Peruuttamisen määräajat

Peruuttamisen määräajat

Rikoslain 56 § säätelee, mihin asti tuomioistuin saa määrätä ehdollisen rangaistuksen lykkäyksen tai ehdollisen vapauttamisen peruuttamisen.
Säännös edistää oikeusvarmuutta: Sen tarkoituksena on estää, että ehdolliset päätökset jäisivät rajoittamattomasti epäselviksi. Samalla se mahdollistaa sen, että koeajalla tehdyt rikokset voidaan ottaa huomioon, vaikka ne löydettäisiin tai niistä annettaisiin lainvoimainen tuomio vasta myöhemmin.

Säännös täydentää rikoslain 53–55 §:n järjestelmän ja määrittää ajanjakson, jonka kuluessa tuomioistuimen suorittama peruuttaminen on sallittua.

Rikoslain 56 § määrää, että ehdollisen lykkäyksen tai vapauttamisen peruuttaminen saa tapahtua vain koeajan aikana tai kuuden kuukauden kuluessa sen jälkeen.

Lakisääteinen perusta

Tuomioistuin voi tehdä 53–55 §:ssä tarkoitetut määräykset vain koeajan kuluessa, mutta koeaikana tehdyn rikollisen teon vuoksi myös kuuden kuukauden kuluessa koeajan päättymisestä tai sen päättyessä rikoksentekijää vastaan vireillä olleen rikosprosessin päättymisestä.

Soveltamisala

Rikoslain 56 § koskee kaikkia tapauksia, joissa peruuttaminen 53–55 §:n mukaisesti tulee kyseeseen.
Näihin kuuluvat:

• Ehdollisen rangaistuksen lykkäyksen tai vapauttamisen peruuttaminen
• Peruuttaminen ennaltaehkäisevien toimenpiteiden yhteydessä
• Peruuttaminen jälkikäteisen tuomion yhteydessä

Tuomioistuin saa tehdä peruuttamispäätöksen periaatteessa vain koeajan kuluessa. Tämä säilyttää yhteyden ehdolliseen vaiheeseen, ja asianosainen tietää, minkä ajanjakson kuluessa hänen vapauttamistaan voidaan tarkastella.

Jälkikäteinen peruuttamismahdollisuus

Jos asianosainen on tehnyt uuden rikollisen teon koeajan aikana, tuomioistuin saa lausua peruuttamisesta myös koeajan päätyttyä.
Tämä jälkikäteinen päätös on kuitenkin ajallisesti rajoitettu:

• viimeistään kuuden kuukauden kuluessa koeajan päättymisestä, tai
• viimeistään kuuden kuukauden kuluessa rikosprosessin päättymisestä, joka oli jo vireillä koeajan päättyessä.

Näin vältetään se, että joku välttäisi vastuuta vain siksi, että menettely kestää kauemmin tai se saadaan päätökseen vasta koeajan jälkeen.

Määräaikasäännöksen tarkoitus

Rikoslain 56 §:n säännös palvelee kahta tavoitetta: Se suojaa luottamusta oikeusvarmuuteen ja mahdollistaa samalla asianmukaisen reagoinnin uusiin rikoksiin.
Laki asettaa selkeän aikarajan estääkseen, että ehdolliset päätökset jäisivät rajoittamattomasti epäselviksi. Samalla se sallii tehokkaan reagoinnin koeajan aikana tehtyihin rikkomuksiin.
Näin syntyy oikeudenmukainen tasapaino vakauden ja valvonnan välille.

Sebastian Riedlmair
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Die Widerrufsfristen im Strafrecht sind kein bloßer Formalismus, sondern Ausdruck des Vertrauensschutzes. Wer seine Bewährung erfüllt hat, muss darauf bauen können, dass getroffene Entscheidungen Bestand haben.“

Käytännön esimerkki

Ehdollisesti vapautettu rikoksentekijä tekee uuden rikoksen muutama viikko ennen koeajan päättymistä.
Rikosprosessi kestää useita kuukausia. Rikoslain 56 §:n mukaan tuomioistuin voi määrätä ehdollisen vapauttamisen peruuttamisen vielä kuuden kuukauden kuluessa uuden menettelyn päättymisestä.
Näin säilytetään yhteys teon ja ehdollisen arvioinnin välillä.

Oikeudellinen merkitys

Rikoslain 56 § luo sitovat aikarajat tuomioistuimen puuttumiselle ehdollisiin päätöksiin.
Se estää vapauttamisen kyseenalaistamisen uudelleen monien vuosien jälkeen ja vahvistaa siten luottamusta lainvoimaisten tuomioiden lopullisuuteen.
Samalla se varmistaa, että koeajan aikana tehtyihin merkityksellisiin rikoksiin voidaan reagoida ajoissa.
Säännös muodostaa siten ehdollisen järjestelmän päätepisteen ja takaa sen sisäisen tasapainon.

Edunne asianajajan tuella

Rikosprosessi on asianosaisille huomattava rasite. Jo alussa uhkaavat vakavat seuraukset – pakkokeinoista, kuten kotietsinnästä tai pidätyksestä, rikosrekisterimerkintöihin ja vankeus- tai sakkorangaistuksiin. Ensimmäisen vaiheen virheitä, kuten harkitsemattomia lausuntoja tai puutteellista todisteiden varmistamista, ei usein voida enää korjata myöhemmin. Myös taloudelliset riskit, kuten vahingonkorvausvaatimukset tai menettelyn kustannukset, voivat painaa merkittävästi.

Erityisosaamiseen perustuva rikosoikeudellinen puolustus varmistaa, että oikeutesi säilyvät turvattuina alusta alkaen. Se antaa turvaa poliisin ja syyttäjän kanssa asioidessa, suojaa itsekriminointia vastaan ja luo perustan selkeälle puolustusstrategialle.

Asianajotoimistomme:

• tutkii, onko ja missä määrin syyte oikeudellisesti perusteltu,
• tukee sinua esitutkinnassa ja pääkäsittelyssä,
• varmistaa oikeudellisesti pätevät hakemukset, lausunnot ja menettelyvaiheet,
• tukee siviilioikeudellisten vaatimusten torjumisessa tai sääntelyssä,
• turvaa oikeutesi ja etusi tuomioistuimessa, syyttäjänvirastossa ja asianomistajia kohtaan

Peter Harlander
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Machen Sie keine inhaltlichen Aussagen ohne vorherige Rücksprache mit Ihrer Verteidigung. Sie haben jederzeit das Recht zu schweigen und eine Anwältin oder einen Anwalt beizuziehen. Dieses Recht gilt bereits bei der ersten polizeilichen Kontaktaufnahme. Erst nach Akteneinsicht lässt sich klären, ob und welche Einlassung sinnvoll ist.“

Usein kysytyt kysymykset – FAQ