Periminen äidin kuollessa?
Perintö äidin kuoleman jälkeen
Saavatko lapset perintöosuuden äidin kuollessa? Jos kyllä, kuinka suuri on lasten perintöosuus äidin kuollessa? Harlander & Partnerin perintöoikeuden asiantuntijat selittävät vastaukset näihin kysymyksiin.
Lasten perintöoikeus
Lapset saavat äidin kuollessa automaattisesti perinnön. Tämä voi sisältää osan tai jopa koko perinnön.
Äidin testamentti
Mikäli äiti on laatinut testamentin, hän voi ottaa lapsensa (lisäksi) huomioon testamentissa. Tällä tavoin hän voi viimeisen tahtonsa mukaisesti määrittää tietyt osuudet (esim. puolet, neljännes), jotka poikkeavat lakisääteisestä perintöoikeudesta (lakiosavaatimukset).
Äidin legaatti / testamenttilahjoitus
Lisäksi äidillä on mahdollisuus jättää lapsilleen legaattina yksittäisiä (jaettuja) esineitä (esim. kukkamaljakko) tai oikeuksia (esim. asumisoikeus hänen talossaan).
Äidin kuolemanvarainen lahjoitus
Kuolemanvaraisessa lahjoituksessa äiti lupaa lapsilleen kuolemansa varalta tietyn omaisuuden osan lahjoituksena. Lahjoituksen vaikutus astuu voimaan vasta kuoleman tapahduttua.
Toisin kuin testamentilla tai legaatilla tehdyssä viimeisessä tahdonilmaisussa, jonka äiti voisi milloin tahansa muuttaa, äiti on kuitenkin itse sidottu kuolemanvaraiseen lahjoitukseen. Kuolemanvarainen lahjoitus on kahdenvälinen sitova sopimus, jota ei voi enää yksipuolisesti peruuttaa.
On otettava huomioon, että elinaikana tehdyt lahjoitukset lasketaan mukaan perintömassaan, jotta huomiotta jääneet lapset saavat hyvityksen lakiosavaatimuksen kautta.
Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatioHoitotestamentti
Hoitolegaatti on lakisääteinen legaatti. Se ei perustu edesmenneen äidin viimeiseen tahdonilmaisuun, vaan ainoastaan lain perusteella.
Lapsilla on oikeus hoitolegaattiin, jos he ovat hoitaneet äitiä seuraavasti:
- kolmen viimeisen vuoden aikana ennen äidin kuolemaa
- vähintään kuuden kuukauden ajan
- ei pelkästään vähäisessä määrin (yleensä keskimäärin yli 20 tuntia kuukaudessa)
- vastikkeetta (ilman vastiketta)
Äidin lakisääteinen perimysjärjestys
Mikäli äiti ei ole laatinut testamenttia, sovelletaan lakisääteistä perimysjärjestystä. Lakisääteisen perimysjärjestyksen mukaan lapset ovat aina ensimmäisiä edunsaajia perintövaatimuksessa. Osuus lasketaan lasten lukumäärän mukaan. Periaatteessa lapset perivät yhtä suurin osin. Adoptiolapset rinnastetaan biologisiin lapsiin.
Jos aviopuoliso on elossa, hän perii lasten ohella pääsääntöisesti neljänneksen. Loppuosa perinnöstä jaetaan lasten kesken.
Jälkiperintö
Jälkiperinnössä vainaja määrää toisen henkilön perilliseksi, jälkiperillisen. Tämä saa omaisuuden ensimmäisen perillisen jälkeen.
Mikäli äiti on siten aiemmassa testamentissaan määrännyt jonkun perilliseksi ja lapset äidin jälkeisiksi sijaantuloperillisiksi, lapset saavat perinnön äidin kuollessa. Sijaantuloperinnön tyypistä riippuen he saavat joko koko alkuperäisen perinnön tai vain sen osan, jota äiti ei ole kuluttanut.
Sijaisperintö
Testamenttia laadittaessa tulisi aina nimetä sijaisperillinen. Sijaisperillinen tulee perimään silloin, kun määrätty perillinen ei voi periä tai kieltäytyy perinnöstä.
Jos äiti on siten määrännyt perilliseksi jonkun, joka on jo kuollut tai joka luopuu perinnöstä, ja lapset sijaantuloperillisiksi, silloin he saavat perinnön myös äidin kuollessa.
Perinnön määrä
Perinnön määrä eli lasten lopulta saaman omaisuuden arvo riippuu paitsi äidin omaisuudesta, myös muiden perillisten ja legaatinsaajien lukumäärästä (viimeisen tahdonilmaisun, kuten testamentin tai perintösopimuksen, mukaan).
Sebastian RiedlmairHarlander & Partner Rechtsanwälte „Anwaltliche Unterstützung rechnet sich im Erbfall fast immer. Unsere Rechtsanwälte für unsere Mandanten stellen sicher, dass keine Ansprüche übersehen oder zu gering bewertet werden.“
