Periminen pojan kuollessa?
Perintö pojan kuoleman jälkeen
Saavatko vanhemmat perintöosuuden pojan kuollessa? Jos kyllä, kuinka suuri on vanhempien perintöosuus pojan kuollessa? Näihin kysymyksiin vastaavat Harlander & Partnerin perintöoikeuden asiantuntijat.
Vanhempien perintöoikeus
Vanhemmat eivät saa automaattisesti perintöä pojan kuollessa. Vanhemmilla on kuitenkin useita mahdollisuuksia saada osa tai jopa koko perintö.
Pojan testamentti
Mikäli poika on laatinut testamentin, hän voi ottaa vanhempansa huomioon testamentissa. Tällä tavoin vanhemmat voidaan pojan viimeisen tahdon mukaisesti määrätä koko omaisuuden perillisiksi tai tietyllä osuudella (esim. puolet, neljännes).
Pojan legaatti / testamenttilahjoitus
Lisäksi pojalla on mahdollisuus jättää vanhemmilleen legaattina yksittäisiä esineitä (esim. maljakko) tai oikeuksia (esim. asumisoikeus talossaan).
Pojan kuolemanvarainen lahjoitus
Kuolemanvaraisessa lahjoituksessa poika lupaa vanhemmilleen kuolemansa varalta tietyn omaisuuden osan lahjoituksena. Lahjoituksen vaikutus astuu voimaan vasta kuoleman tapahduttua.
Toisin kuin testamentilla tai legaatilla tehdyn viimeisen tahdon mukaisen määräyksen, jonka poika voisi muuttaa milloin tahansa, kuolemanvarainen lahjoitus sitoo poikaa itseään. Kuolemanvarainen lahjoitus on kahdenvälinen sitova sopimus, jota ei voi yksipuolisesti peruuttaa.
Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatioHoitotestamentti
Hoitolegaatti on lakisääteinen legaatti. Se ei perustu edesmenneen pojan viimeiseen tahtoon, vaan yksinomaan lain säännöksiin.
Vanhemmilla on oikeus hoitolegaattiin, jos he ovat hoitaneet poikaa seuraavasti:
- pojan kuolemaa edeltäneiden kolmen vuoden aikana
- vähintään kuuden kuukauden ajan
- ei pelkästään vähäisessä määrin (yleensä keskimäärin yli 20 tuntia kuukaudessa)
- vastikkeetta (ilman vastiketta)
Pojan lakisääteinen perimysjärjestys
Mikäli poika ei ole laatinut testamenttia, sovelletaan lakisääteistä perimysjärjestystä. Vanhemmat tulevat lakisääteisen perimysjärjestyksen mukaan kuitenkin vasta silloin perillisiksi, kun seuraavat henkilöt (edesmenneen pojan aviopuoliso ja lähisukulaiset) eivät ole olemassa, ovat jo kuolleet tai on laillisesti suljettu pois perinnöstä:
- Vainajan aviopuoliso
- Vainajan lapset
- Vainajan lapsenlapset
- Vainajan lapsenlapsenlapset
Jos molemmat vanhemmat ovat elossa, he jakavat perinnön.
Jos toinen vanhemmista ei ole enää elossa, hänen puolikkaansa jaetaan edelleen hänen jälkeläistensä kesken (sama järjestys kuin yllä mainittu). Vain yhden vanhemman lapset voivat periä vain tämän vanhemman. Jos vanhemmalla ei ole lapsia, osuus siirtyy toiselle vanhemmalle tai tämän jälkeläisille.
Jälkiperintö
Jälkiperinnössä vainaja määrää toisen henkilön perilliseksi, jälkiperillisen. Tämä saa omaisuuden ensimmäisen perillisen jälkeen.
Mikäli poika on siis aiemmassa viimeisessä tahdossaan määrätty perilliseksi ja vanhemmat pojan jälkeisiksi sijaantuloperillisiksi, vanhemmat tulevat perillisiksi pojan kuollessa. Sijaantuloperinnön tyypistä riippuen he saavat joko koko alkuperäisen perinnön tai vain sen osan, jota poika ei ole käyttänyt.
Sijaisperintö
Testamenttia laadittaessa tulisi aina nimetä sijaisperillinen. Sijaisperillinen tulee perimään silloin, kun määrätty perillinen ei voi periä tai kieltäytyy perinnöstä.
Jos poika on siis määrännyt perilliseksi jonkun, joka on jo kuollut tai joka luopuu perinnöstä, ja vanhemmat sijaantuloperillisiksi, myös he tulevat perillisiksi pojan kuollessa.
Perinnön määrä
Perinnön suuruus tai vanhemmille lopulta jäävän arvon määrä riippuu paitsi pojan omaisuudesta, myös muiden perillisten, legaatinsaajien ja lakiosaan oikeutettujen määrästä.
Sebastian RiedlmairHarlander & Partner Rechtsanwälte „Anwaltliche Unterstützung rechnet sich im Erbfall fast immer. Unsere Rechtsanwälte für unsere Mandanten stellen sicher, dass keine Ansprüche übersehen oder zu gering bewertet werden.“
