Lakimies kelkkailuonnettomuuksissa Itävallassa

Lakimiehemme ovat erikoistuneet tuomioistuimen ulkopuoliseen ja oikeudelliseen oikeudelliseen edustukseen siviiliprosesseissa ja rikosprosesseissa Itävallan kelkkailuonnettomuuksien johdosta.

Kelkkailuonnettomuuksien oikeudelliset seuraukset

Siviilimenettelyt

  • Kivun ja kärsimyksen korvaus
  • Omaisuusvahingot
  • Pelastuskustannukset
  • Paranemiskustannukset
  • Turhautuneet kulut
  • Menetetty loma
  • Ansionmenetys
  • Menetetty voitto
  • Muut kulut

Rikosmenettelyt

  • Poliisin esitutkinta
  • Syyttäjän nostama syyte
  • Rikosprosessi rikosoikeudessa
  • Muutoksenhakumenettely

Kuusi toimipistettä

Meidän kuuden toimipisteemme ihanteellinen sijainti Itävallassa mahdollistaa sen, että voimme edustaa teitä optimaalisesti jokaisella onnettomuuspaikalla kaikilla Itävallan kelkkareiteillä.

Saksalaiset asiakkaamme arvostavat erityisesti sitä, että asianajotoimistomme on hyväksytty myös Saksassa. Tämä helpottaa kommunikointia saksalaisen ”kotiasianajajan” ja saksalaisen oikeusturvavakuutuksen kanssa. Olemme optimaalisia ”kääntäjiä” Saksan oikeudesta Itävallan oikeuteen.

Neuvottelu videoneuvottelun kautta

Kelkkailuonnettomuuksia sattuu usein kaukana kotoa. Meillä on tähänkin ratkaisu. Kaikkien neuvottelujen hoitaminen videoneuvottelun tai puhelimen kautta on meille itsestäänselvyys. Tämä säästää teiltä monia matkakilometrejä.

Oikeusturvavakuutus

Hyväksymme kaikki oikeusturvavakuutukset.

Rechtsanwalt Peter Harlander Peter Harlander
Harlander & Partner Rechtsanwälte
„Nutzen Sie unser kostenloses Erstgespräch via Videokonferenz oder Telefon, um eine anwaltliche Einschätzung der Rechtslage zu erhalten.“
Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Vaatimukset kelkkailuonnettomuuden jälkeen

Kelkkailuonnettomuudessa Itävallassa sovelletaan lähes kaikissa tapauksissa Itävallan lakia. Kaikkien osallisten vaatimukset on siksi tutkittava Itävallan lain mukaan. Toisin on vain, jos onnettomuuden aiheuttajalla ja uhrilla on asuinpaikka samassa ulkomaassa.

Kelkkailuonnettomuudessa voi syntyä vahingonkorvausvaatimuksia seuraavista syistä:

  1. Kivut
  2. Omaisuusvahingot
  3. Pelastuskustannukset
  4. Paranemiskustannukset
  5. Turhautuneet kulut
  6. Ansionmenetys
  7. Kiinteät kulut

Vastuu näistä vaatimuksista kohdistuu siihen, joka on aiheuttanut onnettomuuden syyllisesti ja lainvastaisesti. Jos onnettomuuden uhri haluaa esittää näitä vaatimuksia tai onnettomuuden aiheuttaja haluaa torjua ne, on kaikki tehtävä oikein alusta alkaen.

Henkilövahinkoihin johtaneissa onnettomuuksissa poliisi tutkii aina onnettomuuden kulun. Tällöin jopa pienet virheet lausunnossa voivat johtaa kalliisiin seurauksiin.

Rechtsanwalt Sebastian Riedlmair Sebastian Riedlmair
Harlander & Partner Rechtsanwälte
„Im Idealfall kontaktieren Sie uns noch vor der Einvernahme durch die Polizei – auch wenn Sie am Unfall kein Verschulden trifft.“
Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Kivut

Kivun ja kärsimyksen korvauksen tarkoituksena on hyvittää loukkaantuneelle sekä kelkkailuonnettomuudesta jo aiheutuneet kivut ja epämukavuuden tunteet että kaikki vasta tulevaisuudessa ilmenevät seuraus- ja myöhäisvahingot.

