Määräys testamentissa
Määräys testamentissa
Määräys on keino yhdistää viimeinen tahto ei ainoastaan lahjoituksiin, vaan myös konkreettisiin toimintaohjeisiin. Määräyksen avulla voidaan ohjata, mitä perillisen tai legaatinsaajan tulee tehdä tai jättää tekemättä kuoleman jälkeen. Määräys on siten oikeudellisesti sitova määräys, joka luo selkeät säännöt. Yksinomaan omasta syystä johtuva määräyksen rikkominen voi johtaa lahjoituksen menettämiseen.
Määräys ABGB:n 709 §:n mukaisesti velvoittaa tietyn henkilön, yleensä perillisen tai legaatinsaajan, tekemään tai jättämään tekemättä jotain, mikä liittyy perintöön.
Peter HarlanderHarlander & Partner Rechtsanwälte „Der Erblasser kann mit einer Auflage beispielsweise anordnen, ein Grab zu pflegen, ein Tier zu versorgen oder an eine bestimmte Person oder Einrichtung eine Zahlung zu leisten.“
Määräyksen ja ehdon ero
Ehdon tapauksessa edunsaajat saavat lahjoituksen vain, jos ehto täyttyy. Esimerkki ehdosta on: ”Jokainen, joka oli hautajaisissani, saa tuhat euroa.” Oikeus tuhannen euron legaattiin syntyy siis ylipäätään vain niille henkilöille, jotka olivat hautajaisissa.
Määräyksen tapauksessa edunsaajat saavat lahjoituksen ennen määräyksen täyttämistä. Esimerkki määräyksestä on: ”Susi ja Max saavat kumpikin tuhat euroa. Heidän on käytävä haudallani kuukausittain vuoden ajan.” Määräyksen tapauksessa edunsaajat saavat siis oikeuden tuhannen euron legaattiin riippumatta siitä, täyttävätkö he määräyksen myöhemmin.
Kuitenkin määräyksen täyttäminen on pakollista. Yksinomaan omasta syystä johtuva määräyksen rikkominen voi siksi myöhemmin tietyissä olosuhteissa johtaa lahjoituksen menettämiseen ja siten samankaltaiseen lopputulokseen kuin ehto.
Määräyksen ja pyynnön ero
Jokainen testamentin sanamuoto ei ole automaattisesti sitova määräys. Testamentin tekijät käyttävät usein epäselviä termejä, kuten ”saattaa”, ”pitäisi” tai ”olisi mukavaa”. Tällaisissa tapauksissa tekstin tulkinta ratkaisee, halusiko testamentin tekijä antaa oikeudellisen velvoitteen vai vain moraalisen suosituksen.
Vain jos oikeudellisesti sitova määräys on tunnistettavissa, on kyseessä todellinen määräys.
Sebastian RiedlmairHarlander & Partner Rechtsanwälte „Eine Auflage bindet rechtlich. Moralische Appelle tun das hingegen nicht. Das Testament muss daher klar zwischen Wunsch und Pflicht unterscheiden.“
Määräysten sallittavuus
Määräyksen sisällön on oltava selkeästi määriteltävissä, oikeudellisesti sallittu ja todella täytettävissä.
Mahdottomat tai lainvastaiset määräykset ovat mitättömiä, eli alusta alkaen pätemättömiä. Jos määräys on mahdoton tai lainvastainen, edunsaaja saa lahjoituksen ilman, että hänen tarvitsee täyttää määräystä.
Määräyksen tarvitsee vain määritellä, kenen tulee toteuttaa se. Tiettyä edunsaajaa ei sen sijaan tarvita. Esimerkiksi seuraava määräys olisi mahdollinen: ”Max oli aina kitsas. Siksi hänen on lahjoitettava perinnöstään sata tuhatta euroa hyväntekeväisyysjärjestöille vuoden loppuun mennessä.”
