Kuolemanvarainen lahjoitus

Kuolemanvarainen lahjoitus on kaksipuolinen lahjoitussopimus, joka tehdään jo elinaikana. Lahjoittaja sitoutuu luovuttamaan lahjansaajalle tietyn esineen vastikkeetta vasta kuolemansa jälkeen. Siihen asti lahjoittaja säilyttää täyden määräämisvallan.

Toisin kuin testamentti, tämä järjestely ei ole yksipuolisesti peruutettavissa. Lahjansaaja saa sopimuksen solmimisen myötä täytäntöönpanokelpoisen vaatimuksen, joka erääntyy vasta kuoleman jälkeen. Perintötapauksessa häntä ei pidetä perillisenä, vaan kuolinpesän velkojana.

Kuolemanvaraisen lahjoituksen lakisääteinen perusta

Kuolemanvarainen lahjoitus on nimenomaisesti säännelty Itävallan perintöoikeudessa vuodesta 2017 lähtien. ABGB:n 603 §:n mukaan kyseessä on elävien kesken perustettu, mutta lykkäävästi ehdollinen oikeustoimi.

Jotta tällainen lahjoitus olisi voimassa, on seuraavien edellytysten täytyttävä:

• Sopimus ja hyväksyntä: Lahjoittajan ja lahjansaajan välillä tarvitaan tahdonilmausten yhteneväisyys.
• Notariaattiasiakirjan muoto: Koko sopimus – mukaan lukien hyväksyntä – on vahvistettava notariaattiasiakirjalla. Myös myöhemmät sopimusmuutokset edellyttävät notariaattiasiakirjan muotoa.
• Ei peruuttamisoikeuden varausta: Lahjoittaja ei saa varata itselleen yleistä peruuttamisoikeutta. Sopimuksellinen peruuttamislauseke tekee lahjoituksesta tehottoman.

Jos nämä edellytykset täyttyvät, kyseessä on oikeudellisesti sitova varallisuuden siirto, joka tulee automaattisesti voimaan kuoleman sattuessa.+

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Vaikutukset ennen kuolemaa

Sitovuudesta huolimatta lahjoittaja pysyy luvatun esineen omistajana ja voi periaatteessa edelleen käyttää sitä, esim. vuokrata tai hyödyntää sitä. Hän ei kuitenkaan saa tehdä mitään, mikä estää sopimuksen täyttämisen, kuten lahjoittaa tai myydä esinettä. Jos esine kuitenkin luovutetaan kolmannelle osapuolelle, lahjansaajalle syntyy vahingonkorvausvaatimus kuolinpesää vastaan.

Vaikutukset kuoleman jälkeen

Lahjoittajan kuollessa velvoite erääntyy: Lahjansaajalla on nyt täytäntöönpanokelpoinen vaatimus luovutuksesta. Hänen ei tarvitse olla perillinen, vaan hän voi käyttää sopimusta yhdessä kuolintodistuksen kanssa hakeakseen esim. kirjaamista kiinteistörekisteriin.

Tärkeää: Esine pysyy osana kuolinpesää ja voi olla veloilla rasitettu. Perittävän velkojat ovat etusijalla. Lahjansaajan on siksi odotettava, onko kuolinpesä riittävä täyttämään hänen vaatimuksensa.

Lakiosaoikeus ja ”vapaa neljännes”

Myös kuolemanvaraisissa lahjoituksissa pätee: Perittäjä ei saa määrätä koko omaisuudestaan. Lain mukaan neljännes on pysyttävä sitomattomana, niin sanottu ”vapaa neljännes”. Se suojaa lakiosaan oikeutettuja.

Jos tämä vähimmäismäärä alitetaan, perilliset voivat riitauttaa lahjoituksen. Lahjansaajan on mahdollisesti luovutettava osia. Lisäksi lahjoitus luetaan lakiosavaatimuksiin. Lahjoituksen ajankohdasta riippuen jopa täysimääräisesti.

Lahjoituksen kohde

Lahjoituksen kohteena voi olla mikä tahansa kaupankäynnin kohteena oleva esine, kunhan sillä on taloudellista arvoa. Tämä sisältää sekä aineelliset että aineettomat esineet. Esimerkiksi käteistä rahaa, huonekaluja, valokuva-albumeja tai yrityksen osakkeita voidaan lahjoittaa.

Lahjoitustahdon on aina oltava olemassa. Jos joku luovuttaa jotain velvoitteen perusteella, kyseessä ei ole lahjoitus.

Kuolemanvaraisen lahjoituksen kirjaaminen kiinteistörekisteriin

Kuolemanvarainen lahjoitus itsessään ei voi olla kiinteistörekisterissä, koska tälle sopimustyypille ei ole omaa kirjaamismuotoa.
Myöskään omistusoikeuden rajoitusta koskeva merkintä kiinteistörekisteriin ei ole sallittu. Tämä tarkoittaa: Lahjansaajalla ei ole kiinteistörekisteriin perustuvaa suojaa ennen lahjoittajan kuolemaa.

Vaikutus lakiosavaatimuksiin

Kuolemanvarainen lahjoitus käsitellään lakiosan laskennassa kuten mikä tahansa muu kuolemanvarainen lahjoitus. Tämä tarkoittaa:

• Huomioiminen: Luvattu lahjoitus luetaan fiktiivisesti kuolinpesään, ikään kuin se olisi tehty kuolinhetkellä.
• Lakiosan vähentäminen: Jos perittäjä on lahjoituksella ylittänyt ”vapaan neljänneksen”, tämä voi johtaa lakiosan loukkauksiin.
• Lakiosan huomioiminen: Lahjoitetun esineen arvo on vähennettävä lahjansaajan lakiosavaatimuksesta, jos hän itse on lakiosaan oikeutettu.
• Muiden lakiosaan oikeutettujen kanneoikeus: Jos lakiosaa loukataan, perinnöttömäksi tehdyt sukulaiset voivat tietyissä olosuhteissa esittää palautusvaatimuksia lahjansaajaa kohtaan.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Lahjoittajan oikeudellinen asema

Kuolinhetkeen asti lahjoittaja pysyy:

• rajoittamattomana omistajana lahjoitetusta esineestä,
• oikeutettuna käyttöön (esim. tulot, käyttöoikeus)
• mutta velvollinen jättämään tekemättä kaiken, mikä vaarantaa sopimuksen täyttämisen.

Esimerkiksi hän ei saa lahjoittaa, myydä tai rasittaa esinettä, jos se estäisi sopimuksen täyttämisen.
Jos lahjoittaja rikkoo tätä velvollisuutta, lahjansaaja (tai hänen perillisensä) voi vaatia vahingonkorvausta kuolinpesältä.

Tärkeää:
Lahjoittaja ei voi varata itselleen sopimuksellista peruuttamisoikeutta. Myös myöhemmät yksipuoliset muutokset ovat oikeudellisesti tehottomia, ellei niistä ole uudelleen sovittu notariaattiasiakirjan muodossa.

Lahjansaajan oikeudellinen asema

Lahjansaaja saa sopimuksen solmimisen myötä:

• velvoiteoikeudellisesti turvatun vaatimuksen lahjoitetun esineen siirrosta,
• joka erääntyy vasta lahjoittajan kuollessa.

Hänestä ei tule automaattisesti omistajaa, vaan hänen on esimerkiksi kiinteistöjen osalta esitettävä vaatimus, esim. kiinteistörekisterimerkinnällä esittämällä sopimus ja kuolintodistus.

Tärkeää:

• Lahjansaaja ei ole perillinen, vaan kuolinpesän velkoja.
• Hänen vaatimuksensa menee edelle testamentinsaajan, hänet on siis palveltava ensisijaisesti.
• Kolmansia osapuolia vastaan, joille lahjoituksen kohde on laittomasti luovutettu, on vaatimus vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi puututtaessa toisen saatavien oikeuksiin.
• Lahjansaaja voi vedota sopimukseen myös vaikka hän olisi perintöön kelpaamaton, koska kyseessä ei ole testamentti.

Lykkäävä vaikutus

Kuolemanvarainen lahjoitus saa vaikutuksensa vasta lahjoittajan kuollessa (se on siis lykkäävästi ehdollinen).
Tämä tarkoittaa:

• Lahjansaaja saa aluksi vain velvoiteoikeudellisen odotuksen.
• Ei omistusoikeutta, ei määräämisvaltaa eikä kirjaamisoikeutta ennen kuoleman tapahtumista.
• Lahjansaajan velkojilla ei ole pääsyä, niin kauan kuin kuolema ei ole tapahtunut.

Lahjoituksen kannalta ratkaiseva ajankohta on oikeudellisesti kuolinhetki, ei sopimuksen solmimisen ajankohta. Tämä on erityisen tärkeää lakiosan laskennassa ja sen kysymyksen kannalta, milloin lahjoitusta pidetään ”tehtynä”.

Erot muihin varallisuuden siirron muotoihin

Testamentti

Testamentti on yksipuolinen, milloin tahansa peruutettavissa oleva tahdonilmaus. Se tehdään yleensä käsin tai notaarin edessä ja se tulee voimaan vasta kuoleman jälkeen.
Ero kuolemanvaraiseen lahjoitukseen: Testamentti ei vaadi sopimuskumppania ja sitä voidaan muuttaa tai kumota milloin tahansa ilman muiden suostumusta. Kuolemanvarainen lahjoitus sen sijaan on sopimuksellisesti sitova ja se voidaan kumota vain yhteisymmärryksessä.

Perintösopimus

Perintösopimus on kaksipuolinen sopimus puolisoiden tai kihlattujen välillä, joka sääntelee kuolinpesää (kokonaan tai osittain) sitovasti. Se edellyttää myös notariaattiasiakirjaa.
Ero kuolemanvaraiseen lahjoitukseen: Perintösopimus koskee tyypillisesti koko omaisuutta, kun taas kuolemanvarainen lahjoitus koskee yksittäisiä omaisuuseriä. Lisäksi perintösopimusta ei voi tehdä kenen tahansa kanssa – lahjoituksen sen sijaan voi.

Kuolemanvarainen luovutus

Tässä esine luovutetaan fyysisesti jo elinaikana sillä ehdolla, että se saadaan pitää lopullisesti vasta luovuttajan kuoleman jälkeen.
Ero: Kuolemanvarainen luovutus on oikeudellisesti tehoton, jos sitä ei ole muotoiltu testamentiksi asianmukaisesti. Siitä puuttuu kuolemanvaraisen lahjoituksen sopimusvarmuus – erityisesti kiinteistöjen osalta vastaanottajalla ei ole oikeudellista suojaa.

Kuolemanvarainen toimeksianto

Kyseessä on kolmannelle henkilölle annettu toimeksianto luovuttaa esine lahjoittajan kuoleman jälkeen tietylle henkilölle.
Ero: Edunsaajalla ei ole suoraa vaatimusta kuolinpesää vastaan. Kuolemanvarainen lahjoitus sen sijaan antaa oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoisen vaatimuksen sopimuksen perusteella.

Kuolemanvarainen velan anteeksianto

Kuolemanvarainen velan anteeksianto tarkoittaa, että velkoja ilmoittaa luopuvansa saatavasta kuolemansa myötä.
Ero: Vallitsevan käsityksen mukaan kyseessä ei ole lahjoitus, eikä oikeustoimi ole muotovaatimusten alainen. Oikeusperuste on yksipuolinen – toisin kuin kuolemanvarainen lahjoitus, joka on kaksipuolinen sopimus.

Lahjoitus lykkäävällä ehdolla

Lahjoitukset voivat olla sidottuja ehtoihin (esim. hoitovelvoite), jotka tulevat voimaan ehdon täyttyessä.
Ero: Jos lykkäävä ehto liittyy lahjoittajan kuolemaan eikä notariaattiasiakirjan muotoa ole valittu, uhkaa pätemättömyys. Vain noudattamalla tiukkoja muotovaatimuksia ja ilman peruuttamisoikeuden varausta tällainen järjestely on katsottava kuolemanvaraiseksi lahjoitukseksi.

Lahjoitus oikeuksien pidättämisellä

Tässä esine siirretään jo elinaikana, kuitenkin oikeuksien pidättämisellä – esim. hallintaoikeus, asumisoikeus tai luovutuskielto.
Ero: Lahjoitus on välittömästi voimassa; lahjansaajasta tulee jo omistaja, vaikka lahjoittaja säilyttää käyttöoikeuden. Kuolemanvaraisessa lahjoituksessa lahjoittaja pysyy omistajana kuolemaansa asti.

Edut asianajajan tuella

Asianajotoimistomme auttaa teitä oikeudellisesti turvallisten kuolemanvaraisten lahjoitussopimusten laadinnassa. Tarkistamme muotovaatimukset, lakiosasuojan ja verotukselliset näkökohdat.

Ottakaa yhteyttä meihin sitoumuksettomaan ensikonsultaatioon.
Välttäkää muotovirheet, suojatkaa omaisuutenne ja varmistakaa selkeät olosuhteet.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Usein kysytyt kysymykset – UKK