Peruuttaminen jälkikäteisen tuomion yhteydessä

Peruuttaminen jälkikäteisen tuomion yhteydessä

Ehdollisen tuomion peruuttaminen myöhemmän tuomion vuoksi tulee voimaan, jos tuomioistuin on myöntänyt henkilölle ehdollisen rangaistuksen, rangaistuksen osan tai sijoituksen vieroitushoitoa tarvitsevien rikoksentekijöiden laitokseen ja myöhemmin paljastuu toinen teko, joka on tehty jo ennen tätä päätöstä.
Tässä tapauksessa tuomioistuin selvittää, olisiko se myöntänyt ehdollisen tuomion, jos kaikki teot olisivat olleet tiedossa samanaikaisesti.
Jos käy ilmi, että aiempi päätös oli liian lievä, tuomioistuin peruuttaa ehdollisen tuomion ja panee rangaistuksen tai toimenpiteen täytäntöön.
Näin laki varmistaa, että suotuisa ennuste säilyy vain, jos se perustuu täydellisiin ja paikkansapitäviin tietoihin.

Tuomioistuin peruuttaa ehdollisen tuomion, jos myöhempi tuomio osoittaa, ettei se olisi myöntänyt ehdollista tuomiota, jos asiat olisi käsitelty yhdessä.

Tausta ja tarkoitus

Rikoslain 55 § on tarkoitettu estämään tuomittujen suosiminen useiden menettelyjen ajallisen järjestyksen vuoksi.
Jos joku ensimmäisen ehdollisen tuomion jälkeen tuomitaan myöhemmin toisesta, jo aiemmin tehdystä teosta, tuomioistuin selvittää, olisiko se myöntänyt ehdollisen tuomion myös silloin, jos molemmat teot olisi arvioitu samanaikaisesti.
Näin varmistetaan yhtenäinen rangaistuksen määrääminen ja estetään tahaton kaksoissuosion saaminen.

Peruuttamisen edellytykset

Peruuttaminen rikoslain 55 §:n 1 momentin mukaisesti tapahtuu, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

1. Myöhempi tuomio rikoslain 31 §:n mukaisesti
   On olemassa toinen tuomioistuimen päätös jo aiemmin tehdystä teosta.
2. Hypoteettinen kokonaisarviointi
   Tuomioistuimen on selvitettävä, olisiko molempien tekojen yhteiskäsittelyssä myönnetty ehdollinen tuomio.
3. Peruuttamisen tarpeellisuus
   Uusi tuomio osoittaa, että aiempi myönteinen ennuste oli virheellinen eikä uusi ehdollinen tuomio ole enää perusteltu.

Arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti seuraavat kriteerit:

• Uuden teon vakavuus ja laatu
• ajallinen etäisyys ensimmäiseen tuomioon
• asianomaisen kokonaiskäyttäytyminen
• ehdonalaisen soveltuvuuden uuden tiedon valossa

Sebastian Riedlmair
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Eine nachträgliche Verurteilung zwingt das Gericht, die frühere Milde neu zu bewerten. Strafnachsicht darf nur bestehen bleiben, wenn sie auch bei vollständiger Tatsachenkenntnis gerechtfertigt wäre.“

Myöhempi ehdollinen rangaistus

Rikoslain 55 §:n 2 momentti sääntelee myös käänteistä tapausta.
Jos tuomioistuin myöntää uudessa tuomiossa ehdollisen rangaistuksen, se selvittää, saako tämä ehdollinen rangaistus pysyä voimassa.
Jos arviointi osoittaa, ettei ehdollista rangaistusta olisi myönnetty yhteiskäsittelyssä, tuomioistuin peruuttaa päätöksen.
Jos tuomioistuimella ei ole ollut tietoa aiemmasta tuomiosta, se tekee tämän arvioinnin jälkikäteen ja varmistaa, ettei kukaan hyödy lieventävistä asianhaaroista kahdesti vain siksi, että menettelyt on suoritettu erillään ajallisesti.

Koeaikojen yhdistäminen

Jos useita ehdollisia rangaistuksia on samanaikaisesti voimassa, koeajat kuluvat rikoslain 55 §:n 3 momentin mukaisesti yhteen.

Kaikki koeajat päättyvät viimeksi päättyvän kanssa, mutta ne saavat kestää yhteensä enintään viisi vuotta. Näin valvonta pysyy ajallisesti rajattuna, samalla kun käyttäytymisen asianmukainen seuranta varmistetaan.

Tuomioistuinten päätöskäytäntö

Käytännössä rikoslain 55 § koskee usein tapauksia, joissa jo ennen ensimmäistä tuomiota tehty teko paljastuu vasta myöhemmin.

Käytännön merkitys ja luokittelu

Rikoslain 55 § varmistaa kaikkien tuomittujen yhdenvertaisen kohtelun riippumatta siitä, milloin ja missä järjestyksessä heidän tekonsa tulevat tietoon.
Se korjaa virhearviointeja ja varmistaa, että ehdolliset rangaistukset pysyvät voimassa vain täydellisen tosiasiapohjan perusteella.

Peruuttaminen ei ole lisärangaistus, vaan oikeudellisesti välttämätön tasapainotus, jos alkuperäinen ennuste osoittautuu virheelliseksi.
Asianosaisille tämä tarkoittaa, että myöhemmällä tuomiolla voi olla vaikutuksia myös aiempiin ehdollisiin rangaistuksiin, jos siitä seuraa muuttunut kokonaisarvio.

Edunne asianajajan tuella

Rikosprosessi on asianosaisille huomattava rasite. Jo alussa uhkaavat vakavat seuraukset – pakkokeinoista, kuten kotietsinnästä tai pidätyksestä, rikosrekisterimerkintöihin ja vankeus- tai sakkorangaistuksiin. Ensimmäisen vaiheen virheitä, kuten harkitsemattomia lausuntoja tai puutteellista todisteiden varmistamista, ei usein voida enää korjata myöhemmin. Myös taloudelliset riskit, kuten vahingonkorvausvaatimukset tai menettelyn kustannukset, voivat painaa merkittävästi.

Erityisosaamiseen perustuva rikosoikeudellinen puolustus varmistaa, että oikeutesi säilyvät turvattuina alusta alkaen. Se antaa turvaa poliisin ja syyttäjän kanssa asioidessa, suojaa itsekriminointia vastaan ja luo perustan selkeälle puolustusstrategialle.

Asianajotoimistomme:

• tutkii, onko ja missä määrin syyte oikeudellisesti perusteltu,
• tukee sinua esitutkinnassa ja pääkäsittelyssä,
• varmistaa oikeudellisesti pätevät hakemukset, lausunnot ja menettelyvaiheet,
• tukee siviilioikeudellisten vaatimusten torjumisessa tai sääntelyssä,
• turvaa oikeutesi ja etusi tuomioistuimessa, syyttäjänvirastossa ja asianomistajia kohtaan

Peter Harlander
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Machen Sie keine inhaltlichen Aussagen ohne vorherige Rücksprache mit Ihrer Verteidigung. Sie haben jederzeit das Recht zu schweigen und eine Anwältin oder einen Anwalt beizuziehen. Dieses Recht gilt bereits bei der ersten polizeilichen Kontaktaufnahme. Erst nach Akteneinsicht lässt sich klären, ob und welche Einlassung sinnvoll ist.“

Usein kysytyt kysymykset – FAQ