennakkopäätökset ja päätökset voidaan lain säännösten mukaisesti saattaa Oberlandesgerichtin (ylempi alueellinen tuomioistuin) käsiteltäviksi.

Siviilioikeudelliset vaatimukset rikosprosessissa

Törkeän ryöstön tapauksessa vahingoittunut henkilö voi yksityisenä asianosaisena esittää siviilioikeudelliset vaatimuksensa suoraan rikosprosessissa. Koska törkeä ryöstö koskee myös toisen irtaimen omaisuuden luvatonta anastamista käyttämällä väkivaltaa tai törkeää uhkausta, vaatimukset kohdistuvat erityisesti esineen arvoon, uudelleenhankintakustannuksiin, käyttöhyödyn menetykseen, menetettyyn käyttöetuun sekä muihin taloudellisiin vahinkoihin, jotka ovat aiheutuneet teosta.

Lisäksi voidaan vaatia korvausta seurausvahingoista, esimerkiksi jos omaisuuden anastamiseen liittyy ruumiinvammoja, lääketieteellisiä hoitokustannuksia, ansiotulojen menetystä tai muita välittömiä rikoksen seurauksia.

Yksityisen asianosaisen liittyminen keskeyttää esitettyjen vaatimusten vanhentumisen niin kauan kuin rikosprosessi on vireillä. Lainvoimaisen päätöksen jälkeen vanhentumisaika jatkuu vain siltä osin kuin vaatimuksia ei ole hyväksytty.

Vapaaehtoinen hyvitys, kuten esineen palauttaminen tai vahingon korvaaminen, voi lieventää rangaistusta, jos se tapahtuu ajoissa ja vakavasti. Törkeässä ryöstössä tämä lieventävä vaikutus on kuitenkin voimakkaasti rajattu, koska vääryyden painopiste on henkilöön kohdistuvassa väkivallassa.

Jos tekijä on toiminut tarkoituksellisesti, lisääntyneellä väkivallalla tai erityisen vaarallisissa olosuhteissa, myöhempi vahingonkorvaus menettää säännöllisesti merkittävän osan lieventävästä merkityksestään.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Rikosprosessi yleiskatsaus

Esitutkinnan aloittaminen

Rikosprosessi edellyttää konkreettista epäilyä, jonka perusteella henkilöä pidetään syytettynä ja hän voi käyttää kaikkia syytetyn oikeuksia. Koska kyseessä on virallisen syytteen alainen rikos, poliisi ja syyttäjä aloittavat menettelyn virallisen syytteen nojalla heti, kun epäily on olemassa. Erillistä vahingon kärsineen ilmoitusta ei tähän tarvita.

Poliisi ja syyttäjävirasto

Syyttäjä johtaa esitutkintaa ja määrää sen jatkokulun. Rikospoliisi suorittaa tarvittavat tutkimukset, varmistaa todisteet, kerää todistajanlausunnot ja dokumentoi vahingon. Lopuksi syyttäjä päättää syytteen nostamatta jättämisestä, diversiosta tai syytteestä riippuen syyllisyyden asteesta, vahingon määrästä ja todisteista.

Syytetyn kuulustelu

Ennen jokaista kuulustelua syytetty saa täydellisen tiedon oikeuksistaan, erityisesti oikeudesta vaieta ja oikeudesta avustajaan. Jos syytetty pyytää avustajaa, kuulustelua on lykättävä. Muodollinen syytetyn kuulustelu palvelee syytteen esittämistä ja mahdollisuuden antamista lausunnon antamiseen.

Asiakirjojen tutustuminen

Asiakirjoihin voi tutustua poliisin, syyttäjänviraston tai tuomioistuimen luona. Se sisältää myös todisteet, mikäli tutkinnan tarkoitus ei vaarannu. Yksityisen asianomistajan liittyminen noudattaa rikosprosessilain yleisiä sääntöjä ja mahdollistaa vahingon kärsineelle vahingonkorvausvaatimusten esittämisen suoraan rikosprosessissa.

Pääkäsittely

Pääkäsittelyssä kuullaan todistajia, tehdään oikeudellinen arviointi ja päätetään mahdollisista siviilioikeudellisista vaatimuksista. Tuomioistuin tutkii erityisesti teon kulkua, tahallisuutta, vahingon määrää ja lausuntojen uskottavuutta. Menettely päättyy tuomioon, vapauttavaan tuomioon tai diversionaaliseen ratkaisuun.

