Perintö veljen- tai sisarentyttären kuollessa?
- Perintö veljen- tai sisarentyttären kuoleman jälkeen
- Setien ja tätien perintöoikeus
- Veljen- tai sisarentyttären testamentti
- Veljen- tai sisarentyttären testamenttilahjoitus / legaatti
- Veljen- tai sisarentyttären tekemä kuolemanvarainen lahjoitus
- Hoitotestamentti
- Lakimääräinen perimysjärjestys veljen- tai sisarentyttären jälkeen
- Jälkiperintö
- Sijaisperintö
- Perinnön määrä
Perintö veljen- tai sisarentyttären kuoleman jälkeen
Saavatko sedät ja tädit veljen- tai sisarentyttären kuollessa perintöosuuden? Jos kyllä, kuinka suuri on setien ja tätien perintöosuus veljen- tai sisarentyttären kuollessa? Näihin kysymyksiin vastaavat Harlander & Partnerin perintöoikeuden asiantuntijat.
Setien ja tätien perintöoikeus
Sedät ja tädit eivät saa automaattisesti perintöä veljen- tai sisarentyttären kuollessa. Siitä huolimatta sedillä ja tädeillä on useita mahdollisuuksia saada osa tai jopa koko perintö.
Veljen- tai sisarentyttären testamentti
Mikäli veljen- tai sisarentytär on laatinut testamentin, hän voi ottaa sedät ja tädit huomioon testamentissaan. Tällä tavoin sedät ja tädit voidaan veljen- tai sisarentyttären viimeisen tahdon mukaisesti määrätä koko omaisuuden ainoiksi perillisiksi tai heille voidaan määrätä tietty osuus (esim. puolet, neljännes).
Veljen- tai sisarentyttären testamenttilahjoitus / legaatti
Lisäksi veljen- tai sisarentyttärellä on mahdollisuus jättää sedilleen ja tädeilleen testamenttilahjoituksena yksittäisiä esineitä (esim. maljakko) tai oikeuksia (esim. asumisoikeus talossaan).
Veljen- tai sisarentyttären tekemä kuolemanvarainen lahjoitus
Kuolemanvaraisessa lahjoituksessa veljen- tai sisarentytär lupaa sedilleen ja tädeilleen kuolemansa varalta tietyn omaisuuden osan lahjoituksena. Lahjoituksen vaikutus astuu voimaan vasta kuolemantapauksessa.
Toisin kuin testamentilla tai testamenttilahjoituksella tehtävässä viimeisessä tahdonilmaisussa, jonka veljen- tai sisarentytär voisi milloin tahansa muuttaa, veljen- tai sisarentytär on kuolemanvaraisella lahjoituksella itse sidottu. Kuolemanvarainen lahjoitus on kahdenvälinen sitova sopimus, jota ei voi yksipuolisesti peruuttaa.
Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatioHoitotestamentti
Hoitotestamenttilahjoitus on lakimääräinen testamenttilahjoitus. Se ei perustu edesmenneen veljen- tai sisarentyttären viimeiseen tahdonilmaisuun, vaan ainoastaan lain perusteella.
Sedillä ja tädeillä on oikeus hoitotestamenttilahjoitukseen, jos he ovat hoitaneet veljen- tai sisarentytärtä seuraavasti:
- kolmen viimeisen vuoden aikana ennen veljen- tai sisarentyttären kuolemaa
- vähintään kuuden kuukauden ajan
- ei pelkästään vähäisessä määrin (yleensä keskimäärin yli 20 tuntia kuukaudessa)
- vastikkeetta (ilman vastiketta)
Lakimääräinen perimysjärjestys veljen- tai sisarentyttären jälkeen
Mikäli veljen- tai sisarentytär ei ole laatinut testamenttia, sovelletaan lakimääräistä perimysjärjestystä. Sedät ja tädit tulevat lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan kuitenkin vasta silloin perillisiksi, kun seuraavat henkilöt (edesmenneen veljen- tai sisarentyttären aviopuoliso ja lähisukulaiset) eivät ole olemassa, ovat jo kuolleet tai on laillisesti suljettu pois perinnöstä:
- Vainajan aviopuoliso
- Vainajan lapset
- Vainajan lapsenlapset
- Vainajan lapsenlapsenlapset
- Vainajan vanhemmat
- Vainajan sisarukset
- Edesmenneen isovanhemmat
Jälkiperintö
Jälkiperinnössä vainaja määrää toisen henkilön perilliseksi, jälkiperillisen. Tämä saa omaisuuden ensimmäisen perillisen jälkeen.
Mikäli veljen- tai sisarentytär on siten aiemmassa viimeisessä tahdonilmaisussa määrätty perilliseksi ja sedät ja tädit veljen- tai sisarentyttären jälkeisiksi sijaantuloperillisiksi, sedät ja tädit tulevat perillisiksi veljen- tai sisarentyttären kuollessa. Sijaantuloperinnön tyypistä riippuen he saavat joko koko alkuperäisen perinnön tai vain sen osan, jota veljen- tai sisarentytär ei ole käyttänyt.
Sijaisperintö
Testamenttia laadittaessa tulisi aina nimetä sijaisperillinen. Sijaisperillinen tulee perimään silloin, kun määrätty perillinen ei voi periä tai kieltäytyy perinnöstä.
Jos veljen- tai sisarentytär on siten määrännyt perilliseksi jonkun, joka on jo kuollut tai joka luopuu perinnöstä, ja sedät ja tädit sijaantuloperillisiksi, he tulevat perillisiksi myös veljen- tai sisarentyttären kuollessa.
Perinnön määrä
Perinnön määrä eli se arvo, joka sedille ja tädeille lopulta jää, riippuu paitsi veljen- tai sisarentyttären omaisuudesta, myös muiden perillisten, testamentinsaajien ja lakiosaan oikeutettujen määrästä.
Sebastian RiedlmairHarlander & Partner Rechtsanwälte „Anwaltliche Unterstützung rechnet sich im Erbfall fast immer. Unsere Rechtsanwälte für unsere Mandanten stellen sicher, dass keine Ansprüche übersehen oder zu gering bewertet werden“