Yleisimpiä määräyksiä ovat esimerkiksi:
- haudan, omaisen tai lemmikin hoito
- kiinteistön luovutuskielto
- asumis- tai hallintaoikeuden myöntäminen
- lahjoitusvelvoite yleishyödylliselle yhteisölle
- velvoite rahoittaa jonkun opintoja
Määräysten erääntyminen
Määräyksestä johtuva velvoite syntyy vasta perinnön luovutuksen yhteydessä. Tämä tarkoittaa: Perillisen tai legaatinsaajan ei tarvitse täyttää määräystä heti testamentin tekijän kuoleman jälkeen, vaan vasta silloin, kun hän todella saa lahjoituksen.
Täyttämisen vaatimus
Velvoitetun on toteutettava määräys mahdollisimman tarkasti. Jos tarkka täyttäminen ei ole mahdollista, riittää likimääräinen toteutus. Näin laki suojaa testamentin tekijän viimeistä tahtoa tahattomalta raukeamiselta, jos tietyt vaatimukset eivät myöhemmin ole enää tarkasti täytettävissä.
Jos kuitenkaan edes likimääräinen täyttäminen ei ole mahdollista, määräys on jälleen mitätön.
Määräyksen laiminlyönnin oikeudellinen seuraus
Joka yksinomaan omasta syystään jättää määräyksen täyttämättä, riskeeraa lahjoituksen menettämisen. Tässä tapauksessa määräys toimii purkavana ehtona.
Tämä tarkoittaa: Perillinen tai legaatinsaaja menettää perinnön tai legaatin, paitsi jos testamentista ilmenee testamentin tekijän toinen tahto. Näin olisi esimerkiksi seuraavassa sanamuodossa: ”Max saa sata tuhatta euroa ja hänen on hoidettava koiraani. Jos hän ei kuitenkaan halua hoitaa koiraa, hänen tulee silti saada rahat.”
Jos täyttäminen on objektiivisesti mahdotonta, määräys raukeaa. Jos se on vain osittain mahdollista, osittainen täyttäminen riittää, mikäli se edelleen vastaa määräyksen ydintä.
Kannekelpoiset henkilöt
Kaikki eivät saa vaatia määräyksen täytäntöönpanoa oikeudessa. Kannekelpoisia ovat:
- valtionvarainprokuraattori, kun kyseessä on yleinen etu
- perillinen, mikäli hän itse ei ole rasitettu
- määrätty testamentin toimeenpanija
Määräyksen edunsaaja, eli henkilö, joka hyötyy määräyksestä, ei voi vaatia täyttämistä oikeusteitse. Toisin kuin legaatin kohdalla, suoraa vaatimusoikeutta ei synny. Hänellä ei myöskään ole erillisoikeutta tai valitusoikeutta perukirjaa vastaan.
Peter HarlanderHarlander & Partner Rechtsanwälte „Wer sicherstellen will, dass eine bestimmte Person nach dem Tod eine Zuwendung erhält, sollte dieser Person ein Vermächtnis zukommen lassen und nicht bloß den Erben die Auflage erteilen, eine Schenkung an die Person zu machen.“
Määräajat
Määräyksen vaatiminen on yleisten vanhentumisaikojen alaista. Määräyksen vaatimiseen sovelletaan kolmen vuoden määräaikaa siitä hetkestä, kun oikeutettu saa tiedon velvoitteesta ja velvoitetusta. Tästä riippumatta sovelletaan 30 vuoden ehdotonta vanhentumisaikaa testamentin tekijän kuolemasta.
Edunne asianajajan tuella
Virheellinen tai epäselvä määräys voi aiheuttaa ongelmia perintötapauksessa. Tämä voi johtaa oikeudellisiin riitoihin tai koko määräyksen pätemättömyyteen. Kokenut asianajaja varmistaa, että toiveesi on muotoiltu oikeudellisesti pätevästi, täytäntöönpanokelpoisesti ja tarkoituksenmukaisesti.
Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio
