Rikosrekisteriote on vuoden 1968 rikosrekisterilain mukainen virallinen asiakirja, joka asianomaisen henkilön pyynnöstä antaa tietoa siitä, näkyykö rikosrekisterissä lainvoimaisia rikosoikeudellisia tuomioita vai ei. Rikosrekisteriä ylläpitää Wienin osavaltion poliisihallitus, kun taas todistuksen antaa tapauksesta riippuen pormestari, osavaltion poliisihallitus tai Itävallan edustustot ulkomailla. Sisällön osalta poistetut tuomiot ja lain mukaan poikkeukselliset tietokategoriat eivät sisälly yleiseen rikosrekisteriotteeseen.

Jetzt Wunschtermin wählen:Kostenloses Erstgespräch

Rikosrekisteriote

Rikosrekisteriotteella on keskeinen rooli Itävallan lainsäädännössä, kun on kyse rikosoikeudellisen nuhteettomuuden tai aikaisempien tuomioiden virallisesta todistamisesta. Sitä vaaditaan monilla elämänalueilla, esimerkiksi työhakemuksissa, lupamenettelyissä tai oleskelulupapäätöksissä, ja sillä on usein välittömiä oikeudellisia seurauksia.

On tärkeää tehdä selkeä ero itse rikosrekisterin, jota ylläpidetään valtion tietokantana, ja rikosrekisteriotteen välillä, joka on vain ote tästä rekisteristä. Kaikkia rikosrekisteriin tallennettuja tietoja ei saa sisällyttää todistukseen. Laki asettaa tähän tarkoituksellisesti tiukat rajat asianomaisen henkilön oikeuksien suojelemiseksi ja elinikäisen leimautumisen estämiseksi.

Oikeudellinen luokittelu siis ratkaisee,

• mitkä tuomiot ovat näkyvissä,
• mihin tarkoitukseen todistusta saa käyttää,
• ja milloin henkilöä pidetään oikeudellisesti jälleen nuhteettomana.

Käsite ja oikeudelliset perusteet

Rikosrekisteriote on virallinen asiakirja, joka annetaan ainoastaan asianomaisen henkilön pyynnöstä. Se antaa tietoa siitä, onko Itävallan tasavallan rikosrekisteriin merkitty lainvoimaisia rikosoikeudellisia tuomioita vai ei. Perustana on vuoden 1968 rikosrekisterilaki, erityisesti tiedonsaannin sisältöä, laajuutta ja rajoituksia koskevat säännökset.

Laki pyrkii kahteen tavoitteeseen:
Toisaalta sen tarkoituksena on tarjota viranomaisille ja tietyille tahoille luotettava päätöksentekoperusta. Toisaalta se suojaa asianomaisia siltä, että vanhentuneita tai oikeudellisesti merkityksettömiä tuomioita käytettäisiin edelleen heitä vastaan.

Oikeudellisesti ratkaisevaa on, että

• vain lainvoimaiset rikosoikeudelliset tuomiot kirjataan,
• poistetut tuomiot eivät enää näy,
• ja tietyt arkaluonteiset merkinnät saavat sisältyä vain erityisiin todistuksiin.

Rikosrekisteriote korvaa kokonaan aikaisemmat nimitykset, kuten nuhteettomuustodistus tai rikosrekisteriote, ja on nykyään ainoa sallittu todiste rikosrekisterioikeudellisessa mielessä.

Rikosrekisteriotteen sisältö ja todistusvoima

Rikosrekisteriotteen sisältö on laissa tiukasti rajattu. Se sisältää joko viittauksen olemassa oleviin, poistamattomiin tuomioihin tai virallisen vahvistuksen siitä, että rikosrekisterissä ei näy tuomioita. Muita tietoja ei saa sisällyttää.

Se ei sisällä erityisesti:

• käynnissä olevia tutkintamenettelyjä tai ilmoituksia,
• vapauttavia tuomioita tai menettelyjen lopettamisia,
• hallinnollisia rangaistuksia, esimerkiksi liikennelainsäädännöstä.

Todistuksen todistusvoimaa on siksi selkeästi rajattava. Se ei vastaa kysymykseen henkilökohtaisesta luonteesta, vaan ainoastaan siihen, onko oikeudellisesti merkityksellinen tuomio tällä hetkellä ilmoitusvelvollinen. Juuri tämä erottelu on maallikoille usein yllättävä, mutta oikeudellisesti erittäin merkittävä.

Käytännössä tämä tarkoittaa:

• Tyhjä rikosrekisteriote vahvistaa oikeudellisesti nuhteettomuuden.
• Tuomioita sisältävä todistus ei kerro syyllisyyden vakavuudesta tai elämäntavasta, vaan ainoastaan vielä poistamattomista tuomioista.

Se, joka ymmärtää tämän lausunnon laajuuden oikein, välttää virheelliset oletukset ja oikeudelliset haitat.

Rikosrekisteriotteen tyypit

Itävallan lainsäädäntö tuntee useita rikosrekisteriotteen tyyppejä, koska kaikki tarkoitukset eivät oikeuta samaa tiedonsaannin syvyyttä. Lainsäätäjä erottaa tietoisesti yleisen todistuksen ja erityiset todistukset laajennetulla sisällöllä luodakseen asianmukaisen tasapainon yleisen suojelun edun ja asianomaisen henkilön oikeuksien välille.

Vaadittava tyyppi riippuu ainoastaan konkreettisesta käyttötarkoituksesta. Työnantajat, viranomaiset tai organisaatiot eivät saa vapaasti valita, vaan heidän on noudatettava lain edellyttämiä vaatimuksia. Erityisen todistuksen yleinen tai ennaltaehkäisevä vaatiminen on oikeudellisesti kiellettyä.

Periaatteessa pätee:

• Yleinen rikosrekisteriote on yleisin tapaus.
• Erityiset todistukset tulevat kyseeseen vain lain määrittelemissä toiminnoissa.

Yleinen rikosrekisteriote

Yleinen rikosrekisteriote on yleisin ja oikeudellisesti matalan kynnyksen muoto. Se antaa tietoa siitä, onko rikosrekisteriin merkitty poistamattomia rikosoikeudellisia tuomioita, siltä osin kuin ne eivät kuulu lainmukaisten tiedonsaantirajoitusten piiriin.

Tätä todistusta vaaditaan tyypillisesti:

• yksityisen sektorin työhakemuksissa,
• elinkeinolupamenettelyissä,
• oleskelu- ja ulkomaalaisasioissa,
• viranomaisten vakiomenettelyissä.

Se ei sisällä tietoja seksuaalirikoksista, toimintakielloista tai terroristisista rikoksista, vaikka tällaisia merkintöjä olisikin rikosrekisterissä. Laki suojaa tässä tietoisesti suhteellisuusperiaatetta, koska nämä arkaluonteiset tiedot saavat olla merkityksellisiä vain selkeästi rajatuissa tapauksissa.

Useimmille henkilöille yleinen rikosrekisteriote on riittävä ja lopullinen.

Rikosrekisteriote lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Rikosrekisteriote lasten ja nuorten hyvinvointia varten on erityinen muoto laajennetulla sisällöllä. Se annetaan ainoastaan silloin, kun toiminta käsittää pääasiassa alaikäisten valvonnan, hoitamisen, kasvatuksen, huolenpidon tai koulutuksen.

Toisin kuin yleinen todistus, se antaa lisäksi tietoa siitä,

• onko tuomioita seksuaalista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta vastaan,
• onko merkitty oikeudellisia toimintakieltoja tai valvontatoimenpiteitä.

Edellytyksenä on asianomaiselle henkilölle osoitettu kirjallinen pyyntö esittää todistus, josta käyttötarkoitus ilmenee, koska viranomainen saa antaa erityisen todistuksen vain, jos tämä tarkoitus on yksiselitteisesti osoitettu.

Tämä erityinen todistus ei ole tarkoitettu henkilön arviointiin, vaan lasten ja nuorten ennaltaehkäisevään suojeluun. Juuri siksi siihen sovelletaan tiukkoja muodollisia vaatimuksia, ja sitä saa vaatia vain laissa säädetyissä tapauksissa.

Rikosrekisteriote hoito- ja huolenpitotehtäviin

Rikosrekisteriote hoito- ja huolenpitotehtäviin on erityinen rikosrekisteriote laajennetulla tiedonsaannilla. Sitä käytetään silloin, kun toiminta käsittää pääasiassa avuttomien henkilöiden, kuten vammaisten, vakavasti sairaiden tai ikääntyneiden henkilöiden, hoitamisen tai huolenpidon.

Tämä todistus antaa tietoa siitä,

• onko tuomioita seksuaalista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta vastaan,
• onko merkitty oikeudellisia toimintakieltoja tai valvontatoimenpiteitä.

Tässäkin sovelletaan tiukkaa tarkoitussidonnaisuuden periaatetta. Todistusta saa vaatia vain, jos kyseessä on konkreettinen ammatillinen tai järjestäytynyt vapaaehtoistoiminta ja työnantajan tai organisaation kirjallinen vahvistus esitetään.

Olennaista on:

• Todistus on tarkoitettu erityisen suojelun tarpeessa olevien henkilöiden suojelemiseen.
• Se ei ole yleinen valvontaväline.

Lainsäätäjä varmistaa näin, että arkaluonteiset rikosrekisteritiedot paljastetaan vain, jos lisääntynyt suojelun tarve objektiivisesti on olemassa.

Rikosrekisteriote terrorismi- ja valtionvastaisista rikoksista

Rikosrekisteriote terrorismi- ja valtionvastaisista rikoksista on sisällöllisesti laajin muoto rikosrekisteriotteesta. Se on tarkoitettu ainoastaan erityisen turvallisuusrelevantteihin tehtäviin, esimerkiksi kriittisen infrastruktuurin, turvallisuusalan, ase- tai räjähdealan alueilla.

Tämä todistus antaa tietoa siitä,

• onko tuomioita terroristisista tai valtionvastaisista rikoksista,
• onko merkintöjä kansanmurhasta, rikoksista ihmisyyttä vastaan tai sotarikoksista,
• onko merkitty oikeudellisia valvontatoimenpiteitä tai määräyksiä.

Tässäkin työnantajan konkreettinen ja yksilöity vahvistus on ehdottoman välttämätön. Ilman sitä viranomainen ei saa antaa todistusta.

Tiukat vaatimukset osoittavat, että tämä todistus ei ole vakiotodiste, vaan tiukasti rajattu turvallisuusoikeudellinen väline.

Rikosrekisteriotteen käyttötapaukset

Rikosrekisteriotetta tarvitaan aina, kun laki tai viranomainen vaatii todisteen rikosoikeudellisesta nuhteettomuudesta tai merkityksellisistä aikaisemmista tuomioista. Ratkaisevaa ei ole pyytäjän toive, vaan oikeudellinen välttämättömyys.

Tyypillisiä käyttötapauksia ovat:

• työsuhteet, joissa on erityinen luottamussuhde,
• luvanvaraiset toiminnot,
• oleskelu- ja ulkomaalaisoikeudelliset menettelyt,
• toiminnot lasten, hoitoa tarvitsevien tai turvallisuusrelevanttien alueiden kanssa.

Aina on ratkaisevaa, minkä tyyppinen todistus tarvitaan. Liian laaja vaatimus voi olla oikeudellisesti kielletty, kun taas väärä todistustyyppi voi johtaa viivästyksiin tai oikeudellisiin haittoihin.

Se, joka luokittelee tarkoituksen oikein, varmistaa, että oikeudet turvataan ja menettelyt sujuvat.

Hakeminen ja toimivaltaiset viranomaiset

Rikosrekisteriotteen hakeminen tapahtuu ainoastaan asianomaisen henkilön pyynnöstä. Kolmannet osapuolet eivät voi itsenäisesti pyytää sen antamista. Näin laki varmistaa, että arkaluonteisten rikosrekisteritietojen hallinta pysyy aina asianomaisella henkilöllä.

Antamisesta vastaavat oleskelupaikasta riippuen:

• osavaltion poliisihallitus tai poliisikomissariaatti,
• pormestari tai maistraatti kunnissa, joissa ei ole poliisiasemaa,
• Itävallan edustustot ulkomailla.

Pääasiallisesta asuinpaikasta riippumatta hakemus voidaan jättää mille tahansa asiallisesti toimivaltaiselle viranomaiselle, jos hakija oleskelee siellä laillisesti. Verkkohakemuksissa Wienin osavaltion poliisihallitus on keskusviranomainen.

Jetzt Wunschtermin wählen:Kostenloses Erstgespräch

Vaadittavat asiakirjat ja henkilöllisyyden todistaminen

Rikosrekisteriotteen antamiseksi vaaditaan yksiselitteinen henkilöllisyyden todentaminen. Ilman sitä viranomainen ei saa käsitellä hakemusta. Lainsäätäjä asettaa tähän tiukat vaatimukset sekaannusten ja virheellisten merkintöjen välttämiseksi.

Yleensä vaaditaan:

• virallinen kuvallinen henkilöllisyystodistus,
• todisteet ja asiakirjat aikaisemmista nimistä, jos niitä on ollut,
• valtakirja, jos toinen henkilö hoitaa hakemuksen tai noudon.

Erityisten rikosrekisteriotteiden tapauksessa lisäksi vaaditaan työnantajan tai organisaation konkreettinen ja yksilöity vahvistus. Tämän on yksiselitteisesti nimettävä toiminnan tarkoitus, eikä se saa olla yleisesti muotoiltu.

Kustannukset ja maksut

Rikosrekisteriotteen kustannukset määräytyvät kulloinkin sovellettavien maksumääräysten mukaan ja voivat vaihdella todistuksen tyypin ja hakutavan mukaan.

Periaatteessa pätee:

• Yleisestä rikosrekisteriotteesta peritään pienemmät maksut.
• Erityiset rikosrekisteriotteet ovat kalliimpia.
• Verkkohakemukset ovat edullisempia kuin henkilökohtaiset hakemukset viranomaiselle.

Tietyissä tapauksissa, esimerkiksi vapaaehtoistyössä tunnustetuissa järjestöissä, laki sallii täydelliset maksuvapautukset. Edellytyksenä on kuitenkin aina asianmukainen todiste, joka on myönnetty erityisesti hakijalle.

Jetzt Wunschtermin wählen:Kostenloses Erstgespräch

Todistuksen voimassaoloaika ja ajantasaisuus

Rikosrekisteriote ei ole ajallisesti rajoittamattomasti käytettävissä oleva asiakirja. Käytännössä viranomaiset ja työnantajat vaativat säännöllisesti ajantasaista otetta, koska rikosrekisteritilanne voi muuttua milloin tahansa.

Ohjeellisena arvona pidetään usein:

• Ote ei saa olla kolmea kuukautta vanhempi.

Tämä määräaika ei johdu suoraan laista, mutta se on vakiintunut hallinnolliseksi käytännöksi. Ratkaisevaa on aina konkreettinen käyttötarkoitus. Mitä arkaluonteisempi alue, sitä korkeammat ovat ajantasaisuuden vaatimukset.

Vanhempi ote voi johtaa siihen,

• että hakemus hylätään tai viivästyy,
• tai että uusi ote vaaditaan.

Myöntäminen, toimitus ja käsittelyaika

Rikosrekisteriotteen myöntäminen tapahtuu monissa tapauksissa nopeasti ja byrokratiavapaasti, mikäli kaikki edellytykset täyttyvät. Jos henkilötiedot ovat selkeästi saatavilla eikä erityisiä kyselyjä tarvita, jotkut viranomaiset myöntävät otteen muutamassa minuutissa.

Toimitus voi tapahtua:

• henkilökohtaisesti viranomaisessa,
• postitse, yleensä kirjattuna kirjeenä,
• sähköisesti, jos hakemus on tehty verkossa ja edellytykset täyttyvät.

Jos syntyy lisäkyselyjä, tietojen vertailuja tai ulkomaankyselyjä, käsittelyaika pitenee. Tällaisissa tapauksissa otteen myöntäminen voi kestää useita päiviä tai viikkoja. Huolellinen hakemuksen tekeminen lyhentää menettelyä merkittävästi.

Erityispiirteet EU- ja kolmansien maiden kansalaisten osalta

EU-kansalaisiin ja kolmansien maiden kansalaisiin sovelletaan erityissääntöjä, koska rikosrekisteritietoja ei arvioida yksinomaan kansallisesti. Hakemuksesta voidaan ottaa huomioon myös rikosrekisteritiedot alkuperämaasta. Kolmansien maiden kansalaisten osalta on ratkaisevaa, että ulkomaiset tuomiot luokitellaan oikeudellisesti, alkuperämaan poistosäännökset otetaan huomioon ja mahdolliset vaikutukset viranomaismenettelyihin arvioidaan oikein. Ulkomainen tuomio ei automaattisesti johda negatiivisiin seurauksiin. Ratkaisevaa on aina, miten Itävallan laki hyödyntää näitä tietoja.

Käytännössä viranomaiset vaativat kolmansien maiden kansalaisilta usein lisäasiakirjoja, koska henkilötietoja ja nimenmuodostusta ei voida automaattisesti verrata Itävallan rekistereihin. Ulkomaiset asiakirjat hyväksytään vain, jos niiden aitous on vahvistettu ja niiden sisältö on tarvittaessa käännetty. Ratkaisevaa on Haagin apostille-yleissopimus, kansainvälinen sopimus julkisten asiakirjojen aitouden vahvistamisesta.

Tyypillisesti vaaditaan:

• Passi henkilöllisyyden todistamiseksi, tarvittaessa täydennettynä oleskeluluvalla
• Syntymätodistus sekä nimenmuutosten yhteydessä muut henkilötodistukset
• Apostille tai, jos kyseessä ei ole sopimusvaltio, diplomaattinen laillistaminen
• Laillistettu käännös muista kuin saksankielisistä asiakirjoista
• Todistukset nimenmuodostuksesta poikkeavan kirjoitusasun yhteydessä

Alkuperämaasta riippuen aitouden vahvistaminen tapahtuu apostillella tai diplomaattisella laillistamisella useiden vahvistusvaiheiden kautta. Kun nämä erityispiirteet otetaan huomioon ajoissa, vältetään viivästykset, lisävaatimukset ja oikeudelliset riskit.

Jetzt Wunschtermin wählen:Kostenloses Erstgespräch

Rajoitettu tiedonsaanti ja tuomioiden poistaminen

Rikosrekisterilainsäädäntö noudattaa periaatetta, jonka mukaan rikostuomiot eivät saa vaikuttaa henkilöön rajoittamattomasti. Siksi laki sisältää sekä tiedonsaannin rajoituksia että tuomioiden poistamisen. Molemmat keinot palvelevat tavoitetta mahdollistaa uudelleen sosiaalistuminen ja oikeudellinen uusi alku.

Rajoitettu tiedonsaanti tarkoittaa, että tietyt tuomiot

• eivät näy rikosrekisteriotteessa,
• saadaan luovuttaa vain tietyille viranomaisille.

Poistaminen menee vielä pidemmälle. Sen myötä tuomio poistetaan oikeudellisesti, jotta sitä ei saa enää esittää eikä hyödyntää. Poistoaika alkaa yleensä rangaistuksen täytäntöönpanon päättymisestä ja määräytyy

• rikoksen laadun,
• rangaistuksen suuruuden,
• tuomioiden lukumäärän mukaan.

Asianosaisille on ratkaisevan tärkeää tietää, milloin heitä pidetään jälleen nuhteettomina ja mitkä merkinnät eivät enää saa olla oikeudellisesti merkityksellisiä.

Oikeudelliset ongelmat käytännössä ja tyypilliset virheelliset käsitykset

Käytännössä rikosrekisteriotteeseen liittyy toistuvasti väärinkäsityksiä ja oikeudellisia virheitä. Nämä johtuvat usein lain rajojen tuntemattomuudesta tai vääristä odotuksista.

Tyypillisiä virheellisiä käsityksiä ovat esimerkiksi:

• oletus, että jokainen ilmoitus näkyy rikosrekisterissä,
• uskomus, että tuomio pysyy näkyvissä eliniän,
• käsitys, että työnantajat saavat vaatia minkä tahansa tyyppistä rikosrekisteriotetta.

Oikeudellisia ongelmia syntyy myös silloin, kun

• väärän tyyppistä otetta haetaan,
• luvaton vahvistus esitetään,
• tai poistettu tuomio otetaan silti huomioon.

Ne, jotka tuntevat oikeudelliset pelisäännöt, voivat välttää tällaiset virheet ja panna oikeutensa tehokkaasti täytäntöön.

Edunne asianajajan tuella

Kolmansien maiden kansalaisille rikosrekisteriotteella on erityisen suuri oikeudellinen merkitys, koska se on usein ratkaiseva oleskelu-, asettumis-, työ- ja lupamenettelyissä. Samalla menettely on monimutkaisempi, koska Itävallan rikosrekisterin lisäksi myös ulkomaisia rikosrekisteritietoja voidaan ottaa huomioon eurooppalaisten tietojärjestelmien kautta.

Lakimiehen tuki varmistaa, että

• oikean tyyppistä rikosrekisteriotetta haetaan eikä luvattomia tai liiallisia vaatimuksia täytetä,
• ulkomaiset tuomiot luokitellaan oikeudellisesti oikein, erityisesti poistamisen, tiedonsaannin rajoitusten ja luovutusrajojen osalta,
• virheet henkilöllisyyden toteamisessa tai tietojen vertailussa tunnistetaan ja korjataan ajoissa,
• oleskeluoikeudelliset haitat, jotka voivat johtua epäselvistä tai puutteellisista rikosrekisteritiedoista, vältetään.

Erityisesti kolmansien maiden kansalaisille tarkka oikeudellinen tarkastus on ratkaisevan tärkeää, koska rikosrekisterimerkinnöillä voi olla välittömiä vaikutuksia oleskelustatusiin, työllistymismahdollisuuksiin ja viranomaisten harkintapäätöksiin. Asiantunteva lakimiehen tuki luo oikeusvarmuutta ja suojaa kohtalokkailta virhepäätöksiltä.

Jetzt Wunschtermin wählen:Kostenloses Erstgespräch

Usein kysytyt kysymykset – UKK

Jetzt Wunschtermin wählen:Kostenloses Erstgespräch