Syytetyn oikeudet

• Tiedonsaanti & puolustus: Oikeus tiedonsaantiin, oikeusapuun, vapaaseen puolustajan valintaan, käännösapuun, todistuspyyntöihin.
• Vaitiolovelvollisuus & asianajaja: Oikeus vaieta milloin tahansa; puolustajan avustamisen yhteydessä kuulustelu on lykättävä.
• Tiedotusvelvollisuus: oikea-aikainen tiedotus epäilystä/oikeuksista; poikkeukset vain tutkinnan tarkoituksen turvaamiseksi.
• Asiakirjojen tarkastelu käytännössä: Esitutkinta- ja pääkäsittelyasiakirjat; kolmansien osapuolten pääsy rajoitettu syytetyn hyväksi.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Käytäntö & käyttäytymisvinkit

1. Pysyä vaiti.
   Lyhyt selitys riittää: ”Käytän oikeuttani vaieta ja puhun ensin puolustukseni kanssa.” Tämä oikeus on voimassa jo ensimmäisestä poliisin tai syyttäjän kuulustelusta lähtien.
2. Ota välittömästi yhteyttä puolustukseen.
   Lausuntoa ei tulisi antaa ilman tutkinta-asiakirjojen tarkastelua. Vasta asiakirjojen tarkastelun jälkeen puolustus voi arvioida, mikä strategia ja todisteiden turvaaminen ovat järkeviä.
3. Varmista todisteet viipymättä.
   Kaikki saatavilla olevat asiakirjat, viestit, valokuvat, videot ja muut tallenteet tulisi varmistaa mahdollisimman varhain ja säilyttää kopioina. Digitaaliset tiedot on varmistettava säännöllisesti ja suojattava jälkikäteisiltä muutoksilta. Merkitse tärkeät henkilöt mahdollisiksi todistajiksi ja kirjaa tapahtumien kulku viipymättä muistiin.
4. Älä ota yhteyttä vastapuoleen.
   Omat viestit, puhelut tai julkaisut voidaan käyttää todisteena sinua vastaan. Kaiken viestinnän tulee tapahtua yksinomaan puolustuksen kautta.
5. Varmista video- ja datatallenteet ajoissa.
   Julkisten kulkuneuvojen, tilojen tai kiinteistöhallinnon valvontavideot poistetaan usein automaattisesti muutaman päivän kuluttua. Tietojen varmistuspyynnöt on siksi tehtävä välittömästi operaattoreille, poliisille tai syyttäjänvirastolle.
6. Dokumentoi etsinnät ja takavarikot.
   Kotitarkastusten tai takavarikoiden yhteydessä sinun tulee pyytää kopio määräyksestä tai pöytäkirjasta. Merkitse ylös päivämäärä, kellonaika, osallistuneet henkilöt ja kaikki mukaan otetut esineet.
7. Pidätyksen yhteydessä: ei lausuntoja asiasta.
   Vaadi välitöntä ilmoitusta puolustuksellesi. Tutkintavankeus voidaan määrätä vain, jos on kiireellinen rikosepäily ja lisäksi pidätysperuste. Lievennetyt keinot (esim. lupaus, ilmoitusvelvollisuus, lähestymiskielto) ovat etusijalla.
8. Valmistele hyvitys kohdennetusti.
   Maksut, symboliset suoritukset, anteeksipyynnöt tai muut hyvitystarjoukset tulee hoitaa ja todistaa yksinomaan puolustuksen kautta. Jäsennelty hyvitys voi vaikuttaa positiivisesti diversionaaliseen menettelyyn ja rangaistuksen määräämiseen.

Edunne asianajajan tuella

Törkeä ryöstö rikoslain 143 §:n mukaisesti on erityisen vakava ryöstön kvalifikaatio ja edellyttää kvalifioitua väkivaltaa, aseen käyttöä, järjestäytynyttä rikoksen tekemistä tai vakavia rikoksen seurauksia. Oikeudellinen arviointi riippuu ratkaisevasti konkreettisesta rikoksen kulusta, tahallisuudesta, väitetyistä kvalifikaatiomerkinnöistä ja todistusaineistosta. Jo pienetkin poikkeamat asiatietojen osalta voivat ratkaista, onko kyseessä todella törkeä ryöstö vai onko jokin muu oikeudellinen luokitus tarpeen.

Varhainen lakimiehen tuki varmistaa, että asiatietoja arvioidaan tarkasti, väkivalta- ja kvalifikaatioväitteitä kyseenalaistetaan kriittisesti ja lieventäviä olosuhteita käsitellään oikeudellisesti hyödynnettävällä tavalla.

Asianajotoimistomme

• tarkistaa, täyttyvätkö törkeän ryöstön edellytykset todella vai onko erottelu yksinkertaisesta ryöstöstä tai muista rikoksista mahdollinen,
• analysoi todistusaineistoa, erityisesti väkivallan käyttöön, aseen käyttöön, rikoksen seurauksiin ja osallistumismuotoihin liittyen,
• kehittää selkeän ja realistisen puolustusstrategian, joka luokittelee asiatietoja täydellisesti, jäsennellysti ja oikeudellisesti tarkasti.

Rikosoikeuteen erikoistuneena edustajana varmistamme, että törkeän ryöstön syytös tutkitaan huolellisesti ja menettely perustuu vankkaan tosiasiapohjaan, jotta oikeudelliset ja henkilökohtaiset seuraukset asianomaiselle henkilölle olisivat mahdollisimman vähäiset.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

UKK – Usein kysytyt kysymykset

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio