Kuinka suuri perintösi on isäsi kuollessa

Perintö isän kuoleman jälkeen

Saavatko lapset perintöosuuden isän kuollessa? Jos saavat, kuinka suuri on lasten perintöosuus isän kuollessa? Näihin kysymyksiin vastaavat Harlander & Partnerin perintöoikeuden asiantuntijat.

Lasten perintöoikeus

Lapset saavat isän kuollessa automaattisesti perinnön. Tämä voi sisältää osan tai jopa koko perinnön.

Isän testamentti

Mikäli isä on laatinut testamentin, hän voi (lisäksi) huomioida lapsensa testamentissa. Tällä tavoin hän voi viimeisen tahtonsa mukaisesti määrittää tietyt osuudet (esim. puolet, neljännes), jotka poikkeavat lakimääräisestä perintöoikeudesta (lakiosavaatimukset).

Isän legaatti

Lisäksi isällä on mahdollisuus jättää lapsilleen legaattina yksittäisiä (jaettuja) esineitä (esim. kukkamaljakko) tai oikeuksia (esim. asumisoikeus hänen talossaan).

Isän kuolemanvarainen lahjoitus

Kuolemanvaraisessa lahjoituksessa isä lupaa lapsilleen kuolemansa varalta tietyn omaisuuden osan lahjoituksen. Lahjoituksen vaikutus astuu voimaan vasta kuoleman tapahduttua.

Toisin kuin testamentilla tai legaatilla tehdyn viimeisen tahdon ilmaisun, jonka isä voisi muuttaa milloin tahansa, isä on kuolemanvaraisella lahjoituksella kuitenkin myös itse sidottu. Kuolemanvarainen lahjoitus on kahdenvälinen sitova sopimus, jota ei voi enää yksipuolisesti peruuttaa.

On otettava huomioon, että elinaikana tehdyt lahjoitukset lasketaan mukaan perintömassaan, jotta huomioimatta jääneet lapset saavat hyvityksen lakiosavaatimuksen kautta.

Hoitotestamentti

Hoitolegaatti on lakimääräinen legaatti. Se ei perustu edesmenneen isän viimeiseen tahtoon, vaan ainoastaan lain perusteella.

Lapsilla on oikeus hoitolegaattiin, jos he ovat hoitaneet isää seuraavasti:

• kolmen viimeisen vuoden aikana ennen isän kuolemaa
• vähintään kuuden kuukauden ajan
• ei pelkästään vähäisessä määrin (yleensä keskimäärin yli 20 tuntia kuukaudessa)
• vastikkeetta (ilman vastiketta)

Isän lakimääräinen perimysjärjestys

Mikäli isä ei ole laatinut testamenttia, sovelletaan lakimääräistä perimysjärjestystä. Lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan lapset ovat aina ensimmäisiä edunsaajia perintövaatimuksessa. Osuus lasketaan lasten lukumäärän mukaan. Periaatteessa lapset perivät yhtä suurin osuuksin. Ottolapset rinnastetaan tässä yhteydessä biologisiin lapsiin.
Jos aviopuoliso on elossa, hän perii lasten ohella pääsääntöisesti neljänneksen. Loppuosa perinnöstä jaetaan lasten kesken.

Jälkiperintö

Jälkiperinnössä vainaja määrää toisen henkilön perilliseksi, jälkiperillisen. Tämä saa omaisuuden ensimmäisen perillisen jälkeen.

Mikäli isä on aiemmassa viimeisessä tahdossaan määrännyt jonkun perilliseksi ja lapset isän jälkeisiksi sijaantuloperillisiksi, lapset saavat perinnön isän kuollessa. Sijaantuloperinnön tyypistä riippuen he saavat joko koko alkuperäisen perinnön tai vain sen osan, jota isä ei ole kuluttanut.

Sijaisperintö

Testamenttia laadittaessa tulisi aina nimetä sijaisperillinen. Sijaisperillinen tulee perimään silloin, kun määrätty perillinen ei voi periä tai kieltäytyy perinnöstä.

Jos isä on siis määrännyt perilliseksi jonkun, joka on jo kuollut tai joka luopuu perinnöstä, ja lapset sijaantuloperillisiksi, saavat lapset perinnön isän kuollessa myös tässä tapauksessa.

Perinnön määrä

Perinnön suuruus eli lasten lopulta saaman arvon määrä ei riipu ainoastaan isän omaisuudesta, vaan myös muiden perillisten ja legaatinsaajien lukumäärästä (viimeisen tahdon ilmaisun, kuten testamentin tai perintösopimuksen, mukaan).

Sebastian Riedlmair
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Anwaltliche Unterstützung rechnet sich im Erbfall fast immer. Unsere Rechtsanwälte für unsere Mandanten stellen sicher, dass keine Ansprüche übersehen oder zu gering bewertet werden.“

Ilmainen ensikeskustelu

Vain saksaksi ja englanniksi. Suomi on saatavilla sähköpostitse ja Whatsappilla.

Varaa verkkotapaaminen lakimiehiemme kanssa Itävallassa 60 sekunnissa: