Periminen sedän kuollessa?
Perintö sedän kuoleman jälkeen
Saavatko veljen- ja sisarenlapset sedän kuollessa perintöosuuden? Jos kyllä, kuinka suuri on veljen- ja sisarenlasten perintöosuus sedän kuollessa? Näihin kysymyksiin vastaavat Harlander & Partnerin perintöoikeuden asiantuntijat.
Veljen- ja sisarenlasten perintöoikeus
Veljen- ja sisarenlapset eivät saa automaattisesti perintöä sedän kuollessa. Siitä huolimatta veljen- ja sisarenlapsilla on useita mahdollisuuksia saada osa tai jopa koko perintö.
Sedän testamentti
Mikäli setä on laatinut testamentin, hän voi ottaa veljen- ja sisarenlapset huomioon testamentissaan. Tällä tavoin veljen- ja sisarenlapset voidaan sedän viimeisen tahdon mukaisesti määrätä koko omaisuuden ainoiksi perillisiksi tai tietyn osuuden (esim. puolet, neljäsosa) saajiksi.
Sedän testamenttilahjoitus / legaatti
Lisäksi sedällä on mahdollisuus jättää veljen- ja sisarenlapsille testamenttilahjoituksena yksittäisiä esineitä (esim. kukkamaljakko) tai oikeuksia (esim. asumisoikeus talossaan).
Sedän kuolemanvarainen lahjoitus
Kuolemanvaraisessa lahjoituksessa setä lupaa veljen- tai sisarenlapsilleen kuolemansa varalta tietyn omaisuuden osan lahjoituksensa. Lahjoituksen vaikutus astuu voimaan vasta kuolemantapauksessa.
Toisin kuin testamentilla tai testamenttilahjoituksella tehtävässä viimeisessä tahdossa, jonka setä voisi milloin tahansa muuttaa, setä on kuolemanvaraisen lahjoituksen kautta myös itse sidottu. Kuolemanvarainen lahjoitus on kahdenvälinen sitova sopimus, jota ei voi yksipuolisesti peruuttaa.
Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatioHoitotestamentti
Hoitotestamenttilahjoitus on lakimääräinen testamenttilahjoitus. Se ei perustu edesmenneen sedän viimeiseen tahtoon, vaan ainoastaan lain perusteella.
Veljen- ja sisarenlapsilla on oikeus hoitotestamenttilahjoitukseen, jos he ovat hoitaneet setää seuraavasti:
- kolmen viime vuoden aikana ennen sedän kuolemaa
- vähintään kuuden kuukauden ajan
- ei pelkästään vähäisessä määrin (yleensä keskimäärin yli 20 tuntia kuukaudessa)
- vastikkeetta (ilman vastiketta)
Lakimääräinen perimysjärjestys sedän jälkeen
Mikäli setä ei ole laatinut testamenttia, sovelletaan lakimääräistä perimysjärjestystä. Veljen- ja sisarenlapset pääsevät lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan perimään kuitenkin vasta, jos seuraavia henkilöitä (edesmenneen sedän aviopuoliso ja lähisukulaiset) ei ole olemassa, he ovat jo kuolleet tai heidät on laillisesti suljettu pois perinnöstä:
- Vainajan aviopuoliso
- Vainajan lapset
- Vainajan lapsenlapset
- Vainajan lapsenlapsenlapset
- Vainajan vanhemmat
- Vainajan sisarukset
Jälkiperintö
Jälkiperinnössä vainaja määrää toisen henkilön perilliseksi, jälkiperillisen. Tämä saa omaisuuden ensimmäisen perillisen jälkeen.
Mikäli setä on aiemmassa viimeisessä tahdossaan määrätty perilliseksi ja veljen- tai sisarenlapset sedän jälkiperillisiksi, veljen- ja sisarenlapset pääsevät perimään sedän kuollessa. Jälkiperinnön tyypistä riippuen he saavat joko täyden alkuperäisen perinnön tai vain sen osan, jota setä ei ole kuluttanut.
Sijaisperintö
Testamenttia laadittaessa tulisi aina nimetä sijaisperillinen. Sijaisperillinen tulee perimään silloin, kun määrätty perillinen ei voi periä tai kieltäytyy perinnöstä.
Jos setä on siis määrännyt perilliseksi jonkun, joka on jo kuollut tai joka kieltäytyy perinnöstä, ja veljen- tai sisarenlapset sijaisperillisiksi, he pääsevät perimään myös sedän kuollessa.
Perinnön määrä
Perinnön määrä eli veljen- ja sisarenlapsille lopulta jäävän arvon määrä ei riipu ainoastaan sedän omaisuudesta, vaan myös muiden perillisten, testamentinsaajien ja lakiosaan oikeutettujen määrästä.
Sebastian RiedlmairHarlander & Partner Rechtsanwälte „Anwaltliche Unterstützung rechnet sich im Erbfall fast immer. Unsere Rechtsanwälte für unsere Mandanten stellen sicher, dass keine Ansprüche übersehen oder zu gering bewertet werden.“