Kivun ja kärsimyksen korvauksen määrä lasketaan päiväkorvausten perusteella, ja eroa tehdään lievien, keskivaikeiden ja vaikeiden kipujen välillä. Näitä myönnetään eri oikeuspiireissä osittain eri suuruisina.

Esimerkiksi Salzburgin osavaltion tuomioistuin myöntäisi todennäköisesti noin € 5 520,00 kivun ja kärsimyksen korvauksen ruumiinvammasta, johon liittyy 3 päivää voimakasta kipua, 8 päivää keskivaikeaa kipua ja 21 päivää lievää kipua.

Omaisuusvahingot

Esinevahingot kattavat esineiden korvaus- tai korjauskustannukset, jotka ovat esineitä, jotka ovat tuhoutuneet tai vahingoittuneet kelkkailuonnettomuudessa. Myös esinevahingot, kuten kelkkailuonnettomuudessa vaurioitunut kelkkailuvälineistö, on korvattava.

Vahingonkorvausvaatimuksen tarkoituksena on antaa vahingonkärsijälle korvaus kärsimästään menetyksestä. Jos jo käytettyjä esineitä, kuten vanha kelkka, vaurioituu, syntyy ”uutta vanhan tilalle” -ongelma. Tämä voi johtaa siihen, että voimakkaasti käytettyjen esineiden tapauksessa korvataan vain vaurioituneen esineen nykyarvo.

Pelastuskustannukset

Pelastuskustannukset kattavat pelastamisen kustannukset onnettomuuspaikalta. Jos siis kelkkailuonnettomuuden vuoksi tarvitaan pelastusta helikopterilla, loukkaantunut voi vaatia näitä kustannuksia myös onnettomuuden aiheuttajalta.

HUOMIO: Jos vakuutus on korvannut pelastuskustannukset, siirtyvät vahingonaiheuttajaa vastaan esitetyt vaatimukset vakuutusyhtiölle.

Paranemiskustannukset

Hoitokustannukset kattavat hoitojen, lääkkeiden, apuvälineiden ja hoitoihin matkustamisen kustannukset.

HUOMIO: Jos sosiaaliturvavakuutuslaitos on suorittanut palvelut, siirtyvät vahingonaiheuttajaa vastaan esitetyt vaatimukset sosiaaliturvavakuutuslaitokselle.

Turhautuneet kulut

Turhat kulut ovat kaikki sellaisia kuluja, jotka eivät ole itse aiheutuneet kelkkailuonnettomuudesta, mutta ovat muuttuneet hyödyttömiksi sen vuoksi. Onnettomuuden uhrilla on oikeus korvaukseen turhista kuluista.

Turhien kulujen korvausvaatimuksen piiriin kuuluvat muun muassa tarpeettomaksi käyneen hotellihuoneen kustannukset, matkakustannukset lomasta, jota ei enää voi käyttää, sekä peruutuskustannukset.

Ansionmenetys

Ansionmenetys kattaa kaikki onnettomuuden uhrin vahingot, jotka johtuvat työkyvyn heikkenemisestä tai menetyksestä .

Jos onnettomuuden uhri kärsii ansionmenetyksen kelkkailuonnettomuuden vuoksi, on onnettomuuden aiheuttajan korvattava ansionmenetys.

Ansionmenetys on onnettomuuden aiheuttajan korvattava jo lievän huolimattomuuden tapauksessa.

Menetetty voitto

Menetetty voitto syntyy aina silloin, kun vahingonkärsijä menettää tulevaisuudessa olevan mahdollisuuden, jonka toteutuminen oli jo pitkälti varmaa.

Jo lähestyvän, mutta kelkkailuonnettomuuden aikaan vielä vahvistamattoman, ammatillisen ylennyksen saamatta jääminen on menetettyä voittoa, jos onnettomuuden uhri ei pysyvien vammojen vuoksi enää kykene suorittamaan paremmin palkattua työtä.

Menetetty voitto on onnettomuuden aiheuttajan korvattava törkeän huolimattomuuden tapauksessa.

Kiinteät kulut

Kiinteät kulut on tarkoitettu korvaamaan kaikki muut kulut, jotka ovat aiheutuneet vahingonkärsijälle kelkkailuonnettomuudesta. Tähän sisältyy erityisesti oma ajankäyttö seurausten selvittämiseen. Esimerkkejä ovat kulut poliisikuulusteluun.

Otsikon ”Kiinteät kulut” alla myönnetään yleensä enintään € 200,00, ellei korkeampia kustannuksia voida osoittaa.

Rechtsanwalt Sebastian Riedlmair Sebastian Riedlmair
Harlander & Partner Rechtsanwälte
„Nutzen Sie unser kostenloses Erstgespräch, um Klarheit über etwaige Ansprüche zu erhalten.“
Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Vastuu kelkkailuonnettomuuksista

Vastuu kelkkailuonnettomuuden seurauksista edellyttää onnettomuuden aiheuttajan lainvastaista ja syyllistä käyttäytymistä.

Olemme koonneet teille tärkeimmät esimerkit:

Kelkkailusuositusten noudattamatta jättäminen

Itävallan kelkkailuliitto on julkaissut kymmenen kelkkailusuositusta.

Kelkkailusuositusten tavoitteena on kelkkailuonnettomuuksien välttäminen. Sääntöjen ylin periaate on ”huomaavaisuus”. Kelkkareitin käyttäjien törmäyksessä kelkkailusuositusten noudattamatta jättäminen perustaa yleensä vastuun onnettomuuden seurauksista.

Kelkkailu alkoholin vaikutuksen alaisena

Kelkkareitillä ei toisin kuin tieliikenteessä ole laillista veren alkoholipitoisuuden ylärajaa (promillerajaa). Kelkkailun riski alkoholin vaikutuksen alaisena on kuitenkin korkea.

Kelkkailun tapauksessa alkoholin vaikutus ilmenee monin tavoin: Jos onnettomuuden aiheuttaja on alkoholin vaikutuksen alaisena, tämä johtaa lähes aina törkeään huolimattomuuteen. Onnettomuuden aiheuttaja vastaa tällöin esinevahingoista vaurioituneiden esineiden uushankinta-arvosta ja myös onnettomuuden uhrin ansionmenetyksestä. Jos onnettomuuden uhri on alkoholin vaikutuksen alaisena, tuomioistuin sen sijaan usein toteaa onnettomuuden uhrin myötävaikuttaneen vahinkoon. Onnettomuuden uhrin korvausvaatimus vähennetään tällöin prosentuaalisesti.

Alkoholin vaikutuksella on siis suora vaikutus esitettävien vaatimusten laajuuteen ja määrään.

Joka on alkoholin vaikutuksen alaisena kelkkaillessaan ja on sen vuoksi toimintakyvyltään heikentynyt, syyllistyy lisäksi rikokseen, joka on henkilökohtaisen turvallisuuden vaarantaminen – vaikka kukaan ei olisi loukkaantunut. Joka alkoholin vaikutuksen alaisena loukkaa muita, syyllistyy huolimattomaan ruumiinvammaan, josta rangaistaan ankarammin törkeän huolimattoman aiheuttamisen vuoksi.

Kelkkailu huumeiden vaikutuksen alaisena

Huumeiden vaikutuksen alaisena kelkkailuun pätee sama kuin alkoholin vaikutuksen alaisena kelkkailuun. Huumeiden vaikutuksen alaisena kelkkailu voi aiheuttaa massiivisia haittoja sekä onnettomuuden aiheuttajalle että uhrille.

Viallinen kelkkailuvälineistö

Vika kelkkailuvälineistössä voi johtaa onnettomuuksiin ja vammoihin. Tässä yhteydessä on mahdollista useita tilanteita:

  1. Omat virheet
  2. Kelkkamyyjän virheet
  3. Erikoiskorjaamon virheet
  4. Kelkanvuokraajan virheet
  5. Kelkanvalmistajan virheet

Omat virheet

Korkein oikeus (OGH) johti päätöksessään 3 Ob 38/97b FIS-säännön nro 1 huomaavaisuusvaatimuksesta sen, että alppihiihtäjän käyttäytymisvelvollisuuksiin kuuluu siteiden säädättäminen ammattilaisella. Sama pätee vastaavasti myös kelkkailuun.

Joka huoltaa kelkkailuvälineistöä itse, ottaa suuren riskin. Jos kelkka ei ole teknisesti kunnossa ja sen vuoksi suoralla ajolla tapahtuu kaatuminen, pidetään itse aiheutettua teknistä ongelmaa kaatumisen syynä, ellei kaatunut onnistu todistamaan toista syytä.

Muiden virheet

Kelkkamyyjät, kelkkakorjaamot, kelkanvuokraajat, maahantuojat ja kelkanvalmistajat ovat erikoisyrityksinä vastuussa viallisista varusteista tai virheellisistä säädöistä.

Todistustaakka siitä, että viallinen kelkkailuvälineistö on aiheuttanut onnettomuuden, on kantajalla ja siten yleensä onnettomuuden uhrilla. Tässä riittää niin sanottu ”näennäistodistus”. Näennäistodistus sallii kokemussääntöjen perusteella johtopäätösten tekemisen todistetuista tosiasioista todistettaviin tosiasioihin. Esimerkiksi OGH päätteli päätöksessään 3 Ob 38/97b siteen laukeamisen todistetusta tosiasiasta suoralla laskulla ennen kaatumista todistettavaan tosiasiaan, että säädön on täytynyt olla virheellinen. Tällöin siteen säätäneen henkilön tehtävänä on todistaa, että jokin muu tapahtuma oli vähintään yhtä syyllinen kaatumiseen.

Kelkkareitin puutteellinen turvaaminen

Maksamalla maksun syntyy sopimus kelkkareitin ylläpitäjän ja käyttäjän välille. Ylläpitäjä on vastuussa maksavalle käyttäjälle sopimuksen perusteella. Tämän ansiosta matkustajalle sovelletaan erityisen edullisia vastuuperiaatteita.

Sopimuksen päävelvoite on kelkkareitin tarjoaminen. Lisäksi on olemassa sopimuksellinen sivuvaatimus olla vaarantamatta matkustajien fyysistä hyvinvointia.

Jos nousu kelkkareitille tapahtuu hissillä, on lisäksi mahdollista syyttömyydestä riippumaton vastuu köysiratayrittäjälle rautatie- ja moottoriajoneuvovastuulain (EKHG) säännösten perusteella, mikä on myös käyttäjälle edullista.

Köysiratayrittäjän on tällöin varmistettava, että sekä kuljetusjärjestelmä itse että sisään- ja uloskäyntipaikat ovat matkustajien kuljetukselle turvallisessa ja vaarattomassa kunnossa.

Lisäksi köysiratayhtiöllä on vastuu siitä, että kelkkareitti on turvatussa kunnossa.

Köysiratayrittäjän on otettava vastuu kyseisen kelkkareitin merkinnästä, leveydestä, kunnostuksesta, valvonnasta ja suojauksesta alppivaaroilta ja lumivyöryvaaralta. Kelkkareitin tunnistaa yleensä sen merkinnästä, joka on pakollinen, sekä vaarojen (erityisesti putoamis-, törmäys- ja lumivyöryvaara) turvaamisesta ja rinteen kunnostuksesta.

Velvollisuus kelkkareitin turvaamiseen johtuu sopimuksesta, joten kelkkareitin ylläpitäjä on periaatteessa vastuussa käyttäjille kelkkareitin turvallisesta ja vaarattomasta kunnosta kaikesta huolimattomuudesta.

On kuitenkin myös otettava huomioon, että täydellistä liikenneturvallisuutta kelkkareiteillä ei voida saavuttaa. Köysiratayrittäjälle asetettaviin velvoitteisiin ei siksi saa asettaa liioiteltuja vaatimuksia.

Ylläpitäjän liikenneturvallisuusvelvoite ulottuu periaatteessa vain kelkkareitin reunaan, joka on joko luonnollisten olosuhteiden määräämä tai jonka ylläpitäjä voi tehdä keinotekoisesti tunnistettavaksi reunamerkinnöillä. Yleisen käsityksen mukaan kelkkareittien turvaamisvelvoite kattaa kuitenkin lisäksi poikkeukselliset vaaratekijät rinteen välittömässä läheisyydessä (noin 2 metriä).

Liikenneturvallisuusvelvoitteen konkreettinen laajuus riippuu aina yksittäistapauksen olosuhteista. Konkreettisesti on tarkasteltava, mitkä toimenpiteet ovat köysiratayrittäjälle mahdollisia ja kohtuullisia vaaran välttämiseksi.

Reitin käyttäjille, joilla ei ole voimassa olevaa lippua, omistetun kelkkareitin haltija on vastuussa reitin kunnosta ABGB:n § 1319a mukaisesti, jolloin vastuu rajoittuu tahallisuuteen ja törkeään huolimattomuuteen.

Muilla kelkkareitin ulkopuolisilla alueilla ylläpitäjällä ei sen sijaan ole liikenneturvallisuusvelvoitteita; tässä vastataan ainoastaan luoduista epätyypillisistä vaaroista ingerenssiperiaatteen puitteissa.

Lumivyöryt

Lumivyöryvaaran tunnistettavuutta leimaavat suuret epävarmuustekijät. Eurooppalaisen lumivyöryvaaraluokituksen mukaan erotetaan 5 vaaraluokkaa laukaisutodennäköisyyden mukaan.

Viranomaiset julkaisevat epäsäännöllisin väliajoin sekä vaaratilanteen muuttuessa lumivyörytiedotteita. Lisäksi lähellä olevien sääasemien ja lumenmittausasemien tiedoista voidaan tehdä johtopäätöksiä mahdollisesta lumivyöryvaarasta.

Sen lisäksi, että köysiratayrittäjä on sopimuksellisten sivuvaatimusten perusteella vastuussa kelkkareitin käyttäjien fyysisestä hyvinvoinnista, erityisesti kunnat ovat velvollisia ehkäisemään lumivyöryvaaraa. Lumivyörykomissioiden jäsenet sen sijaan toimivat yleensä puhtaasti vapaaehtoispohjalta ja olisivat siksi vastuussa vain tietoisuuden tapauksessa.

Jos järjestetyillä kelkkareiteillä tapahtuu lumivyöryonnettomuus, köysirataylläpitäjä on vastuussa syyllisestä käyttäytymisestä. Edellytyksenä tälle on, että vaara oli tunnistettavissa. Lumivyörykomission jäsenillä ei sen sijaan ole vastuuta.

Rinnekoneet, moottorikelkat

Rinnekoneiden ja moottorikelkkojen käyttö on rajoitettu toiminnan kannalta välttämättömiin ajoihin.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kelkkailijoita ei saa rinnekoneiden käytöllä haitata tai vaarantaa enempää kuin on ehdottoman välttämätöntä asianmukaisen rinteenhoidon varmistamiseksi. Epäselviin kohtiin on asetettava varoitusmerkkejä.

Lisäksi rinnekoneisiin on asennettava asianmukaiset varoituslaitteet (vilkkuvalo). Peruutettaessa tai epäselvissä kohdissa rinnekoneen kuljettajan on käytettävä äänimerkkiä tai annettava ajoittainen pilliääni.

Moottorikelkkoihin on myös asennettava sopivat varoituslaitteet (esimerkiksi päällä olevat ajovalot tai tangon päähän kiinnitetty, korkealle nouseva lippu).

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Menettely kelkkailuonnettomuuksien jälkeen

Joka on joutunut onnettomuuteen, tulisi viipymättä varmistaa lakimiehen apu.

Rechtsanwalt Peter Harlander Peter Harlander
Harlander & Partner Rechtsanwälte
„Ohne anwaltliche Vertretung ist eine Einvernahme weder als Unfallopfer noch als Unfallverursacher ratsam.“

Siviilimenettelyt

Vahingonkärsijän on esitettävä yksityisoikeudelliset vaatimuksensa siviilituomioistuimissa.

Jos onnettomuuden aiheuttajaa vastaan aloitetaan rikosoikeudellinen menettely, siviilioikeudelliset vaatimukset voidaan esittää jo yksityisen asianomistajan vaatimuksena mahdollisessa rikosoikeudellisessa menettelyssä.

Rikosmenettelyt

Jos kelkkailuonnettomuuden toinen osapuoli loukkaantuu tai varusteet vahingoittuvat, voi tällä olla rikosoikeudellisia seurauksia onnettomuuden aiheuttajalle:

Myös ulkopuoliset kolmannet osapuolet voivat joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen avunannon laiminlyönnistä tai loukkaantuneen heitteillejätöstä.

Hallinto(rikos)menettelyt

Hallinto-oikeudessa on lukuisia lakeja, joiden soveltamisala on relevantti myös talviurheilutoiminnan yhteydessä. Erityisesti ”freeriding” tai ”metsäteillä” ajaminen voi olla hallinnollinen rikkomus.

Hallintolakien rikkominen johtaa useimmissa tapauksissa asianomaisten viranomaisten antamaan sakkomääräykseen.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Toiminta kelkkailuonnettomuuden jälkeen

Jos olette itse joutunut osalliseksi kelkkailuonnettomuuteen tai ollut todistajana sellaisessa – ellei ole itse uhri – on ehdottomasti annettava apua. Avunannon laiminlyönti on loukkaantumistapauksessa rikos.

