Kaikkien osallisten käsittely tekijöinä

Kaikkien osallisten käsittely tekijöinä

Rikoslain 12 § säätää, että tekijä ei ole ainoastaan se, joka tekee rikoksen suoraan itse. Myös henkilöitä, jotka yllyttävät muita rikokseen tai myötävaikuttavat siihen jollakin tavalla, käsitellään tekijöinä. Laki varmistaa siten, että myös ”taustavaikuttajat” ja osalliset tavoitetaan. Kyse ei ole siitä, kuka tekee rikoksen, vaan siitä, kuka tukee tai mahdollistaa sen millä tavalla.

Tekijä ei ole ainoastaan se, joka tekee rikoksen itse, vaan myös se, joka yllyttää tai avustaa siinä.

Rikoslain 12 §:n periaate

Lainsäätäjä on tietoisesti valinnut laajan tekijäkäsiteen määritelmän. Tällä pyritään saattamaan vastuuseen myös henkilöt, jotka toimivat taustalla, mutta ovat ratkaisevan tärkeitä rikoksen toteuttamisessa. Näin pyritään estämään, että rangaistavuus kohdistuisi vain ”kätyriin”, kun taas taustavaikuttajat tai tukijat jäisivät rankaisematta.

Tekijyyden muodot

Välitön tekijä

Välitön tekijä on henkilö, joka tekee rikoksen itse.
Esimerkkejä:

• Varkaudessa hän ottaa toisen omaisuuden.
• Pahoinpitelyssä hän itse lyö uhria.

Rikoskumppani

Välittömiä tekijöitä voi olla myös useita henkilöitä yhdessä. Rikoskumppanuudesta puhutaan, kun kaksi tai useampi henkilöä toimii tietoisesti ja tarkoituksellisesti yhdessä ja toteuttaa rikoksen yhdessä.
Esimerkki: Kaksi henkilöä ryöstää yhdessä kaupan, toinen pitää asetta ja toinen tyhjentää kassan. Molemmat ovat tekijöitä.

Yllyttäminen (rikoslain 12 §:n toinen tapaus)

Yllyttäjä on henkilö, joka saa toisen tekemään rikoksen. Hänen on siis saatava toinen tekemään rikos.

• Vaikuttaminen voi tapahtua sanoilla, eleillä tai muilla keinoin.
• Rangaistavaa on myös yritykseksi jäänyt yllyttäminen, eli jos yllyttäjä yrittää taivutella jotakuta, vaikka rikosta ei myöhemmin toteuteta.

Esimerkki:
Henkilö taivuttelee tuttavansa tekemään varkauden lupaamalla jakaa saaliin. Vaikka tuttava ei toimisi, yllyttäminen on rangaistavaa.

Avunanto (rikoslain 12 §:n kolmas tapaus)

Die Avunanto on erityisen laaja käsite ja kattaa kaikki toimet, jotka helpottavat tai mahdollistavat rikoksen. Tähän kuuluvat sekä fyysiset avunannot että psyykkiset avunannot.

Fyysiset avunannot:

• Työkalujen tai aseiden tarjoaminen
• Pakkoauton ajaminen
• Vartioiminen poliisin varalta
• Tietojen hankkiminen rikoksen kohteesta

Psyykkiset avunannot:

• Sellaisen tekijän rohkaiseminen tai vahvistaminen, joka on jo tehnyt rikoksen tekopäätöksen
• Taivuttelu tekemään rikos epäilyksistä huolimatta
• ”Selustan turvaaminen” tai turvallisuuden tunteen antaminen

Ero tekijyyden ja avunannon välillä

Rikoskumppani: Toteuttaa rikoksen yhdessä toisen kanssa.

Avunantaja: Tukee rikosta tekemättä itse rikosta.
Esimerkki: Se, joka itse tarttuu varkaudessa esineeseen, on rikoskumppani. Se, joka vain tarjoaa auton kuljetukseen, on avunantaja.

Peter Harlander
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Die Grenze zwischen Beitragstäterschaft und Mittäterschaft ist oft entscheidend, weil sie über das Strafmaß und die rechtliche Bewertung der Beteiligung bestimmt“

Rikokseen osallistumisen tehokkuus ja rajat

• Myös käyttämätön avunanto voi olla rangaistavaa. Esimerkki: Joku luovuttaa aseen, jota ei käytetä, mutta vahvistaa sillä rikoksen tekopäätöstä.
• Avunannon on oltava kausaalinen. Toisin sanoen sen on mahdollistettava, helpotettava tai turvattava rikos.
• Vähäiset poikkeamat rikosuunnitelmasta ovat myös luettavissa syyksi, kunhan ne pysyvät ennakoitavissa olevissa rajoissa.

Akzessorisuus

Keskeinen periaate on, että laadullista akzessorisuutta ei ole. Tämä tarkoittaa, että vaikka välitöntä tekijää ei voida rangaista, esimerkiksi syyntakeettomuuden vuoksi, yllyttäjät tai avunantajat voivat silti olla rangaistavia.

Sen sijaan määrällinen akzessorisuus on voimassa. Jos päärikosta ei aloiteta lainkaan ja se jää yritysasteen alapuolelle, ei myöskään avunantaja ole rangaistava.

Sebastian Riedlmair
Harlander & Partner Rechtsanwälte „§ 12 StGB sorgt dafür, dass nicht nur derjenige, der die Tat ausführt, belangt wird, sondern auch die Personen im Hintergrund, die anstiften oder unterstützen.“

Käytännön esimerkkejä

Pakoauton kuljettaja, joka vie tekijät pois ryöstön jälkeen, katsotaan avunantajaksi. Henkilö, joka taivuttelee toisen murtoon, käsitellään yllyttäjänä, vaikka hän ei itse olisi paikalla rikospaikalla. Joku, joka vahvistaa ystävänsä päätöstä tehdä pahoinpitely, antaa psyykkisen avunannon ja kuuluu siten myös avunannon piiriin. Henkilö, joka osallistuu aktiivisesti ryöstöön ja esittää uhkauksia, täyttää rikoskumppanuuden edellytykset.

Rajaaminen

Rikoslain 12 § koskee yksinomaan rangaistavia tekoja, eli tunnusmerkistön mukaisia, oikeudenvastaisia ja syyllisiä tekoja. Teot, jotka täyttävät tunnusmerkistön, mutta eivät ole rangaistavia oikeuttamis- tai anteeksiantoperusteiden vuoksi, eivät kuulu tämän säännöksen piiriin.

Edunne asianajajan tuella

Rikosprosessi on asianosaisille huomattava rasite. Jo alussa uhkaavat vakavat seuraukset – pakkokeinoista, kuten kotietsinnästä tai pidätyksestä, rikosrekisterimerkintöihin ja vankeus- tai sakkorangaistuksiin. Ensimmäisen vaiheen virheitä, kuten harkitsemattomia lausuntoja tai puutteellista todisteiden varmistamista, ei usein voida enää korjata myöhemmin. Myös taloudelliset riskit, kuten vahingonkorvausvaatimukset tai menettelyn kustannukset, voivat painaa merkittävästi.

Erityisosaamiseen perustuva rikosoikeudellinen puolustus varmistaa, että oikeutesi säilyvät turvattuina alusta alkaen. Se antaa turvaa poliisin ja syyttäjän kanssa asioidessa, suojaa itsekriminointia vastaan ja luo perustan selkeälle puolustusstrategialle.

Asianajotoimistomme:

• tutkii, onko ja missä määrin syyte oikeudellisesti perusteltu,
• tukee sinua esitutkinnassa ja pääkäsittelyssä,
• varmistaa oikeudellisesti pätevät hakemukset, lausunnot ja menettelyvaiheet,
• tukee siviilioikeudellisten vaatimusten torjumisessa tai sääntelyssä,
• valvoo oikeuksiasi ja etujasi tuomioistuimessa, syyttäjänvirastossa ja asianomistajia kohtaan.

Peter Harlander
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Machen Sie keine inhaltlichen Aussagen ohne vorherige Rücksprache mit Ihrer Verteidigung. Sie haben jederzeit das Recht zu schweigen und eine Anwältin oder einen Anwalt beizuziehen. Dieses Recht gilt bereits bei der ersten polizeilichen Kontaktaufnahme. Erst nach Akteneinsicht lässt sich klären, ob und welche Einlassung sinnvoll ist.“

Usein kysytyt kysymykset – FAQ