Periminen tyttären kuollessa?
Perintö tyttären kuoleman jälkeen
Saavatko vanhemmat tyttären kuollessa perintöosuuden? Jos kyllä, kuinka suuri on vanhempien perintöosuus tyttären kuollessa? Harlander & Partnerin perintöoikeuden asiantuntijat selittävät vastaukset näihin kysymyksiin.
Vanhempien perintöoikeus
Vanhemmat eivät saa perintöä automaattisesti tyttären kuollessa. Siitä huolimatta vanhemmilla on useita tapoja saada osa tai jopa koko perintö.
Tyttären testamentti
Mikäli tytär on tehnyt testamentin, hän voi ottaa sisaruksensa huomioon testamentissa. Tällä tavoin sisarukset voivat tyttären viimeisen tahdon mukaisesti saada koko omaisuuden perintönä tai tietyn osuuden (esim. puolet, neljännes).
Tyttären legaatti / testamenttilahjoitus
Lisäksi tyttärellä on mahdollisuus jättää vanhemmilleen legaattina yksittäisiä esineitä (esim. kukkamaljakko) tai oikeuksia (esim. asumisoikeus hänen talossaan).
Tyttären kuolemanvarainen lahjoitus
Kuolemanvaraisessa lahjoituksessa tytär lupaa sisaruksilleen kuolemansa varalta tietyn omaisuuden osan lahjoituksena. Lahjoituksen vaikutus astuu voimaan vasta kuoleman tapahtuessa.
Toisin kuin testamentilla tai legaatilla tehty viimeinen tahto, jonka tytär voisi muuttaa milloin tahansa, tytär on kuitenkin itse sidottu kuolemanvaraiseen lahjoitukseen. Kuolemanvarainen lahjoitus on kaksipuolisesti sitova sopimus, jota ei voida enää yksipuolisesti peruuttaa.
Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatioHoitotestamentti
Hoitolegaatti on lakisääteinen legaatti. Se ei perustu kuolleen tyttären viimeiseen tahtoon, vaan ainoastaan lain perusteella.
Vanhemmilla on oikeus hoitolegaattiin, jos he ovat hoitaneet poikaa seuraavasti:
- kolmen viime vuoden aikana ennen tyttären kuolemaa
- vähintään kuuden kuukauden ajan
- ei pelkästään vähäisessä määrin (yleensä keskimäärin yli 20 tuntia kuukaudessa)
- vastikkeetta (ilman vastiketta)
Tyttären lakisääteinen perimysjärjestys
Mikäli tytär ei ole tehnyt testamenttia, lakisääteinen perimysjärjestys tulee sovellettavaksi. Vanhemmat pääsevät lakisääteisen perimysjärjestyksen mukaan perimään kuitenkin vasta silloin, kun seuraavat henkilöt (kuolleen tyttären puoliso ja läheiset sukulaiset) eivät ole olemassa, ovat jo kuolleet tai on laillisesti poissuljettu perinnöstä:
- Vainajan aviopuoliso
- Vainajan lapset
- Vainajan lapsenlapset
- Vainajan lapsenlapsenlapset
Jos molemmat vanhemmat ovat elossa, he jakavat perinnön.
Jos toinen vanhemmista ei ole enää elossa, hänen puolikkaansa jaetaan edelleen hänen jälkeläistensä kesken (sama järjestys kuin yllä mainittu). Vain yhden vanhemman lapset voivat periä vain tämän vanhemman. Jos vanhemmalla ei ole lapsia, osuus siirtyy toiselle vanhemmalle tai tämän jälkeläisille.
Jälkiperintö
Jälkiperinnössä vainaja määrää toisen henkilön perilliseksi, jälkiperillisen. Tämä saa omaisuuden ensimmäisen perillisen jälkeen.
Mikäli tytär on siis aiemmassa testamenttimääräyksessä nimetty perilliseksi ja vanhemmat tyttären jälkiperillisiksi, vanhemmat pääsevät perimään tyttären kuollessa. Jälkiperinnön tyypistä riippuen he saavat joko koko alkuperäisen perinnön tai vain sen osan, jota tytär ei ole kuluttanut.
Sijaisperintö
Testamenttia laadittaessa tulisi aina nimetä sijaisperillinen. Sijaisperillinen tulee perimään silloin, kun määrätty perillinen ei voi periä tai kieltäytyy perinnöstä.
Jos tytär on siis nimennyt perilliseksi jonkun, joka on jo kuollut tai joka luopuu perinnöstä, ja vanhemmat sijaisperillisiksi, he pääsevät perimään myös tyttären kuollessa.
Perinnön määrä
Perinnön suuruus eli vanhemmille lopulta jäävän arvon suuruus riippuu paitsi tyttären omaisuudesta, myös muiden perillisten, legaatinsaajien ja lakiosaan oikeutettujen lukumäärästä.
Sebastian RiedlmairHarlander & Partner Rechtsanwälte „Anwaltliche Unterstützung rechnet sich im Erbfall fast immer. Unsere Rechtsanwälte für unsere Mandanten stellen sicher, dass keine Ansprüche übersehen oder zu gering bewertet werden.“
