Lahjavero
Lahjavero
Itävallassa lahjavero oli vuosikymmeniä verotuksen väline, kun omaisuutta siirrettiin vastikkeetta henkilöltä toiselle. Sen tarkoituksena oli varmistaa, että myös vastikkeettomat rahan, kiinteistöjen tai arvopapereiden siirrot kirjataan verotuksellisesti. Lahjavero lakkautettiin 1. elokuuta 2008. Siitä huolimatta myös nykyään on olemassa tärkeitä velvollisuuksia, jotka on otettava huomioon jokaisessa lahjoituksessa.
Itävallassa ei ole enää lahjaveroa. Siitä huolimatta muut maksut, kuten varainsiirtovero tai lakisääteinen ilmoitusvelvollisuus, voivat tulla merkityksellisiksi.
Lahjaveron poistaminen
Vuodesta 2008 lähtien Itävallassa ei ole enää peritty lahjaveroa. Näin ollen puhtaat rahalahjoitukset vanhempien ja lasten tai puolisoiden välillä ovat periaatteessa verovapaita. Tämä kehitys erottaa Itävallan monista muista Euroopan maista, joissa lahjaverot ovat edelleen voimassa. Edunsaajat eivät kuitenkaan saa olettaa, että jokainen omaisuudensiirto pysyy ”verovapaana ja seurauksettomana”.
Sebastian RiedlmairHarlander & Partner Rechtsanwälte „Eine sorgfältige Schenkungsplanung vermeidet nicht nur steuerliche Nachteile, sondern schützt auch vor späteren Streitigkeiten innerhalb der Familie.“
Varainsiirtovero kiinteistölahjoituksissa
Heti kun joku lahjoittaa kiinteistöjä, verovirasto perii varainsiirtoveron ja laskee sen niin sanotun kiinteistöarvon mukaan.
Verovirasto kirjaa siten myös vastikkeettomat kiinteistöjen siirrot verotuksellisesti ja perii lisäksi tarvittaessa rekisteröintimaksut kiinteistörekisteriin.
Lue lisää varainsiirtoverosta täältä:
Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatioIlmoitusvelvollisuus
Ilmoitusvelvollisuus koskee vain elävien henkilöiden välisiä lahjoituksia sekä elävien henkilöiden välisiä tarkoitussidonnaisia lahjoituksia (esim. jos lahjoitus on sidottu tiettyyn ehtoon).
Ei koske kuolemanvaraisia lahjoituksia ja kiinteistöjen siirtoja. Kiinteistöt kuuluvat varainsiirtoveron piiriin, joten niissä on oma ilmoitusvelvollisuus.
Ilmoitusvelvollisuuden alaiset varat
Ilmoitusvelvollisuus koskee erityisesti:
- Käteinen raha
- Pääomasaamiset (säästökirjat, joukkovelkakirjat, lainat)
- Osuudet pääoma- ja henkilöyhtiöissä (GmbH, AG, OG, KG)
- Osuudet äänettöminä yhtiömiehinä
- Yritykset tai niiden osat (sis. maa- ja metsätalous)
- Irtain omaisuus, kuten ajoneuvot, korut, jalokivet, veneet
- Aineettomat hyödykkeet, kuten tekijänoikeudet, toimiluvat, asumis- ja nautintaoikeudet tai lahjakortit
Yleinen ilmoitusvelvollisuus
Kuka tahansa, joka lahjoittaa tällaisia varoja, on ilmoitettava niistä verovirastolle, heti kun arvo saavuttaa 15 000 € viiden vuoden kuluessa.
Korotettu raja sukulaisille
Läheisten sukulaisten (esim. vanhemmat, lapset, puolisot, sisarukset, isovanhemmat, lapsenlapset, sedät, tädit, veljen-/sisarenpojat, veljen-/sisarentyttäret, serkut, appivanhemmat, avopuolisot ja heidän lapsensa) välillä raja on 50 000 € vuodessa.
Laskenta tehdään lahjoittaja-lahjansaaja-paria kohden. Useat saman henkilön samalle henkilölle antamat lahjat on laskettava yhteen.
Lahjan arviointi
- Ilmeiset arvot, kuten käteinen raha, osakkeet tai säästökirjat ilmoitetaan suoraan.
- Ei-ilmeiset arvot (esim. käytetyt esineet) voidaan arvioida – asiantuntijalausuntoa ei tarvita.
- Myös yritysten tai yhtiöosuuksien osalta riittää käyvän arvon arviointi, yritysarvostusta ei vaadita.
Määräajat ja menettelyt
Ilmoitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa. Ratkaiseva on hankinta, jolla arvoraja ylittyy ensimmäisen kerran.
Ilmoitus tehdään pääsääntöisesti FinanzOnlinen kautta (§ 121a BAO).
Poikkeukset ilmoitusvelvollisuudesta
Kaikkia lahjoituksia ei tarvitse ilmoittaa. Poikkeuksia ovat erityisesti:
- tavanomaiset tilaisuuslahjat (esim. syntymäpäivä- tai ylioppilaslahjat enintään 1 000 € vuodessa)
- kodin irtaimisto, vaatteet ja käyttöesineet
- asumistarkoitukseen annetut lahjoitukset puolisoiden välillä tiettyyn asunnon kokoon asti
- lahjoitukset yleishyödyllisille järjestöille
Kiinteistöjen osalta ei ole erillistä ilmoitusvelvollisuutta, koska verovirasto saa tiedon automaattisesti varainsiirtoveron kautta.
Ilmoitusvelvollisten henkilöiden piiri
Ilmoitusvelvollisia ovat:
- lahjoittaja ja lahjansaaja,
- tarkoitussidonnaisten lahjoitusten saaja,
- sekä notaarit tai asianajajat, jos he osallistuvat lahjoitukseen.
Riittää, että yksi velvoitetuista henkilöistä tekee ilmoituksen ajoissa, jolloin muiden ilmoitusvelvollisuus raukeaa.
Seuraamukset rikkomuksista
Jos ilmoitusta ei tehdä, voi seurata todistustaakan kääntyminen: Verovirasto olettaa silloin, ettei kyseessä ole ollut lahjoitus, ja asianomaisen on todistettava päinvastainen.
Tahallisesta ilmoittamatta jättämisestä uhkaa sakko, joka on enintään 10 % lahjoituksen käyvästä arvosta.
Oma-aloitteinen ilmoitus vuoden kuluessa kolmen kuukauden määräajan päättymisestä vapauttaa rangaistuksesta, jos laiminlyöty ilmoitus tehdään jälkikäteen.
Peter HarlanderHarlander & Partner Rechtsanwälte „Gerade bei größeren Vermögensübertragungen ist die fristgerechte Meldung entscheidend, um Strafen und Beweislastumkehr sicher zu vermeiden.“
Edunne asianajajan tuella
Erikoistunut asianajotoimistomme täyttää kaikki velvoitteet ajoissa, laskee verovaikutukset tarkasti ja laatii sopimukset siten, että etunne ovat parhaalla mahdollisella tavalla turvattuina. Me opastamme teitä koko prosessin läpi, ensimmäisestä analyysistä toteutukseen, ja varmistamme, ettette laiminlyö määräaikoja tai ilmoitusvelvollisuuksia.
Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio
