Periminen, jos serkku kuolee?
Perintö serkun kuoleman jälkeen
Voiko perintöosuuden saada serkun kuollessa? Jos kyllä, kuinka suuri perintöosuus on? Näihin kysymyksiin vastaavat Harlander & P Partnerin perintöoikeuden asiantuntijat.
Serkkujen perintöoikeus
Serkun kuollessa perintöä ei saa automaattisesti. Siitä huolimatta on olemassa useita tapoja saada osa tai jopa koko perintö.
Serkun testamentti
Mikäli serkku on tehnyt testamentin, hän voi puolestaan ottaa serkkunsa huomioon testamentissa. Tällä tavoin serkun viimeisen tahdon mukaisesti voi tulla koko omaisuuden ainoaksi perilliseksi tai saada tietyn osuuden (esim. puolet, neljännes).
Serkun legaatti
Lisäksi serkulla on mahdollisuus jättää serkuilleen legaattina yksittäisiä esineitä (esim. maljakko) tai oikeuksia (esim. asumisoikeus hänen talossaan).
Serkun kuolemanvarainen lahjoitus
Kuolemanvaraisessa lahjoituksessa serkku lupaa serkuilleen kuolemansa varalta tietyn omaisuuden osan lahjoituksena. Lahjoituksen vaikutus astuu voimaan vasta kuoleman tapahduttua.
Toisin kuin testamentilla tai legaatilla tehdyssä viimeisessä tahdossa, jonka serkku voisi muuttaa milloin tahansa, serkku on kuolemanvaraisella lahjoituksella itse sidottu. Kuolemanvarainen lahjoitus on kahdenvälinen sitova sopimus, jota ei voi enää yksipuolisesti peruuttaa.
Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatioHoitotestamentti
Hoitolegaatti on lakisääteinen legaatti. Se ei perustu edesmenneen serkun viimeiseen tahtoon, vaan ainoastaan lain perusteella.
Serkuilla on oikeus hoitolegaattiin, jos he ovat hoitaneet serkkua seuraavasti:
- kolmen viimeisen vuoden aikana ennen serkun kuolemaa
- vähintään kuuden kuukauden ajan
- ei pelkästään vähäisessä määrin (yleensä keskimäärin yli 20 tuntia kuukaudessa)
- vastikkeetta (ilman vastiketta)
Serkun lakisääteinen perimysjärjestys
Mikäli serkku ei ole tehnyt testamenttia, sovelletaan lakisääteistä perimysjärjestystä. Serkut tulevat lakisääteisen perimysjärjestyksen mukaan kuitenkin vasta silloin perillisiksi, kun seuraavia henkilöitä (edesmenneen serkun puoliso ja lähisukulaiset) ei ole olemassa, he ovat jo kuolleet tai heidät on laillisesti suljettu pois perinnöstä:
- Vainajan aviopuoliso
- Vainajan lapset
- Vainajan lapsenlapset
- Vainajan lapsenlapsenlapset
- Vainajan vanhemmat
- Vainajan sisarukset
- Edesmenneen veljen- ja sisarenlapset
- Edesmenneen isovanhemmat
- Edesmenneen tädit ja sedät
Jälkiperintö
Jälkiperinnössä vainaja määrää toisen henkilön perilliseksi, jälkiperillisen. Tämä saa omaisuuden ensimmäisen perillisen jälkeen.
Mikäli serkku on siis aiemmassa viimeisessä tahdossa määrätty perilliseksi ja serkut serkun jälkeisiksi sijaantuloperillisiksi, serkut tulevat perillisiksi serkun kuollessa. Sijaantuloperinnön tyypistä riippuen he saavat joko koko alkuperäisen perinnön tai vain sen osan, jota serkku ei ole käyttänyt.
Sijaisperintö
Testamenttia laadittaessa tulisi aina nimetä sijaisperillinen. Sijaisperillinen tulee perimään silloin, kun määrätty perillinen ei voi periä tai kieltäytyy perinnöstä.
Jos serkku on siis määrännyt perilliseksi jonkun, joka on jo kuollut tai joka luopuu perinnöstä, ja serkut sijaantuloperillisiksi, he tulevat perillisiksi serkun kuollessa.
Perinnön määrä
Perinnön määrä tai serkuille lopulta jäävän arvon määrä riippuu paitsi serkun omaisuudesta, myös muiden perillisten, legaatinsaajien ja lakiosaan oikeutettujen määrästä.
Sebastian RiedlmairHarlander & Partner Rechtsanwälte „Anwaltliche Unterstützung rechnet sich im Erbfall fast immer. Unsere Rechtsanwälte für unsere Mandanten stellen sicher, dass keine Ansprüche übersehen oder zu gering bewertet werden.“
