Periminen lapsenlapsen kuollessa?
Perintö lapsenlapsen kuoleman jälkeen
Saavatko isovanhemmat perintöosuuden lapsenlapsen kuollessa? Jos saavat, kuinka suuri on isovanhempien perintöosuus lapsenlapsen kuollessa? Harlander & Partnerin perintöoikeuden asiantuntijat selittävät vastaukset näihin kysymyksiin.
Isovanhempien perintöoikeus
Isovanhemmat eivät saa automaattisesti perintöä lapsenlapsen kuollessa. Siitä huolimatta isovanhemmilla on useita tapoja saada osa tai jopa koko perintö.
Lapsenlapsen testamentti
Mikäli lapsenlapsi on tehnyt testamentin, hän voi ottaa isovanhempansa huomioon testamentissaan. Tällä tavoin isovanhemmat voidaan lapsenlapsen viimeisen tahdon mukaisesti määrätä koko omaisuuden perillisiksi tai tietyllä osuudella (esim. puolet, neljännes).
Lapsenlapsen legaatti / testamenttilahjoitus
Lisäksi lapsenlapsella on mahdollisuus jättää isovanhemmilleen legaattina yksittäisiä esineitä (esim. kukkamaljakko) tai oikeuksia (esim. asumisoikeus hänen talossaan).
Lapsenlapsen kuolemanvarainen lahjoitus
Kuolemanvaraisessa lahjoituksessa lapsenlapsi lupaa isovanhemmilleen kuolemansa varalta tietyn omaisuuden osan lahjoituksena. Lahjoituksen vaikutus astuu voimaan vasta kuoleman tapahduttua.
Toisin kuin testamentilla tai legaatilla tehty testamenttimääräys, jonka lapsenlapsi voisi muuttaa milloin tahansa, kuolemanvarainen lahjoitus sitoo myös lapsenlasta itseään. Kuolemanvarainen lahjoitus on kahdenvälinen sitova sopimus, jota ei voi enää yksipuolisesti peruuttaa.
Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatioHoitotestamentti
Hoitolegaatti on lakisääteinen legaatti. Se ei perustu kuolleen lapsenlapsen testamenttimääräykseen, vaan ainoastaan lain perusteella.
Isovanhemmilla on oikeus hoitolegaattiin, jos he ovat hoitaneet lapsenlasta seuraavasti:
- kolmen viime vuoden aikana ennen lapsenlapsen kuolemaa
- vähintään kuuden kuukauden ajan
- ei pelkästään vähäisessä määrin (yleensä keskimäärin yli 20 tuntia kuukaudessa)
- vastikkeetta (ilman vastiketta)
Lapsenlapsen lakimääräinen perimysjärjestys
Mikäli lapsenlapsi ei ole tehnyt testamenttia, lakimääräinen perimysjärjestys tulee voimaan. Isovanhemmat pääsevät lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan perimään kuitenkin vasta, jos seuraavat henkilöt (puoliso ja kuolleen lapsenlapsen lähisukulaiset) eivät ole olemassa, ovat jo kuolleet tai on laillisesti suljettu pois perinnöstä:
- Vainajan aviopuoliso
- Vainajan lapset
- Vainajan lapsenlapset
- Vainajan lapsenlapsenlapset
- Vainajan vanhemmat
Jälkiperintö
Jälkiperinnössä vainaja määrää toisen henkilön perilliseksi, jälkiperillisen. Tämä saa omaisuuden ensimmäisen perillisen jälkeen.
Mikäli lapsenlapsi on siis aiemmassa testamenttimääräyksessä määrätty perilliseksi ja isovanhemmat lapsenlapsen jälkeisiksi sijaantuloperillisiksi, isovanhemmat pääsevät perimään lapsenlapsen kuollessa. Sijaantuloperimyksen tyypistä riippuen he saavat joko koko alkuperäisen perinnön tai vain sen osan, jota lapsenlapsi ei ole kuluttanut.
Sijaisperintö
Testamenttia laadittaessa tulisi aina nimetä sijaisperillinen. Sijaisperillinen tulee perimään silloin, kun määrätty perillinen ei voi periä tai kieltäytyy perinnöstä.
Jos lapsenlapsi on siis määrännyt perilliseksi jonkun, joka on jo kuollut tai joka luopuu perinnöstä, ja isovanhemmat sijaantuloperillisiksi, he pääsevät myös perimään lapsenlapsen kuollessa.
Perinnön määrä
Perinnön määrä eli isovanhemmille lopulta jäävän arvon suuruus riippuu paitsi lapsenlapsen omaisuudesta, myös muiden perillisten, legaatinsaajien ja lakiosaan oikeutettujen henkilöiden määrästä.
Sebastian RiedlmairHarlander & Partner Rechtsanwälte „Anwaltliche Unterstützung rechnet sich im Erbfall fast immer. Unsere Rechtsanwälte für unsere Mandanten stellen sicher, dass keine Ansprüche übersehen oder zu gering bewertet werden.“
