Kuolemaan johtanut pahoinpitely

Kuolemaan johtanut pahoinpitely

Kuolemaan johtanut pahoinpitely kattaa tapaukset, joissa joku tekee tahallisen pahoinpitelyn tai loukkaavan teon ja siten – ainakin tuottamuksellisesti – aiheuttaa uhrin kuoleman. Ydin on tahallisen pahoinpitelyn ja teosta johtuvan kuolemaan johtaneen seurauksen yhdistelmässä. Ratkaisevaa ei ole teon raakuus, vaan varma näyttö siitä, että loukkaava teko on aiheuttanut kuoleman kausaalisesti ja syyksiluettavasti. Tyypillisiä tilanteita ovat vakavat iskut, potkut, kuristaminen tai vaarallisten työkalujen käyttö, jos vamman seurauksena komplikaatiot (sisäiset verenvuodot, elinten vajaatoiminta, aivoverenvuodot) johtavat kuolemaan.

Kuolemaan johtanut pahoinpitely tarkoittaa tahallista loukkaavaa tekoa, joka tuottamuksellisesti johtaa uhrin kuolemaan; kuoleman seuraus on vamman seurausta.

Objektiivinen tunnusmerkistö

Objektiivinen osa kuvaa tapahtuman ulkoista puolta. Se vastaa kysymykseen, kuka teki mitä millä, mikä oli seuraus ja onko teon ja vakavan pysyvän seurauksen välillä syy-yhteys.

Tutkimusvaiheet

• Tekotapa: fyysinen vaikutus (esim. lyöminen, töniminen, potkiminen, kuristaminen, työkalujen käyttö) tai velvollisuuden vastainen laiminlyönti, kun on olemassa takaajan asema.
• Tekoseuraus: uhrin kuolema.
• Syy-yhteys: Loukkaavan teon on oltava kuoleman conditio sine qua non. Laiminlyönneissä on tutkittava, olisiko kuolema voitu suurella todennäköisyydellä estää.
• Objektiivinen syyksiluettavuus: Kuoleman on toteutettava juuri se tekijän luoma oikeudellisesti paheksuttava riski (suojelutarkoituksen yhteys). Epätyypilliset kolmannen osapuolen syyt tai täysin itsenäinen uhrin käyttäytyminen voivat katkaista syyksiluettavuuden.

Peter Harlander
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Schwere Körperverletzung steht und fällt mit der nachweisbaren Dauer- oder Lebensgefährdung; die bloße Heftigkeit des Angriffs genügt nicht.“

Rajaaminen muihin rikoksiin

Rikoslain mukaisten pahoinpitelyrikosten paremman luokittelun vuoksi voidaan todeta seuraava asteikko:

• 84 § Itävallan rikoslaissa (StGB) – Vakava pahoinpitely:
  Kattaa vammat, jotka ovat vakavia, mutta periaatteessa parannettavissa. Terveys on selvästi heikentynyt, mutta pysyvää vammaa ei välttämättä ole.
• 85 § Itävallan rikoslaissa (StGB) – Pahoinpitely vakavin pysyvin seurauksin:
  Koskee tapauksia, joissa vamman seuraukset ovat pitkäaikaisia tai pysyviä. Tarkoitetaan parantumattomia vammoja, kuten aistielinten menetystä, pysyvää epämuodostumaa tai kroonisia sairauksia.
• 86 § Itävallan rikoslaissa (StGB) – Kuolemaan johtanut pahoinpitely:
  Kattaa ne tilanteet, joissa pahoinpitely johtaa uhrin kuolemaan.

Näin ollen 86 § Itävallan rikoslaissa (StGB) muodostaa pahoinpitelyrikosten korkeimman tason täydellisen henkirikoksen alapuolella; ero murhaan tai tappoon on siinä, että tahallisuus ei kohdistu kuolemaan, vaan vammaan.

Todistustaakka & todisteiden arviointi

• Syyttäjä: kantaa näyttötaakan teosta, vakavasta seurauksesta, syy-yhteydestä, syyksiluettavuudesta ja tarvittaessa kvalifikaatiomerkeistä.
• Tuomioistuin: arvioi todisteiden kokonaisuutta ja erityisesti lääketieteellisiä asiakirjoja. Sopimattomia tai laittomasti hankittuja todisteita ei voida käyttää.
• Syytetty: ei kanna näyttötaakkaa, mutta saa esittää vaihtoehtoisia tapahtumankulkuja, perustella epäilyjä syy-yhteydestä tai vedota todisteiden hyödyntämiskieltoihin.

Tyypillisiä todisteita: lääkärinlausunnot, kuvantamisdiagnostiikka (TT, röntgen, MRI), puolueettomat todistajat, videotallenteet (esim. valvontakamerat, kehon kamerat), digitaaliset metatiedot, asiantuntijalausunnot vamman vakavuudesta.

Käytännön esimerkit

• Voimakkaan nyrkiniskun ja sitä seuranneen kaatumisen jälkeen syntyy aivoverenvuoto; uhri kuolee seurauksiin.
• Kuristaminen johtaa hapenpuutteesta johtuvaan aivovaurioon, joka päättyy kuolemaan.
• Iskut ylävartaloon aiheuttavat pernan repeämän ja sisäisiä verenvuotoja, jotka johtavat kuolemaan alkuperäisestä vakaudesta huolimatta.
• Portaisiin tönäisy, joka aiheuttaa vakavan kallovamman, voi myös välittömästi johtaa kuolemaan.
• Pelkkä läsnäolo tai kevyt kosketus ilman todistettavaa yhteyttä kuolemaan ei riitä.

Subjektiivinen tunnusmerkistö

Tahallisuuden muoto viittaa pahoinpitelyyn (tahallisuus riittää, myös mahdollinen tahallisuus riittää). Kuoleman osalta riittää tuottamus: Tekijän olisi asianmukaisella huolellisuudella pitänyt tunnistaa ja välttää, että teko voi johtaa kuolemaan. Tuottamuksen tai ennakoitavuuden indikaattoreita ovat hyökkäyksen intensiteetti ja luonne, vaikutusalue (pää, kaula, vatsa), vaarallisten välineiden käyttö sekä hyökkäyksen jatkaminen tunnistettavasta vaarasta huolimatta.

Oikeudenvastaisuus & oikeuttamisperusteet

• Hätävarjelu: Nykyinen, oikeudenvastainen hyökkäys; puolustus välttämätön ja kohtuullinen. Isku hyökkäyksen päätyttyä = ei hätävarjelua.
• Vastuuvapaudenantava pakkotila: Välitön vaara; ei lievempää keinoa; ylivoimainen intressi.
• Pätevä suostumus: päätöksentekokyky, tiedottaminen, vapaaehtoisuus; rajat: hyvän tavan vastaisuus, alaikäiset.
• Lakisääteiset valtuudet: toimenpiteet oikeusperustalla ja suhteellisuusperiaatteella (erityisesti virkatoimet, laillinen pakko).

Todistustaakka: Syyttäjän on osoitettava ilman kohtuullista epäilystä, että yhtään oikeuttamisperustetta ei ole. Syytetyn ei tarvitse todistaa mitään; konkreettiset tosiasiat riittävät perustelemaan epäilyksen (in dubio pro reo).

Syyllisyys & erehdykset

• Kieltoerehdys: vapauttaa vastuusta vain, jos se on väistämätön (velvollisuus perehtyä!).
• Syyllisyysperiaate: Rangaistava on vain se, joka toimii syyllisesti.
• Syyntakeettomuus: ei syyllisyyttä vakavan mielenterveyden häiriön tms. tapauksessa – oikeuspsykiatrinen lausunto heti, kun viitteitä on.
• Vastuuvapauden antava pakkotila: Oikeudellisesti moitteettoman käyttäytymisen kohtuuttomuus äärimmäisessä pakkotilanteessa.
• Oletettu hätävarjelu: Virhe oikeutuksesta poistaa tahallisuuden; huolimattomuus säilyy, jos se on säännelty.

Rangaistuksen kumoaminen & diversio

Rikosoikeudellinen menettely voi tietyin edellytyksin päättyä ilman tuomiota. Rikoslaki nimittäin tarjoaa mahdollisuuksia luopua rangaistuksesta tai käsitellä asia diversionaalisesti, jos syytetty ottaa vastuun ja teon seuraukset hyvitetään.

Ein Yrityksestä luopuminen johtaa siihen, ettei rangaistusta määrätä, jos tekijä vapaaehtoisesti luopuu teon jatkamisesta tai estää seurauksen ajoissa. Ratkaisevaa on, että luopuminen tapahtuu omasta aloitteesta eikä vain siksi, että suunnitelma olisi muutenkin epäonnistunut.

Diversio on eräänlainen rikosoikeudellisen menettelyn tuomioistuimen ulkopuolinen päättäminen. Se tulee kyseeseen, jos syyllisyyttä ei pidetä vakavana, tosiasiat on selvitetty ja syytetty on valmis hyvittämään. Tyypillisiä toimenpiteitä ovat rahasumman maksaminen, yleishyödylliset palvelut, osallistuminen ehdolliseen valvontaan tai rikossovittelu uhrin kanssa.
Onnistuneen diversion tapauksessa ei anneta tuomiota eikä merkintää rikosrekisteriin. Menettely katsotaan siten päättyneeksi, ja asianomainen henkilö voi jatkaa elämäänsä ilman virallista tuomiota.

