Periminen, jos lapsenlapsi kuolee?
Perintö lapsenlapsen kuoleman jälkeen
Saavatko isovanhemmat perintöosuuden lapsenlapsen kuollessa? Jos kyllä, kuinka suuri on isovanhempien perintöosuus lapsenlapsen kuollessa? Harlander & Partnerin perintöoikeuden asiantuntijat selittävät vastaukset näihin kysymyksiin.
Isovanhempien perintöoikeus
Isovanhemmat eivät saa automaattisesti perintöä lapsenlapsen kuolemantapauksessa. Siitä huolimatta isovanhemmilla on useita mahdollisuuksia saada osa tai jopa koko perintö.
Lapsenlapsen testamentti
Mikäli lapsenlapsi on laatinut testamentin, hän voi ottaa isovanhempansa huomioon testamentissaan. Tällä tavoin isovanhemmat voivat lapsenlapsen viimeisen tahdon mukaisesti tulla koko omaisuuden perillisiksi tai saada tietyn osuuden (esim. puolet, neljännes).
Lapsenlapsen legaatti / testamenttimääräys
Lisäksi lapsenlapsella on mahdollisuus jättää isovanhemmilleen legaattina yksittäisiä esineitä (esim. kukkamaljakko) tai oikeuksia (esim. asumisoikeus talossaan).
Lapsenlapsen kuolemanvarainen lahjoitus
Kuolemanvaraisessa lahjoituksessa lapsenlapsi lupaa isovanhemmilleen kuolemansa varalta tietyn omaisuuden osan lahjoituksena. Lahjoituksen vaikutus astuu voimaan vasta kuolemantapauksessa.
Toisin kuin testamentilla tai legaatilla tehty viimeinen tahto, jonka lapsenlapsi voisi muuttaa milloin tahansa, kuolemanvarainen lahjoitus sitoo myös lapsenlasta itseään. Kuolemanvarainen lahjoitus on kahdenvälinen sitova sopimus, jota ei voi yksipuolisesti peruuttaa.
Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatioHoitotestamentti
Hoitolegaatti on lakisääteinen legaatti. Se ei perustu edesmenneen lapsenlapsen viimeiseen tahtoon, vaan ainoastaan lain perusteella.
Isovanhemmilla on oikeus hoitolegaattiin, jos he ovat hoitaneet lapsenlasta seuraavasti:
- kolmen viimeisen vuoden aikana ennen lapsenlapsen kuolemaa
- vähintään kuuden kuukauden ajan
- ei pelkästään vähäisessä määrin (yleensä keskimäärin yli 20 tuntia kuukaudessa)
- vastikkeetta (ilman vastiketta)
Lapsenlapsen lakisääteinen perimysjärjestys
Mikäli lapsenlapsi ei ole laatinut testamenttia, sovelletaan lakisääteistä perimysjärjestystä. Isovanhemmat tulevat lakisääteisen perimysjärjestyksen mukaan kuitenkin vasta silloin perillisiksi, kun seuraavia henkilöitä (edesmenneen lapsenlapsen aviopuoliso ja lähisukulaiset) ei ole olemassa, he ovat jo kuolleet tai heidät on laillisesti suljettu pois perinnöstä:
- Vainajan aviopuoliso
- Vainajan lapset
- Vainajan lapsenlapset
- Vainajan lapsenlapsenlapset
- Vainajan vanhemmat
Jälkiperintö
Jälkiperinnössä vainaja määrää toisen henkilön perilliseksi, jälkiperillisen. Tämä saa omaisuuden ensimmäisen perillisen jälkeen.
Mikäli lapsenlapsi on siis aiemmassa viimeisessä tahdossaan määrätty perilliseksi ja isovanhemmat lapsenlapsen jälkeisiksi sijaantuloperillisiksi, isovanhemmat tulevat perillisiksi lapsenlapsen kuollessa. Sijaantuloperinnön tyypistä riippuen he saavat joko koko alkuperäisen perinnön tai vain sen osan, jota lapsenlapsi ei ole kuluttanut.
Sijaisperintö
Testamenttia laadittaessa tulisi aina nimetä sijaisperillinen. Sijaisperillinen tulee perimään silloin, kun määrätty perillinen ei voi periä tai kieltäytyy perinnöstä.
Jos lapsenlapsi on siis määrännyt perilliseksi jonkun, joka on jo kuollut tai joka luopuu perinnöstä, ja isovanhemmat sijaantuloperillisiksi, he tulevat perillisiksi myös lapsenlapsen kuollessa.
Perinnön määrä
Perinnön määrä eli isovanhemmille lopulta jäävän arvon suuruus riippuu paitsi lapsenlapsen omaisuudesta, myös muiden perillisten, legaatinsaajien ja lakiosaan oikeutettujen määrästä.
Sebastian RiedlmairHarlander & Partner Rechtsanwälte „Anwaltliche Unterstützung rechnet sich im Erbfall fast immer. Unsere Rechtsanwälte für unsere Mandanten stellen sicher, dass keine Ansprüche übersehen oder zu gering bewertet werden.“