1. Turvaa onnettomuuspaikka

Turvatkaa ensin onnettomuuspaikka. Pistäkää kelkka pystyyn lumeen onnettomuuspaikan yläpuolelle tai heiluttakaa takkia varoittaaksenne seuraavia kelkkailijoita. Turvaaminen on aina ensisijaisen tärkeää, riippumatta vammojen vakavuudesta. Ei ole hyötyä, jos onnettomuusapua antavat loukkaantuvat seuraavien kelkkailijoiden toimesta turvaamisen puutteen vuoksi.

2. Anna ensiapua

Antakaa loukkaantuneille henkilöille ehdottomasti ensiapua. Huolehtikaa siitä, että loukkaantuneet pysyvät mahdollisimman lämpiminä. Onnettomuuden aiheuttama shokki voi talvella helposti johtaa hengenvaaralliseen hypotermiaan.

3. Kutsu apua

Jos tarvitaan lisäapua, hälyttäkää hätäkeskus Euroopan hätänumerosta 112. Älkää sulkeko puhelinta ennen kuin hätäkeskus on kirjannut kaikki tiedot ja puhelu on päättynyt. Mikäli puhelinhälytys ei ole mahdollinen, on apua hankittava muulla tavoin, mikäli se on vaaratonta. Jos tämä ei ole vaaratonta, on suositeltavaa jäädä onnettomuuspaikalle. Loukkaantuneet henkilöt saa jättää yksin vain äärimmäisessä hätätilanteessa.

4. Turvaa todisteet

Turvatkaa kaikki todisteet. Aloittakaa todisteiden turvaaminen vasta, kun te tai muut henkilöt olette huolehtineet onnettomuuden uhrista.

5. Ilmoita poliisille

Jos aiheutatte onnettomuuden, jossa on ruumiinvamma, olette velvollinen ilmoittamaan poliisille. Poliisin tiedottaminen tulisi joka tapauksessa tehdä heti, kun on pieninkin epäilys vähäisestä loukkaantumisesta – vaikka uhri ei pitäisikään sitä tarpeellisena. Ruumiinvamman aiheuttajan laiminlyönti ilmoittaa poliisille on rikos.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Todisteiden turvaaminen kelkkailuonnettomuuden jälkeen

Turvatkaa kaikki todisteet. Käyttäkää tähän tarkoitukseen parhaiten matkapuhelimenne kameraa ottaaksenne valokuvia ja videoita.

1. Kirjaa henkilötiedot

Dokumentoikaa ensimmäisenä askeleena kaikki onnettomuuteen osallistuneet henkilöt, todistajat ja myös myöhemmin paikalle tulleet auttajat. Valokuvatkaa dokumentointia varten ihanteellisesti henkilöiden henkilöllisyystodistukset tai tehkää video jokaisesta henkilöstä, jossa henkilö ilmoittaa nimensä, osoitteensa, puhelinnumeronsa ja sähköpostiosoitteensa.

2. Laadi onnettomuusraportti

Todisteiden turvaamiseksi kelkkailuonnettomuudessa on kelkkailuonnettomuuden dokumentointi välttämätöntä:

  1. Onnettomuuspaikka
  2. Osalliset
  3. Onnettomuuden kulku
  4. Loukkaantumiset
  5. Omaisuusvahingot
  6. Todistajien sijainti onnettomuushetkellä
  7. Todistajien kuvaus
  8. Paenneen henkilön henkilökuvaus (esim. onnettomuuden aiheuttaja)
  9. Avunannot
  10. Jatkokulku

3. Ilmoita asianajajalle

Onnettomuuksissa, joissa on ruumiinvammoja, poliisi suorittaa myös tutkinnan. Kelkkailuonnettomuuden uhrien tai aiheuttajien tulisi ehdottomasti ottaa yhteyttä asianajotoimistoomme ennen mahdollista poliisikuulustelua.

Jo pienetkin virheet kuulustelussa voivat johtaa korjaamattomiin seurauksiin tulevaisuudellenne. Siksi asianajajan antama kirjallinen lausunto on yleensä parempi vaihtoehto kuin suullinen kuulustelu ilman edeltävää oikeudellista neuvontaa.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio