Hallintomenettelyn uudelleen avaaminen on laissa säädetty poikkeuksellinen oikeussuojakeino, jonka avulla jo lainvoimaisesti päättynyt menettely voidaan avata uudelleen, jos siinä on vakavia puutteita. Lähtökohtaisesti hallinto-oikeus suojaa oikeusvarmuutta: kun päätös on muodollisesti lainvoimainen, asiaa ei saa ratkaista uudelleen. Vain jos laissa nimenomaisesti mainitut erityiset perusteet täyttyvät – kuten petollisesti hankittu päätös, myöhemmin esiin tulleet ratkaisevat tosiseikat tai jälkikäteen toisin arvioitu ennakkokysymys – laki murtaa tämän pysyvyyden. Oikeusperusta löytyy § 69 ja § 70 AVG:stä. Se toimii siten korjauskeinona vakavasti virheellisille päätöksille kuitenkaan kyseenalaistamatta oikeusvarmuutta.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Uudelleen avaamisen merkitys ja tarkoitus

Uudelleen avaaminen toimii korjauskeinona vakaville virheratkaisuille. Sen tarkoituksena on estää päätöksen jääminen voimaan, vaikka se perustuisi virheellisiin lähtökohtiin.

Lailla tavoitellaan kahta päämäärää:

• Oikeusvarmuuden suoja, jotta menettelyjä ei avata uudelleen mielivaltaisesti
• Aineellisen oikeudenmukaisuuden turvaaminen, kun vakavat virheet tulevat ilmi

Viranomainen saa toimittaa menettelyn uudelleen vain, jos selkeästi määritelty uudelleen avaamisen peruste on olemassa. Näin laki luo tasapainoisen järjestelmän lainvoimaisesti päättyneiden ratkaisujen suojan ja ilmeisten virheiden korjaamisen välille.

Asianosaisille tämä tarkoittaa, että uudelleen avaaminen on kyllä poikkeus, mutta erittäin tehokas. Se voi poistaa rasittavan päätöksen kokonaan ja johtaa uuteen ratkaisuun.

Se, millainen valvonta on mahdollista, riippuu menettelylajista. Päätöksen osalta tie kulkee tyypillisesti toimivaltaisen hallintotuomioistuimen kautta. Hallintotuomioistuimen ratkaisuihin sovelletaan § 32 VwGVG:n erityissääntöjä.

Oikeusperusta AVG:n mukaan ja rajaus muihin oikeussuojakeinoihin

Keskeinen oikeusperusta löytyy § 69 ja § 70 Allgemeines Verwaltungsverfahrensgesetz -laista (AVG). Nämä säännökset määrittävät tarkasti, milloin uudelleen avaaminen on sallittua, mitä määräaikoja sovelletaan ja miten viranomaisen on meneteltävä.

Tärkeää on selkeä rajaus muihin keinoihin:

• Valitukset päätöksestä kohdistuvat aikaan ennen lainvoimaisuutta
• Määräajan palauttaminen auttaa, jos määräaika on jäänyt noudattamatta
• Viran puolesta tehtävä kumoaminen § 68 AVG:n perusteella on viranomaisen harkinnassa

Uudelleen avaaminen eroaa tästä selvästi. Sen edellytyksenä on, että tavallista muutoksenhakukeinoa ei ole enää käytettävissä. Vasta sen jälkeen viranomainen arvioi, onko jokin laissa säädetyistä uudelleen avaamisen perusteista olemassa.

Näin syntyy jäsennelty oikeussuojajärjestelmä. Ensin käytettävissä ovat tavalliset muutoksenhakukeinot. Sen jälkeen jäljelle jää vain uudelleen avaaminen tiukasti rajattuna poikkeuksena.

Uudelleen avaamisen edellytykset

Uudelleen avaaminen on sallittua vain, jos useat edellytykset täyttyvät samanaikaisesti. Laki asettaa tarkoituksella korkean kynnyksen, jotta lainvoimaisia päätöksiä ei aseteta kevyin perustein kyseenalaisiksi.

Uudelleen avaaminen voi tapahtua joko asianosaisen hakemuksesta tai viran puolesta. Hakemuksen osalta asianosaisen on väitettävä konkreettisesti laissa säädetty uudelleen avaamisen peruste ja vedottava siihen määräajassa. Viranomainen tutkii tämän jälkeen, täyttyvätkö laissa säädetyt edellytykset.

Viran puolesta tapahtuva uudelleen avaaminen ei edellytä asianosaisen hakemusta. Se tulee kyseeseen, jos viranomaiselle itselleen tulee tietoon laissa säädetty uudelleen avaamisen peruste.

Ensin menettelyn on oltava päättynyt päätökseen ja sen on oltava lainvoimainen. Tavallinen muutoksenhaku ei saa olla enää sallittu.

Lisäksi laki edellyttää konkreettisen uudelleen avaamisen perusteen olemassaoloa. Nämä perusteet on lueteltu laissa tyhjentävästi. Muut argumentit, kuten pelkkä tyytymättömyys viranomaisen arvioon, eivät riitä.

Uudelleen avaamista hakevan on siksi esitettävä selkeästi:

• mikä laissa säädetty tunnusmerkistö täyttyy
• miksi tämä peruste soveltuu kyseiseen tapaukseen
• miksi alkuperäisen päätöksen olisi pitänyt olla toisenlainen

Muodollinen lainvoimaisuus ja päätöksen lopullisuus

Muodollinen lainvoimaisuus tarkoittaa, ettei päätöksestä ole enää käytettävissä tavallista muutoksenhakukeinoa. Joko määräaika on kulunut umpeen tai viimeinen aste on jo ratkaissut asian.

Tästä ajankohdasta lähtien asiaa pidetään lähtökohtaisesti ratkaistuna. Puhutaan niin sanotusta ratkaistusta asiasta. Viranomainen ei saa tutkia samaa asiaa uudelleen.

Juuri tästä syystä uudelleen avaaminen merkitsee lainvoimaisuuden murtamista. Se tulee kyseeseen vain, jos laissa säädetyt erityiset perusteet täyttyvät, eikä se suojaa omilta laiminlyönneiltä.

Tärkeää on:
Päätös tulee muodollisesti lainvoimaiseksi myös silloin, jos asianosainen vapaaehtoisesti jättää muutoksenhaun tekemättä tai nimenomaisesti luopuu siitä. Myöhempi tyytymättömyys ratkaisuun ei korvaa uudelleen avaamisen perustetta.

Uudelleen avaamisen perusteet AVG:n 69 §:n mukaan

Laki mainitsee uudelleen avaamisen perusteet nimenomaisesti § 69 AVG:ssä. Tämä luettelo on tyhjentävä. Se tarkoittaa, ettei muita perusteita voida ottaa huomioon.

Viranomainen erottaa ytimeltään neljä tilannetta:

• Päätös on saatu petollisesti tai se on aiheutettu tuomioistuimessa rangaistavalla teolla
• Esiin tulee uusia tosiseikkoja tai todisteita, jotka olivat jo olemassa, mutta joita ei ilman omaa syytä voitu esittää
• Ennakkokysymys on myöhemmin ratkaistu toimivaltaisessa elimessä toisin
• Aiempi päätös olisi johtanut ratkaistun asian väitteeseen

Viranomainen arvioi erityisen tiukasti niin sanottua uutuusperustetta. Uusien tosiseikkojen on täytynyt olla olemassa jo alkuperäisessä menettelyssä. Myöhemmin syntyneet olosuhteet eivät riitä.

Uudelleen avaamisen perusteet – yleiskatsaus

Uudelleen avaamisen perusteet ovat koko välineen ydin. Ilman selkeästi näytettävää laissa säädettyä perustetta päätös jää voimaan. Laki luettelee tunnusmerkistöt tyhjentävästi.

Ne voidaan jakaa kahteen ryhmään:

• Perusteet, jotka ovat erityisen raskauttavia ja johtavat yleensä pakollisesti uudelleen avaamiseen
• Perusteet, joissa lisäksi tutkitaan, olisiko päätös ollut toisenlainen

Kaikkien perusteiden on kuitenkin oltava ratkaisun kannalta merkityksellisiä. Pelkkä virhe ei riitä. Virheen on oltava niin olennainen, että päätös olisi ilman sitä todennäköisesti ollut toisenlainen.

Hakemusta tekevän kannattaa siksi mainita paitsi laissa säädetty tunnusmerkistö myös selittää, miksi uusi tilanne olisi johtanut toisenlaiseen ratkaisuosaan.

Petollinen menettely ja tuomioistuimessa rangaistavat teot

Erityisen painava uudelleen avaamisen peruste on kyseessä, jos päätös on saatu petollisesti tai se perustuu tuomioistuimessa rangaistavaan tekoon.

Petollisesta menettelystä puhutaan, kun asianosainen johtaa viranomaista tahallisesti harhaan. Tyypillisiä esimerkkejä ovat:

• tietoisesti väärät tiedot olennaisista tosiseikoista
• väärennettyjen asiakirjojen esittäminen
• ratkaisevien seikkojen salaaminen harhaanjohtamistarkoituksessa

Viranomaisen on oltava vakuuttunut rangaistavasta teosta. Pelkkä epäily ei riitä. Rikostuomio ei kuitenkaan ole välttämätön edellytys.

Tämä peruste on erityisen painava, koska se horjuttaa luottamusta menettelyyn. Se, joka saa ratkaisun aikaan petoksella, ei voi luottaa sen pysyvyyteen.

Uudet esiin tulleet tosiseikat ja todisteet

Yleisin uudelleen avaamisen peruste koskee uusia esiin tulleita tosiseikkoja tai todisteita. Tässä on kuitenkin tärkeä rajoitus: uusien seikkojen on täytynyt olla olemassa jo alkuperäisen menettelyn ajankohtana.

Puhutaan niin sanotuista ”jo olemassa olleista mutta tuntemattomista” tosiseikoista. Näin on esimerkiksi silloin, kun asiakirja oli jo olemassa, mutta sitä ei ilman omaa syytä löydetty ja se ilmestyy vasta myöhemmin. Myöhemmin syntyneet kehitykset, kuten uusi asiantuntijalausunto, eivät riitä.

Lisäksi asianosaisella ei saa olla syyllisyyttä siihen, ettei seikkaa esitetty. Se, joka olisi normaalilla huolellisuudella voinut tuoda seikan esiin, ei voi myöhemmin vedota siihen.

Viranomainen tutkii siksi erityisen tarkasti kolme seikkaa:

• Oliko tosiseikka jo olemassa?
• Eikö siihen voitu vedota ilman omaa syytä?
• Olisiko se todennäköisesti johtanut toisenlaiseen päätökseen?

Vain jos kaikki kolme kriteeriä täyttyvät, uudelleen avaaminen tulee kyseeseen.

Jälkikäteen toisin ratkaistu ennakkokysymys

Jotkin päätökset riippuvat niin sanotusta ennakkokysymyksestä. Kyse on oikeudellisesta tai tosiasiallisesta kysymyksestä, jossa toinen toimielin ratkaisee ensin seikan, jota viranomainen tarvitsee päätöksensä perustaksi.

Esimerkki: Elinkeinolupa peruutetaan, koska toinen viranomainen on katsonut tietyn velvollisuuden rikotun. Jos toimivaltainen taho arvioi tämän kysymyksen myöhemmin toisin, alkuperäisen päätöksen peruste muuttuu.

Jotta tämä peruste soveltuu, useiden edellytysten on täytyttävä:

• Ennakkokysymys oli ratkaiseva alkuperäiselle päätökselle
• Myöhempi ratkaisu on peräisin toimivaltaiselta viranomaiselta tai toimivaltaiselta tuomioistuimelta
• Uusi ratkaisu poikkeaa olennaisilta osin

Ei riitä, että pelkkä oikeudellinen näkemys on muuttunut. Uudella ratkaisulla on oltava konkreettisia vaikutuksia pääasian arviointiin.

Jälkikäteen tietoon tullut päätös ja ratkaistu asia

Toinen uudelleen avaamisen peruste on kyseessä, jos myöhemmin tulee tietoon aiempi ratkaisu, joka olisi alkuperäisessä menettelyssä johtanut niin sanottuun ratkaistun asian väitteeseen.

Ratkaistu asia tarkoittaa: samasta asiasta ei saa päättää kahdesti. Jos siis jo oli olemassa lainvoimainen päätös tai tuomio, viranomaisen olisi pitänyt hylätä myöhempi menettely.

Jos tällainen aiempi ratkaisu tulee tietoon vasta jälkikäteen, asianosainen voi hakea uudelleen avaamista.

Edellytyksenä on kuitenkin:

• Aiempi ratkaisu on itse lainvoimainen
• Sitä ei voi enää muuttaa hakemuksesta
• Se koskee samaa asiaa ratkaisun kannalta merkityksellisellä tavalla

Tämä tunnusmerkistö suojaa ristiriitaisilta ratkaisuilta ja vahvistaa oikeusvarmuutta.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Määräajat ja hakemuksen tekeminen

Kahden viikon määräaika uudelleen avaamisen perusteesta tiedon saamisesta

Uudelleen avaamiseen liittyvä tärkein määräaika on kaksi viikkoa. Se alkaa siitä hetkestä, kun asianosainen saa tiedon uudelleen avaamisen perusteesta.

Ratkaisevaa ei siis ole, milloin uusi seikka objektiivisesti syntyi, vaan milloin asianosainen sai siitä tosiasiallisesti tiedon. Asianosaisen on tehtävä uskottavaksi, milloin hän sai tiedon uudesta seikasta.

Hakemusta tekevän on esitettävä ymmärrettävästi:

• milloin tieto saatiin
• miten se saatiin
• miksi hakemus tehtiin kahden viikon kuluessa

Viranomainen tarkistaa nämä tiedot huolellisesti. Pelkkä väite ei riitä. Jos määräaika ylittyy, viranomainen jättää hakemuksen tutkimatta tutkimatta sisältöä enempää.

Juuri siksi asianosaisen kannattaa ryhtyä oikeudellisiin toimiin heti, kun uudet tosiseikat tulevat ilmi.

Ehdoton kolmen vuoden määräaika ja poikkeukset

Kahden viikon määräajan lisäksi sovelletaan ehdotonta enimmäismääräaikaa, kolme vuotta päätöksen tiedoksiannosta tai suullisesta julistamisesta. Tämän määräajan jälkeen asianosainen ei voi enää hakea uudelleen avaamista.

Määräaika palvelee oikeusvarmuutta. Myös vakavat virheet menettävät tietyn ajan kuluttua vaikutuksensa lainvoimaisuuden murtamiseen, jotta oikeussuhteet eivät jäisi rajoittamattomasti epävarmoiksi.

Tärkeä poikkeus koskee petollista menettelyä tai tuomioistuimessa rangaistavaa tekoa. Tällaisissa tapauksissa viranomainen voi tietyin edellytyksin ryhtyä toimiin viran puolesta myös kolmen vuoden määräajan jälkeen.

Tämän enimmäismääräajan noudattaminen ratkaisee siten koko menettelyn tutkittavaksi ottamisen.

Toimivaltainen viranomainen ja oikea jättämispaikka

Uudelleen avaamista koskeva hakemus on jätettävä sille viranomaiselle, joka antoi päätöksen ensimmäisessä asteessa. Tämä viranomainen vastaanottaa hakemuksen ja toimittaa sitä menettelyssä eteenpäin.

Hyväksymisestä tai hylkäämisestä päättää kuitenkin se viranomainen, joka antoi päätöksen viimeisessä asteessa. Näin säilyy sama päätöksentekotaso, joka vastasi myös alkuperäisestä lainvoimaisuudesta.

Tärkeää on hakemuksen oikea toimittaminen:

• kirjallinen hakemus
• riidanalaisen päätöksen selkeä yksilöinti
• vedotun uudelleen avaamisen perusteen täsmällinen kuvaus

Uudelleen avaamismenettelyn kulku ja päätöksenteko

Uudelleen avaamisen kulku noudattaa selkeitä lakisääteisiä rakenteita. Hakemuksen jättämisen jälkeen viranomainen tarkistaa ensin muodolliset edellytykset ja sen jälkeen sen, onko laissa säädetty uudelleen avaamisen peruste olemassa. Vasta kun nämä kynnykset on ylitetty, se jatkaa menettelyä määrätyssä laajuudessa. Menettelyn tarkoituksena ei ole täydellinen uudelleenkäsittely, vaan tarkasti kohdennettu, kvalifioidun virheen korjaaminen.

Viranomaisen tutkinta ja päätösvaihtoehdot

Hakemuksen saavuttua viranomainen tarkistaa ensin muodolliset edellytykset. Se valvoo, onko määräaikoja noudatettu, onko hakemus oikeutetun asianosaisen tekemä ja onko laissa säädetty uudelleen avaamisen peruste väitetty.

Vasta sen jälkeen se perehtyy asiasisältöön. Tällöin se arvioi, onko vedottu peruste tosiasiallisesti olemassa ja soveltuuko se muuttamaan alkuperäistä päätöstä.

Viranomainen voi ratkaista hakemuksen kolmella tavalla:

• Tutkimatta jättäminen, jos muodolliset edellytykset puuttuvat
• Hylkääminen, jos kelvollista uudelleen avaamisen perustetta ei ole
• Hyväksyminen, jos kaikki lakisääteiset kriteerit täyttyvät

Tämä erottelu on tärkeä. Tutkimatta jättäminen koskee vain muodollisia puutteita. Hylkääminen tarkoittaa, että viranomainen on tutkinut hakemuksen sisällöllisesti ja katsonut sen perusteettomaksi.

Uudelleen avaamista koskevan päätöksen sisältö AVG:n 70 §:n mukaan

Jos viranomainen hyväksyy uudelleen avaamisen, se kumoaa alkuperäisen päätöksen. Samalla sen on määritettävä, missä laajuudessa ja millä tasolla menettelyä jatketaan.

Päätös sisältää siksi selkeät kannanotot siitä,

• mitkä menettelyn osat on toimitettava uudelleen
• onko aiempia todisteita hankittava uudelleen
• voidaanko jo antaa uusi asiaratkaisu

Kaikkea selvittämistä ei toisteta automaattisesti. Aiemmat todisteiden vastaanotot jäävät voimaan, ellei uudelleen avaamisen peruste koske niitä.

Uudelleen avaaminen ei siten johda täydelliseen alusta aloittamiseen, vaan kohdennettuun korjaukseen ongelmallisissa kohdissa.

Vaikutus aiempaan päätökseen ja menettelyn jatkaminen

Hyväksymisen myötä alkuperäinen päätös lakkaa olemasta voimassa ex tunc. Tämä tarkoittaa, että se katsotaan oikeudellisesti alusta alkaen tehottomaksi.

Tämän jälkeen viranomainen jatkaa menettelyä päätöksessä määritellyssä laajuudessa. Se täydentää selvityksiä, ottaa vastaan uusia todisteita tai arvioi tosiseikat uudelleen.

Lopputuloksena annetaan uusi päätös, joka korvaa aiemman. Myös tähän uuteen päätökseen voidaan hakea muutosta käytettävissä olevin oikeussuojakeinoin.

Uudelleen avaaminen merkitsee siten täysipainoista uudelleenarviointia selkeiden lakisääteisten rajojen puitteissa. Se mahdollistaa vakavien virheiden korjaamisen murentamatta lainvoimaisuuden järjestelmää.

Oikeussuoja päätöksen jälkeen

Myös uudelleen avaamismenettelyssä oikeussuoja on turvattu. Jos hakemus hylätään tai jätetään tutkimatta, asianosainen voi saattaa ratkaisun tuomioistuimen tutkittavaksi. Jos uudelleen avaaminen hyväksytään ja myöhemmin annetaan uusi päätös, myös siihen sovelletaan tavanomaisia muutoksenhakukeinoja.

Muutoksenhaku hylkäävään päätökseen

Jos viranomainen hylkää uudelleen avaamista koskevan hakemuksen tai jättää sen tutkimatta, asianosaisella on oikeus oikeussuojaan. Ratkaisu ei siis jää lopullisesti vailla valvontaa.

Hylkäävästä ratkaisusta voidaan yleensä tehdä valitus päätöksestä toimivaltaiseen hallintotuomioistuimeen. Tuomioistuin tutkii, onko viranomainen soveltanut lakisääteisiä edellytyksiä oikein.

Hallintotuomioistuin valvoo erityisesti,

• onko laissa säädetty uudelleen avaamisen peruste arvioitu oikein
• onko määräajat laskettu oikein
• onko menettelysäännöksiä noudatettu

Tuomioistuin ei automaattisesti korvaa ratkaisua uudella asiaratkaisulla. Se tutkii ensin, oliko hylkääminen lainmukaista.

Jäsennelty ja hyvin perusteltu hakemus helpottaa merkittävästi oikeuksien ajamista myös valitusmenettelyssä.

Oikeussuoja hyväksymisen ja uuden asiaratkaisun jälkeen

Jos uudelleen avaaminen hyväksytään, seuraa uusi asiamenettely. Lopuksi viranomainen antaa uuden päätöksen, joka korvaa vanhan.

Tähän uuteen päätökseen voidaan käyttää tavanomaisia muutoksenhakukeinoja. Asianosainen voi hakea siihen muutosta kuten mihin tahansa muuhun päätökseen.

Tärkeää on selkeä erottelu:

• Uudelleen avaamisen hyväksymistä ei tietyissä tilanteissa voi valittaa erikseen
• Uusi asiaratkaisu on kuitenkin kokonaisuudessaan tavanomaisen oikeussuojan piirissä

Jos asianosainen on tyytymätön vain uuteen sisältöön, hänen on haettava muutosta uuteen päätökseen. Jos määräaika jää noudattamatta, myös uusi päätös tulee lainvoimaiseksi.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Erityispiirteet hallinnollisessa rikosmenettelyssä

Uudelleen avaaminen on mahdollista paitsi viranomaisen päätöksissä myös hallintotuomioistuinten ratkaisuissa ja päätöksissä. Jo lainvoimaisesti päättynyt hallintotuomioistuimen menettely voidaan avata uudelleen vain laissa tyhjentävästi lueteltujen uudelleen avaamisen perusteiden nojalla § 32 VwGVG:n mukaan. Hakemus on tehtävä kahden viikon kuluessa uudelleen avaamisen perusteesta tiedon saamisesta hallintotuomioistuimelle; lisäksi sovelletaan ehdotonta kolmen vuoden määräaikaa ratkaisun antamisesta. Myös tuomioistuinkäsittelyssä uudelleen avaaminen on siten tiukasti rajattu poikkeus, joka murtaa lainvoimaisuuden vain selkeästi näytettävissä, ratkaisun kannalta merkityksellisissä perusteissa.

Hallinnollisessa rikosmenettelyssä on lisäksi erityispiirteitä. Vaikka uudelleen avaamisen yleiset periaatteet pätevät myös täällä, määräaikoihin liittyy erityisiä rajoja.

Jos hallinnollinen rikosmenettely lopetetaan, uudelleen avaaminen on mahdollista vain syyteoikeuden vanhentumisajan kuluessa. Monissa tapauksissa tämä määräaika on yksi vuosi teosta.

Tällä lailla pyritään estämään, että rikosmenettelyjä avataan uudelleen rajoittamattomasti.

Myös tässä pätee: uudelleen avaaminen ei korvaa laiminlyötyä muutoksenhakua. Se korjaa vain kvalifioituja virheitä tai uusia ratkaisevia seikkoja. Erityisesti rikosasioissa viranomaiset tutkivat hyvin tiukasti, täyttyvätkö lakisääteiset edellytykset todella.

Edunne asianajajan tuella

Hallintomenettelyn uudelleen avaaminen ei ole toinen yritys onnen varassa. Se tulee kyseeseen vain selkeästi määritellyin lakisääteisin edellytyksin. Jos perustelut ovat epätarkkoja tai määräajat jäävät noudattamatta, mahdollisuus menetetään lopullisesti.

Kokenut asianajaja arvioi ensin, onko kelvollinen uudelleen avaamisen peruste todella olemassa. Hän arvioi, ovatko uudet tosiseikat todella ”uutena esiin tulleita” vai onko ennakkokysymys ratkaistu lainvoimaisesti toisin. Samalla hän huolehtii tiukasti määräaikojen noudattamisesta, jotta hakemus ei kaadu muodollisiin syihin.

Konkreettiset etunne:

• Oikeusvarma arviointi siitä, täyttyvätkö AVG:n 69 §:n edellytykset todella
• Määräaikojen noudattaminen ja muotovaatimusten mukainen hakemus, jotta muodollinen virhe ei heikennä asemaanne
• Strateginen edustaminen jatkomenettelyssä, erityisesti uuden asiaratkaisun tai valituksen yhteydessä

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Usein kysytyt kysymykset – UKK

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio