Periminen, kun serkku kuolee?
Perintö serkun kuoleman jälkeen
Voiko perintöosuuden saada serkun kuollessa? Jos kyllä, kuinka suuri perintöosuus on? Näihin kysymyksiin vastaavat Harlander & Partnerin perintöoikeuden asiantuntijat.
Serkkujen perintöoikeus
Serkun kuollessa perintöä ei saa automaattisesti. Siitä huolimatta on olemassa useita tapoja saada osa tai jopa koko perintö.
Serkun testamentti
Mikäli serkku on tehnyt testamentin, hän voi puolestaan huomioida serkkunsa testamentissa. Tällä tavoin serkun viimeisen tahdon mukaisesti voi tulla koko omaisuuden ainoaksi perilliseksi tai saada tietyn osuuden (esim. puolet, neljäsosa).
Serkun legatti
Lisäksi serkulla on mahdollisuus jättää serkuilleen legattina yksittäisiä esineitä (esim. maljakko) tai oikeuksia (esim. asumisoikeus talossaan).
Serkun tekemä kuolemanvarainen lahjoitus
Kuolemanvaraisessa lahjoituksessa serkku lupaa serkuilleen kuolemansa varalta tietyn omaisuuden osan lahjoituksena. Lahjoituksen vaikutus astuu voimaan vasta kuoleman tapahduttua.
Toisin kuin testamentilla tai legatilla tehty testamenttimääräys, jonka serkku voisi muuttaa milloin tahansa, serkku on kuolemanvaraisella lahjoituksella itse sidottu. Kuolemanvarainen lahjoitus on kahdenvälinen sitova sopimus, jota ei voi yksipuolisesti peruuttaa.
Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatioHoitotestamentti
Hoitolegatti on lakimääräinen legatti. Se ei perustu edesmenneen serkun testamenttimääräykseen, vaan yksinomaan lain perusteella.
Serkuilla on oikeus hoitolegattiin, jos he ovat hoitaneet serkkua seuraavasti:
- kolmen viime vuoden aikana ennen serkun kuolemaa
- vähintään kuuden kuukauden ajan
- ei pelkästään vähäisessä määrin (yleensä keskimäärin yli 20 tuntia kuukaudessa)
- vastikkeetta (ilman vastiketta)
Lakimääräinen perimysjärjestys serkun jälkeen
Mikäli serkku ei ole tehnyt testamenttia, sovelletaan lakimääräistä perimysjärjestystä. Serkut tulevat lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan kuitenkin vasta silloin, kun seuraavat henkilöt (edesmenneen serkun aviopuoliso ja lähisukulaiset) eivät ole olemassa, ovat jo kuolleet tai on laillisesti suljettu pois perinnöstä:
- Vainajan aviopuoliso
- Vainajan lapset
- Vainajan lapsenlapset
- Vainajan lapsenlapsenlapset
- Vainajan vanhemmat
- Vainajan sisarukset
- Edesmenneen veljen- ja sisarenlapset
- Edesmenneen isovanhemmat
- Edesmenneen tädit ja sedät
Jälkiperintö
Jälkiperinnössä vainaja määrää toisen henkilön perilliseksi, jälkiperillisen. Tämä saa omaisuuden ensimmäisen perillisen jälkeen.
Mikäli serkku on siis aiemmassa testamenttimääräyksessä nimetty perilliseksi ja hänen serkkunsa serkun jälkeisiksi sijaantuloperillisiksi, serkut tulevat oikeutetuiksi serkun kuollessa. Sijaantuloperinnön tyypistä riippuen he saavat joko koko alkuperäisen perinnön tai vain sen osan, jota serkku ei ole kuluttanut.
Sijaisperintö
Testamenttia laadittaessa tulisi aina nimetä sijaisperillinen. Sijaisperillinen tulee perimään silloin, kun määrätty perillinen ei voi periä tai kieltäytyy perinnöstä.
Jos serkku on siis nimennyt perilliseksi jonkun, joka on jo kuollut tai joka luopuu perinnöstä, ja serkut sijaantuloperillisiksi, he tulevat oikeutetuiksi myös serkun kuollessa.
Perinnön määrä
Perinnön määrä eli serkuille lopulta jäävän arvon määrä riippuu paitsi serkun omaisuudesta, myös muiden perillisten, legatinsaajien ja lakiosaan oikeutettujen määrästä.
Sebastian RiedlmairHarlander & Partner Rechtsanwälte „Anwaltliche Unterstützung rechnet sich im Erbfall fast immer. Unsere Rechtsanwälte für unsere Mandanten stellen sicher, dass keine Ansprüche übersehen oder zu gering bewertet werden.“