Sebastian Riedlmair
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Strukturiert belegte Schadensgutmachung und ein belastbares medizinisches Gutachten reduzieren das Strafrisiko spürbar und öffnen den Weg zur Diversion.“

Rangaistuksen määrääminen & seuraukset

Rangaistuksen määrä riippuu syyllisyydestä ja teon vaikutuksista. Tuomioistuin ottaa huomioon, kuinka vakavia vamman seuraukset ovat, kuinka vaarallinen tai piittaamaton teko oli ja toimiko tekijä suunnitelmallisesti vai spontaanisti. Samoin tarkastellaan henkilökohtaisia olosuhteita, kuten aiempia tuomioita, elämäntilannetta, tunnustushalukkuutta tai pyrkimyksiä hyvitykseen.

Raskauttavia perusteita ovat esimerkiksi useat teot, erityinen piittaamattomuus tai hyökkäykset puolustuskyvyttömiä henkilöitä kohtaan.
Lieventäviä perusteita ovat nuhteettomuus, kattava tunnustus, vahingonkorvaus tai uhrin myötävaikutus. Myös rikosoikeudellisen menettelyn pitkä kesto voi lieventää rangaistusta.

Itävallan rikoslaki tuntee päiväsakkojärjestelmän rahasakoissa: Päiväsakkojen määrä riippuu syyllisyyden vakavuudesta, yksittäinen päiväsakko tuloista. Näin pyritään varmistamaan, että rahasakko tuntuu yhtä paljon kaikille asianosaisille. Jos sakkoa ei makseta, se voidaan muuntaa muuntorangaistukseksi.

Eine Vankeusrangaistus voidaan määrätä kokonaan tai osittain ehdollisena, jos rangaistus ei ylitä kahta vuotta ja sosiaalinen ennuste on positiivinen. Tässä tapauksessa tuomittu pysyy vapaana, mutta hänen on osoitettava nuhteettomuutensa yhdestä kolmeen vuotta kestävän koeajan aikana. Kaikkien ehtojen noudattamisen jälkeen rangaistus katsotaan lopullisesti ehdollisena.

Tuomioistuimet voivat myös antaa määräyksiä, esimerkiksi vahingonkorvauksesta, terapiasta tai yhteydenpidon rajoittamisesta, ja määrätä ehdollisen valvonnan. Tavoitteena on aina vähentää uusintarikollisuuden riskiä ja edistää vakaata elämäntapaa.

Sakko – päiväsakkojärjestelmä

• Asteikko: enintään 720 päiväsakkoa (päiväsakkojen määrä = syyllisyyden aste; summa/päivä = maksukyky; min. € 4,00, max. € 5 000,00).
• Käytännön kaava: 6 kuukautta vankeutta ≈ 360 päiväsakkoa (suuntaa-antava, ei kaavamainen).
• Perimättömyys: Muuntorangaistus (yleensä: 1 päivä muuntorangaistusta = 2 päiväsakkoa).

Vankeusrangaistus & (osittain) ehdollinen vapautus

Rikoslain 37 §: Jos lakisääteinen rangaistusuhka on enintään viisi vuotta vankeutta, tuomioistuimen tulee lyhyen, enintään yhden vuoden vankeusrangaistuksen sijasta määrätä sakkorangaistus.

Rikoslain 43 §: Ehdollinen vankeusrangaistus voidaan määrätä, jos määrätty rangaistus ei ylitä kahta vuotta ja tuomitulle voidaan todistaa suotuisa sosiaalinen ennuste. Koeaika on yhdestä kolmeen vuotta. Jos se suoritetaan ilman peruuttamista, rangaistus katsotaan lopullisesti ehdollisena suoritetuksi.

Rikoslain 43a §: Osittain ehdollinen rangaistus sallii ehdottoman ja ehdollisen rangaistuksen osan yhdistelmän. Yli kuuden kuukauden ja enintään kahden vuoden vankeusrangaistuksissa osa voidaan antaa ehdollisena tai korvata sakolla enintään seitsemänsataakaksikymmentä päiväsakkoa, jos se olosuhteiden mukaan vaikuttaa asianmukaiselta.

Rikoslain 50–52 §: Tuomioistuin voi lisäksi antaa määräyksiä ja määrätä ehdonalaisvalvonnan. Tyypillisiä määräyksiä ovat vahingonkorvaus, terapia, lähestymis- tai oleskelukiellot sekä sosiaalisen vakauttamisen toimenpiteet. Tavoitteena on uusien rikosten estäminen ja pysyvän laillisen käyttäytymisen edistäminen.

Tuomioistuinten toimivalta

Asiallisesti: Maakuntatuomioistuin (korkean rangaistusasteikon vuoksi).
Paikallisesti: Rikospaikka tai seurauksen syntymispaikka; toissijaisesti asuinpaikka/sisääntulopaikka.
Oikeusasteet: Valitus ylempään alueelliseen tuomioistuimeen; mitätöintivalitus korkeimpaan oikeuteen.

Siviilivaatimukset rikosprosessissa

Uhri voi liittyä mukaan (kivunlievitys, hoito, ansionmenetys, esinevahinko). Liittyminen keskeyttää siviilioikeudellisen vanhentumisen kuten kanne – mutta vain syytettyä kohtaan ja vain pyydetyssä laajuudessa. Lisäkorvaus kokonaan/osittain mahdollinen; muuten ohjaus siviilioikeudelliseen menettelyyn. Strategia: varhainen, jäsennelty vahingonkorvaus lisää mahdollisuuksia diversioon ja lievään rangaistuksen määräämiseen.

Rikosprosessi yleiskatsaus

• Esitutkinnan aloittaminen: Syytetyn asema konkreettisen epäilyn perusteella; siitä lähtien täydet syytetyn oikeudet.
• Poliisi/Syyttäjävirasto: Syyttäjävirasto johtaa, rikospoliisi tutkii; Tavoite: menettelyn lopettaminen, diversio tai syyte.
• Epäillyn kuulustelu: Ennakkoneuvonta; puolustajan läsnäolo johtaa lykkäykseen; oikeus vaieta säilyy.
• Asiakirjojen tarkastelu: poliisilla/syyttäjävirastossa/tuomioistuimessa; sisältää myös todisteet (sikäli kuin tutkinnan tarkoitus ei vaarannu).
• Pääkäsittely: suullinen todistelu, tuomio; päätös yksityisen asianomistajan vaatimuksista.

Syytetyn oikeudet

• Asiakirjojen tarkastelu käytännössä: Esitutkinta- ja pääkäsittelyasiakirjat; kolmansien osapuolten tarkasteluoikeus rajoitettu syytetyn hyväksi.
• Tiedotus & puolustus: Oikeus tiedonsaantiin, oikeusapuun, vapaaseen puolustajan valintaan, tulkkausapuun, todistehakemuksiin.
• Vaikeneminen & asianajaja: Oikeus vaieta milloin tahansa; puolustajan avustamisen yhteydessä kuulustelu on lykättävä.
• Tiedotusvelvollisuus: Oikea-aikainen tiedotus epäilystä/oikeuksista; poikkeukset vain tutkinnan tarkoituksen turvaamiseksi.

Edunne asianajajan tuella

Kuolemaan johtaneesta pahoinpitelystä johtuva menettely kuuluu vakavimpiin rikosoikeudellisiin syytteisiin. Kyseessä ei ole ainoastaan korkea vankeusrangaistus, vaan myös valtava henkilökohtainen ja emotionaalinen rasitus. Raja tuottamuksellisen ja tahallisen teon seurauksen välillä on usein kapea, ja jo pienet ristiriidat lausunnoissa tai todistuksissa voivat ratkaista syyllisyyden tai vapautuksen. Varhainen oikeudellinen edustus on siksi ratkaisevan tärkeää todisteiden oikean varmistamisen, lääketieteellisten lausuntojen kriittisen tarkastelun ja tapahtumien todellisen kulun tarkan selvittämisen kannalta.

Asianajotoimistomme

• analysoi kattavasti, johtuuko tapahtunut kuolema todella syytetystä teosta,
• tutkii, onko vamman ja kuoleman seurauksen välillä oikeudellisesti merkityksellinen syy-yhteys,
• tukee teitä koko esitutkinta- ja oikeudenkäyntimenettelyn ajan,
• työskentelee kokeneiden lääketieteellisten asiantuntijoiden kanssa virheellisten tai hätiköityjen lausuntojen välttämiseksi,
• kehittää yksilöllisen puolustusstrategian, joka ottaa huomioon sekä oikeudelliset että forensiset näkökohdat,
• ja puolustaa päättäväisesti oikeuksianne ja etujanne poliisia, syyttäjää ja tuomioistuinta vastaan.

Kokenut rikosoikeudellinen puolustus varmistaa, ettei traagisista seurauksista tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä ja että tekoanne arvioidaan oikeudellisesti oikeassa yhteydessä. Näin saatte perustellun, asiallisen ja teidän tapaukseenne räätälöidyn puolustuksen.

Peter Harlander
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Machen Sie keine inhaltlichen Aussagen ohne vorherige Rücksprache mit Ihrer Verteidigung. Sie haben jederzeit das Recht zu schweigen und eine Anwältin oder einen Anwalt beizuziehen. Dieses Recht gilt bereits bei der ersten polizeilichen Kontaktaufnahme. Erst nach Akteneinsicht lässt sich klären, ob und welche Einlassung sinnvoll ist.“

Usein kysytyt kysymykset – UKK