Periminen, kun täti kuolee?
Perintö tädin kuoleman jälkeen
Saavatko veljen- ja sisarenlapset tädin kuollessa perintöosuuden? Jos kyllä, kuinka suuri on veljen- ja sisarenlasten perintöosuus tädin kuollessa? Näihin kysymyksiin vastaavat Harlander & Partnerin perintöoikeuden asiantuntijat.
Veljen- ja sisarenlasten perintöoikeus
Veljen- ja sisarenlapset eivät saa automaattisesti perintöä tädin kuollessa. Siitä huolimatta veljen- ja sisarenlapsilla on useita tapoja saada osa tai jopa koko perintö.
Tädin testamentti
Mikäli täti on laatinut testamentin, hän voi ottaa veljen- ja sisarenlapset huomioon testamentissaan. Tällä tavoin veljen- ja sisarenlapset voidaan tädin viimeisen tahdon mukaisesti määrätä koko omaisuuden ainoiksi perillisiksi tai heille voidaan määrätä tietty osuus (esim. puolet, neljännes).
Tädin testamenttilahjoitus / legaatti
Lisäksi tädillä on mahdollisuus jättää veljen- ja sisarenlapsille testamenttilahjoituksena yksittäisiä esineitä (esim. maljakko) tai oikeuksia (esim. asumisoikeus hänen talossaan).
Tädin kuolemanvarainen lahjoitus
Kuolemanvaraisessa lahjoituksessa täti lupaa veljen- tai sisarenlapsilleen tietyn omaisuuden osan lahjoituksen kuolemansa varalta. Lahjoituksen vaikutus astuu voimaan vasta kuoleman tapahduttua.
Toisin kuin testamentilla tai testamenttilahjoituksella tehty viimeinen tahto, jonka täti voisi muuttaa milloin tahansa, kuolemanvarainen lahjoitus sitoo tätiä itseään. Kuolemanvarainen lahjoitus on kahdenvälinen sitova sopimus, jota ei voi yksipuolisesti peruuttaa.
Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatioHoitotestamentti
Hoitolegaatti on lakimääräinen testamenttilahjoitus. Se ei perustu edesmenneen tädin viimeiseen tahtoon, vaan yksinomaan lain säännöksiin.
Veljen- ja sisarenlapsilla on oikeus hoitolegaattiin, jos he ovat hoitaneet tätiä seuraavasti:
- kolmen viime vuoden aikana ennen tädin kuolemaa
- vähintään kuusi kuukautta
- merkittävässä määrin (yleensä keskimäärin yli 20 tuntia kuukaudessa)
- vastikkeetta (ilman vastiketta)
Lakimääräinen perimysjärjestys tädin jälkeen
Mikäli täti ei ole laatinut testamenttia, sovelletaan lakimääräistä perimysjärjestystä. Veljen- ja sisarenlapset pääsevät lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan perimään kuitenkin vasta, jos seuraavat henkilöt (edesmenneen tädin aviopuoliso ja lähisukulaiset) eivät ole olemassa, ovat jo kuolleet tai on laillisesti suljettu pois perinnöstä:
- Vainajan aviopuoliso
- Vainajan lapset
- Vainajan lapsenlapset
- Vainajan lapsenlapsenlapset
- Vainajan vanhemmat
- Vainajan sisarukset
Jälkiperintö
Jälkiperinnössä vainaja määrää toisen henkilön perilliseksi, jälkiperillisen. Tämä saa omaisuuden ensimmäiseksi määrätyn perillisen jälkeen.
Mikäli täti on siis aiemmassa viimeisessä tahdossaan määrätty perilliseksi ja veljen- ja sisarenlapset tädin jälkiperillisiksi, veljen- ja sisarenlapset pääsevät perimään tädin kuollessa. Jälkiperinnön tyypistä riippuen he saavat joko koko alkuperäisen perinnön tai vain sen osan, jota täti ei ole kuluttanut.
Sijaisperintö
Testamenttia laadittaessa tulisi aina nimetä sijaisperillinen. Sijaisperillinen pääsee perimään silloin, kun määrätty perillinen ei voi periä tai kieltäytyy perinnöstä.
Jos täti on siis määrännyt perilliseksi jonkun, joka on jo kuollut tai kieltäytyy perinnöstä, ja veljen- tai sisarenlapset sijaisperillisiksi, he pääsevät perimään tädin kuollessa.
Perinnön määrä
Perinnön määrä eli veljen- ja sisarenlapsille lopulta jäävän arvon suuruus riippuu tädin omaisuuden lisäksi myös muiden perillisten, testamentinsaajien ja lakiosaan oikeutettujen määrästä.
Sebastian RiedlmairHarlander & Partner Rechtsanwälte „Anwaltliche Unterstützung rechnet sich im Erbfall fast immer. Unsere Rechtsanwälte für unsere Mandanten stellen sicher, dass keine Ansprüche übersehen oder zu gering bewertet werden.“
