§ 10 UWG – työntekijöiden tai asiamiehien lahjonta
- § 10 UWG – työntekijöiden tai asiamiehien lahjonta
- § 10 UWG:n tarkoitus
- Kilpailussa tapahtuva lahjonta
- Toiminta liike-elämässä kilpailutarkoituksessa
- Tekijä ja asianosaiset henkilöt
- Edun käsite
- Epäasiallinen suosiminen kilpailussa
- Rikkomusten oikeudelliset seuraukset
- Herkät alueet liike-elämässä
- Edunne asianajajan tuella
- Usein kysytyt kysymykset – UKK
§ 10 UWG – työntekijöiden tai asiamiehien lahjonta
Lahjonta § 10 UWG :n mukaan täyttyy, kun liike-elämässä käytetään tai vastaanotetaan etuja, kuten rahaa, lahjoja tai muita etuuksia, jotta saavutetaan epäasiallinen suosiminen kilpailussa. Kyse ei siis ole jokaisesta ystävällisestä eleestä liike-elämässä, vaan henkilöiden tarkoituksellisesta ”voitelusta”, kun he hankkivat, valitsevat, suosittelevat tai ovat mukana päättämässä yrityksen tavaroista tai palveluista. Rangaistavaa ei ole vain se, että joku tarjoaa, lupaa tai antaa edun, vaan myös se, että työntekijä tai asiamies vaatii, antaa lupauttaa tai vastaanottaa tällaisen edun. Ratkaisevaa on, että suosimisen on tarkoitus perustua ei asiallisiin perusteisiin, vaan annettuun etuun. Säännös suojaa näin reilua kilpailua ja pyrkii estämään sen, että yritykset vaikuttavat tilauksiin, toimitussuhteisiin tai suosituksiin peitellyillä eduilla suorituksen, hinnan tai laadun sijasta.
§ 10 UWG kieltää kilpailussa tapahtuvan lahjonnan. Rangaistavaa on, jos etuja annetaan tai vastaanotetaan, jotta joku tavaroiden tai palvelujen hankinnassa suositaan epäasiallisesti.
Peter HarlanderHarlander & Partner Rechtsanwälte „Jos etuja käytetään liike-elämässä, jotta päätös irrotetaan asiallisista kriteereistä ja siihen vaikutetaan tarkoituksellisesti, kyseessä on § 10 UWG:n mukainen lahjonta.“
§ 10 UWG:n tarkoitus
Säännöksen tarkoituksena on suojata reilua kilpailua ja estää se, että yrityksiä suositaan peitellyillä eduilla suorituksen, hinnan tai laadun sijasta. Näin ollen se kattaa liike-elämässä tapahtuvan lahjonnan, jos sillä pyritään saavuttamaan epäasiallinen suosiminen kilpailussa. Tärkeää kuitenkin on: § 10 UWG soveltuu vain toissijaisesti. Jos jo soveltuu jokin muu rikossäännös, jossa on sama tai ankarampi rangaistusuhka, erityisesti § 309 StGB, § 10 UWG väistyy.
Luokittelu toimintarikokseksi
Kilpailussa tapahtuva lahjonta luokitellaan oikeudellisesti niin sanottuihin toimintarikoksiin. Tämä tarkoittaa: teko on jo täyttynyt ja rangaistava heti, kun kielletty toiminta tehdään. Varsinaista seurausta ei tarvitse syntyä.
Riittää, että etu tarjotaan, luvataan tai vastaanotetaan suosimisen saavuttamiseksi. Sillä, toteutuuko suosiminen myöhemmin todella, ei ole rangaistavuuden kannalta ratkaisevaa merkitystä.
Kilpailussa tapahtuva lahjonta
Kilpailussa tapahtuva lahjonta tarkoittaa menettelyä, jossa liiketoimintapäätöksiä ei enää tehdä objektiivisten kriteerien perusteella, vaan etujen vuoksi. Hinnan, laadun tai suorituksen sijasta ratkaisee silloin se, kuka tarjoaa lisäkannustimen.
Tyypillisiä tilanteita ovat:
- Toimittaja tarjoaa ostajalle provisioita tai lahjoja, jotta hänen tuotteitaan tilataan etusijalla.
- Työntekijä suosittelee tarkoituksellisesti tuotteita, koska hän saa siitä henkilökohtaisia etuja.
Laki erottaa selvästi lahjonnan kaksi puolta. Molemmat ovat itsenäisesti rangaistavia ja kietoutuvat usein toisiinsa.
Aktiivinen lahjonta on kyseessä, kun joku tarjoaa, lupaa tai antaa edun saadakseen suosimista.
Passiivinen lahjonta on kyseessä, kun joku vaatii, vastaanottaa tai antaa lupauttaa tällaisen edun.
Käytännössä usein nähdään, että molemmat puolet toimivat yhdessä. Tarjoaja tarjoaa etuja, ja työntekijä on valmis ottamaan ne vastaan.
Etuuksien tarjoaminen, lupaaminen ja antaminen
Nämä kolme vaihtoehtoa kuvaavat aktiivista lahjontaa. Ne eroavat toisistaan sen mukaan, missä vaiheessa edun antaminen on.
- Tarjoaminen: etu asetetaan heti näköpiiriin
- Lupaaminen: etu luvataan tulevaisuutta varten
- Antaminen: etu luovutetaan tai järjestetään tosiasiallisesti
Kaikki kolme vaihtoehtoa ovat oikeudellisesti samanarvoisia. Pelkkä tarjoaminen riittää, vaikka varsinaista maksua tai luovutusta ei koskaan tapahtuisi.
Käytännössä tämä tarkoittaa:
- Jo konkreettinen tarjous voi olla rangaistava
- Myös pelkkä myöhempää koskeva lupaus täyttää tunnusmerkistön
- Todellista maksua ei edellytetä
Vaatiminen, vastaanottaminen ja lupauttaminen
Nämä vaihtoehdot kuvaavat passiivista lahjontaa. Tässä aloite ei tule edun antajalta, vaan henkilöltä, jolla on yrityksessä vaikutusvaltaa tai joka tekee päätöksiä.
- Vaatiminen: tekijä vaatii etua, usein myös vain epäsuorasti tai vihjauksin
- Vastaanottaminen: etu otetaan tosiasiallisesti vastaan tai sitä käytetään
- Lupauttaminen: tekijä hyväksyy lupauksen tulevasta edusta
Myös peitellyt tai epäsuorat vaatimukset voivat riittää. Riittää jo, että ulkopuolisen on havaittavissa, että päätös tehdään riippuvaiseksi edusta.
Käytännössä tämä tarkoittaa:
- Jo vihjaus voi olla oikeudellisesti merkityksellinen
- Myös kolmansille annettavat edut voivat kuulua soveltamisalaan
- Todellinen luovutus ei ole välttämättä tarpeen
Toiminta liike-elämässä kilpailutarkoituksessa
Toiminta liike-elämässä tarkoittaa kaikkea toimintaa, joka tähtää taloudellisiin etuihin. Sillä ei ole merkitystä, syntyykö tosiasiallisesti voittoa. Ratkaisevaa on, että toiminta tapahtuu yritystoiminnan ympäristössä ja kohdistuu tavaroiden tai palvelujen hankintaan tai myyntiin. Puhtaasti yksityiset palvelukset tai henkilökohtaiset suhteet eivät kuulu tähän.
Aktiivisessa lahjonnassa laki edellyttää lisäksi toimintaa kilpailutarkoituksessa. Tämä täyttyy, kun kaksi edellytystä täyttyy:
- Kilpailusuhde: olemassa on vähintään todellinen tai mahdollinen kilpailija
- Kilpailutarkoitus: tekijä tavoittelee oman tai toisen taloudellisen edun tarkoituksellista parantamista suhteessa muihin markkinatoimijoihin
Passiivisessa lahjonnassa tätä lisäkilpailuedellytystä ei sen sijaan vaadita.
Tekijä ja asianosaiset henkilöt
Kilpailussa tapahtuva lahjonta on aktiivisessa muodossaan niin sanottu yleisrikos. Tämä tarkoittaa: tekijä voi lähtökohtaisesti olla kuka tahansa, riippumatta siitä, työskenteleekö hän itse kyseisessä yrityksessä vai ei. Ratkaisevaa on vain, yrittääkö joku etujen avulla vaikuttaa liiketoimintapäätöksiin.
Laki ei kuitenkaan kata asianosaisina henkilöinä mitä tahansa henkilöä. Merkityksellisiä ovat vain ne, joilla yrityksessä tai sen piirissä on todellinen päätös- tai vaikutusvalta. Laki mainitsee tässä työntekijät ja asiamiehet.
Työntekijät
Työntekijät ovat henkilöitä, jotka työskentelevät yritykselle ja ovat osa sen organisaatiota. He toimivat yleensä ohjauksen alaisina ja hoitavat tehtäviä päivittäisessä liiketoiminnassa.
Soveltamisalaan kuuluvat erityisesti ne työntekijät, jotka osallistuvat merkityksellisiin yrityksen päätöksiin. Ratkaisevaa ei ole muodollinen asema, vaan todellinen rooli yrityksessä. Pelkkiä yksinkertaisia avustavia tehtäviä ilman vaikutusvaltaa hoitavat eivät yleensä kuulu tähän.
Asiamiehet
Asiamiehet ovat henkilöitä, jotka eivät ole suoraan työsuhteessa, mutta toimivat silti yrityksen lukuun tai voivat vaikuttaa olennaisesti päätöksiin. He toimivat usein itsenäisesti ilman perinteistä ohjaussuhdetta.
Tyypillisesti kyse on ulkopuolisista neuvonantajista, välittäjistä tai muista kolmansista, jotka ovat mukana liiketoimintaprosesseissa. Myöskään tässä nimike ei ole ratkaiseva, vaan se, käyttääkö henkilö tosiasiallisesti vaikutusvaltaa yrityksen päätöksiin.
Vaikutus tavaroiden ja palvelujen hankintaan
§ 10 UWG:n soveltamisen kannalta ratkaisevaa on, onko henkilöllä vaikutusvaltaa tavaroiden tai palvelujen hankintaan. Tällä tarkoitetaan mitä tahansa mahdollisuutta vaikuttaa liiketoimintapäätöksiin, jotka liittyvät hankintaan, valintaan tai yhteistyöhön.
”Hankinnan” käsite on ymmärrettävä laajasti. Se ei kata vain varsinaista ostotapahtumaa, vaan kaikki siihen liittyvät vaiheet. Näihin kuuluvat erityisesti toimittajien valinta, päätösten valmistelu, tilaaminen sekä myös suoritusten tarkastaminen ja käsittely.
Merkityksellinen vaikutusvalta on olemassa jo silloin, kun henkilö:
- osallistuu tarjousten valintaan tai arviointiin
- antaa suosituksia, jotka ovat päätöksen kannalta ratkaisevia
Ei edellytetä, että henkilö tekee lopullisen päätöksen itse. Riittää, että hän voi tuntuvasti ohjata tai valmistella päätöksentekoprosessia. Erityisesti suurissa yrityksissä päätökset jakautuvat usein useille henkilöille, jolloin myös valmistelevilla tehtävillä on tärkeä rooli.
Sebastian RiedlmairHarlander & Partner Rechtsanwälte „Ratkaisevaa ei ole asema, vaan todellinen vaikutusmahdollisuus.“
Edun käsite
Lahjonnan keskeinen elementti on niin sanottu etu. Sillä tarkoitetaan mitä tahansa suoritusta, joka asettaa henkilön parempaan asemaan ilman, että hänellä on siihen oikeutta. Käsite on tarkoituksella laaja. Kyse ei ole vain rahasta, vaan kaikesta hyödystä, joka voi vaikuttaa päätökseen.
Tyypillisiä etuja ovat:
- rahansuoritukset, provisiot tai alennukset
- kutsut, matkat tai tapahtumat
- urahyödyt, kuten työtarjoukset tai suositukset
Myös aineettomat edut voivat riittää. Näihin kuuluvat esimerkiksi sosiaalinen arvostus, tittelit tai henkilökohtaiset palvelukset. Ratkaisevaa on aina, soveltuuko etu vaikuttamaan asianomaiseen henkilöön hänen päätöksenteossaan.
Rajanveto tavanomaisiin huomionosoituksiin
Kaikki liike-elämässä annettavat suoritukset eivät ole automaattisesti kiellettyjä. Tavanomaiset huomionosoitukset kuuluvat monilla aloilla arkeen ja ovat oikeudellisesti sallittuja, kunhan ne eivät aiheuta epäasiallista vaikutusta.
Ratkaisevaa on, pidetäänkö etua vielä sosiaalisesti tavanomaisena vai onko kyse jo tarkoituksellisesta vaikuttamisesta. Pienet eleet ilman havaittavaa vaikutusta päätöksiin jäävät yleensä sallituiksi.
Tyypillisiä sallittuja huomionosoituksia ovat:
- Vähäarvoiset mainoslahjat, kuten kynät tai kalenterit
- Tavanomaiset kutsut liiketapaamiseen kohtuullisissa puitteissa
Peter HarlanderHarlander & Partner Rechtsanwälte „Edun ei tarvitse olla käteistä. Myös kutsut, matkat tai urahyödyt voivat olla merkityksellisiä. “
Epäasiallinen suosiminen kilpailussa
Suosiminen on yleisesti kyseessä, kun henkilö tai yritys asetetaan parempaan asemaan kuin muut. Tämä tarkoittaa, että joku saa päätöksessä etusijan, esimerkiksi toimittajan valinnassa, toimeksiannon myöntämisessä tai suosituksessa.
Tämä muuttuu epäasialliseksi, jos se ei perustu objektiivisiin, asiallisiin perusteisiin, vaan annettuun tai odotettuun etuun.
Tyypillisiä tapauksia ovat:
- Toimittajaa suositaan, vaikka toinen tarjous on objektiivisesti parempi tai edullisempi.
- Liikesuhde pidetään yllä, koska myönnetään henkilökohtaisia etuja.
Suosimisen tarkoitus
Lahjonta edellyttää selkeää sisäistä tarkoitussuuntaa. Tekijän on tietoisesti pyrittävä saavuttamaan edun avulla suosiminen kilpailussa.
Tämä tarkoittaa:
- Etu ei anneta sattumalta, vaan sitä käytetään tarkoituksellisesti
- Päätökseen on tarkoitus vaikuttaa nimenomaan edun vuoksi
Tämä tarkoitus erottaa sallitut liiketoimintakäytännöt rangaistavasta toiminnasta. Ratkaisevaa on, että etu käytetään tarkoituksellisesti tiettyyn päätökseen vaikuttamiseksi. Vain silloin kyse on kielletyistä suosimisesta.
Edun ja suosimisen välinen yhteys
Rangaistavaan lahjontaan ei riitä, että jokin etu annetaan. Ratkaisevaa on selkeä yhteys edun ja tavoitellun suosimisen välillä. Edun on siis nimenomaan tarkoitus vaikuttaa tiettyyn päätökseen.
Sillä ei ole merkitystä, milloin etu annetaan. Se voi tapahtua ennen päätöstä, päätöksen aikana tai sen jälkeen. Ratkaisevaa on vain, onko se osapuolten näkökulmasta tarkoitettu ohjaamaan päätöstä tietyn yrityksen eduksi.
Kun käytännössä esimerkiksi työntekijälle tai asiamiehelle järjestetään etuja, vastineeksi odotetaan säännönmukaisesti tietynlaista toimintaa. Juuri tämä kytkentä tekee menettelystä oikeudellisesti ongelmallisen.
Sebastian RiedlmairHarlander & Partner Rechtsanwälte „Etu tulee oikeudellisesti merkitykselliseksi vasta, kun sitä käytetään tarkoituksellisesti tiettyyn liiketoimintapäätökseen vaikuttamiseksi.“
Rikkomusten oikeudelliset seuraukset
Kilpailussa tapahtuvaa lahjontaa koskevien sääntöjen rikkominen johtaa tuntuviin oikeudellisiin seuraamuksiin. Laki reagoi tarkoituksella ankarasti, koska jo vaikutusyritys horjuttaa luottamusta reiluun markkinaan. Asianosaisten on siksi varauduttava paitsi rikosoikeudellisiin seuraamuksiin myös taloudellisiin ja oikeudellisiin haittoihin liiketoiminnan arjessa.
Monissa tapauksissa riskit syntyvät samanaikaisesti usealla tasolla. Mahdollisen rikosprosessin lisäksi myös liikesuhteet voivat kuormittua tai päättyä, koska sopimuskumppanit menettävät luottamuksensa. Erityisen ongelmallista on, että tällaiset väitteet leviävät usein nopeasti ja voivat vahingoittaa yrityksen mainetta pysyvästi.
Tyypillisiä seurauksia ovat:
- Rikosprosessi osallisia henkilöitä vastaan
- Mainehaitat ja liikekumppaneiden menettäminen
Rikosoikeudelliset seuraukset
Kilpailussa tapahtuvasta lahjonnasta rangaistaan enintään kolmen kuukauden vankeusrangaistuksella tai sakkorangaistuksella. Edellytyksenä on, että tunnusmerkistö täyttyy, eli erityisesti etu, toiminta liike-elämässä ja epäasiallisen suosimisen tarkoitus.
Lisäksi sovelletaan rikoslain yleisiä rangaistavuuden edellytyksiä. Näihin kuuluu ennen kaikkea, että on olemassa menettely, sellaisena kuin kyseisessä säännöksessä kuvataan, sekä oikeudenvastaisuus ja syyllisyys.
Rikosoikeus puuttuu asiaan tarkoituksella varhaisessa vaiheessa. Jo edun tarjoaminen tai lupaaminen voi riittää, vaikka varsinaista suosimista ei koskaan tapahtuisi. Näin laki estää sen, että kielletty vaikutusvalta ylipäätään pääsee kehittymään.
Lisäksi myös muut rikossäännökset voivat tulla sovellettaviksi, jos menettely jatkuu, esimerkiksi:
- luottamusaseman väärinkäyttö tai petos, jos varallisuusetuja loukataan
- laajemmat korruptiorikokset rikoslain mukaan
Siviilioikeudelliset vaikutukset
Rikosoikeuden lisäksi laki mahdollistaa myös siviilioikeudelliset vaatimukset. Asianomaiset kilpailijat tai yritykset voivat puuttua epäasialliseen menettelyyn ja ajaa etujaan.
Tyypillisiä keinoja ovat:
- kieltovaatimukset menettelyn välittömäksi lopettamiseksi
- vahingonkorvausvaatimukset, jos taloudellista haittaa on syntynyt
Nämä siviilioikeudelliset seuraukset osuvat yrityksiin usein erityisen voimakkaasti, koska niillä on suoraan taloudellisia vaikutuksia ja ne voivat heikentää käynnissä olevia liiketoimintamalleja.
Herkät alueet liike-elämässä
Tietyt yrityksen osa-alueet ovat erityisen alttiita lahjontaan liittyville riskeille. Aina kun päätetään toimeksiannoista, toimittajista tai suosituksista, on olemassa vaara, että etuja käytetään päätöksiin vaikuttamiseksi.
Erityisen alttiita ovat tehtävät, joilla on suora vaikutus taloudellisiin päätöksiin. Näihin kuuluvat ennen kaikkea hankinta, myynti sekä ulkoinen yhteistyö neuvonantajien tai välittäjien kanssa. Näillä alueilla syntyy säännöllisesti tilanteita, joissa henkilökohtaiset edut voisivat kytkeytyä liiketoimintapäätöksiin.
Tyypillisiä riskialueita ovat:
- hankinta ja toimeksiantojen myöntäminen
- myynti ja asiakasneuvonta
Mitä suurempi henkilön päätösvalta on, sitä suurempi on kielletyn vaikutusvallan riski.
Edunne asianajajan tuella
§ 10 UWG:n mukaiset lahjontaväitteet vaikuttavat usein ensi silmäyksellä selkeiltä, mutta käytännössä ne ovat harvoin sitä. Erityisesti kysymykset siitä, onko kyse todella epäasiallisesta suosimisesta, onko etu oikeudellisesti merkityksellinen ja onko kyse vielä sallitusta liiketoimintakäytännöstä vai jo rangaistavasta toiminnasta, edellyttävät huolellista oikeudellista arviointia. Jos reagoi liian myöhään, riskinä ovat rikosoikeudelliset, siviilioikeudelliset ja taloudelliset seuraukset.
Asianajajan tuella riskit voidaan tunnistaa varhain, väitteet arvioida kohdennetusti ja oikea strategia määrittää alusta alkaen. Tämä on erityisen tärkeää, koska jo yksittäiset kutsut, provisiot, bonukset tai erityisedut voidaan arvioida väärin, vaikka oikeudellinen arviointi riippuu usein tarkasta tarkoituksesta, ammatillisesta yhteydestä ja tosiasiallisesta vaikutusvallasta.
Asianajaja-avun konkreettiset hyödyt:
- Selkeä oikeudellinen arvio lahjoista, kutsuista, provisioista ja muista eduista
- Tarpeettomien riskien varhainen torjunta rikosprosessissa, kilpailuoikeudessa ja vahingonkorvausvaatimuksissa
- Käytännönläheinen neuvonta yrityksille ja vastuuhenkilöille, jotta sallitut myynti- ja liiketoimintamallit voidaan rakentaa oikeudellisesti kestävällä tavalla
Peter HarlanderHarlander & Partner Rechtsanwälte „Asianajajan tekemä arviointi tuo selkeyttä ennen kuin liiketoiminnallinen etu muuttuu oikeudelliseksi ongelmaksi. Erityisesti kilpailuoikeudessa ratkaisevaa ei ole hyvä vaikutelma, vaan yksittäistapauksen täsmällinen oikeudellinen arviointi. “