Ehdollisen rangaistuksen lykkäyksen ja ehdonalaisen vapauttamisen peruuttaminen

Ehdollisen rangaistuksen lykkäyksen ja ehdonalaisen vapauttamisen peruuttaminen vankeusrangaistuksesta

Ehdollisen rangaistuksen lykkäyksen tai ehdonalaisen vapauttamisen peruuttaminen rikoslain 53 §:n mukaisesti tarkoittaa, että alun perin lykätty tai vain osittain täytäntöönpantu rangaistuksen jäännös pannaan myöhemmin uudelleen täytäntöön. Tuomioistuin määrää peruuttamisen, jos koeaikana käy ilmi, että tuomittu ei täytä häneen kohdistettuja odotuksia, esimerkiksi koska hän on syyllistynyt uudelleen rikokseen tai rikkonut merkittävästi ohjeita. Peruuttaminen on toimenpide yleisen edun suojelemiseksi ja samalla reaktio luottamuksen pettämiseen myönnetyn rangaistuksen lievennyksen suhteen.

Peruuttaminen johtaa siihen, että ehdollisesti lykätty rangaistus tai ehdonalainen vapauttaminen pannaan myöhemmin täytäntöön, jos asianomainen rikkoo ehtoja tai syyllistyy uudelleen rikokseen.

Peruuttamisen edellytykset

Rikoslain 53 § mainitsee kaksi pääsyytä, jotka voivat oikeuttaa peruuttamisen:

1. Uusi rikos koeaikana
   Jos asianomainen tuomitaan koeaikana tehdystä uudesta rikollisesta teosta, tuomioistuin voi peruuttaa ehdollisen rangaistuksen lykkäyksen tai vapauttamisen, jos se on tarpeen estääkseen häntä tekemästä uusia rikoksia.
   Laki ei siis edellytä automaattista palauttamista vankeuteen, vaan tuomioistuimen on harkittava, onko peruuttaminen todella välttämätöntä.
2. Ohjeiden rikkominen tai ehdonalaisvalvonnan peruuttaminen
   Myös tuomioistuimen ohjeiden toistuva tai tahallinen laiminlyönti tai itsepäinen kieltäytyminen yhteistyöstä ehdonalaisvalvonnan kanssa voi oikeuttaa peruuttamisen. Ratkaisevaa on jälleen, vaikuttaako peruuttaminen perustellulta kyseisessä tapauksessa.

Tuomioistuimen harkintaperusteet

Tuomioistuimen on määrättävä peruuttaminen vain jos lievemmät keinot eivät riitä estämään tuomittua tekemästä uusia rikoksia.
Lievempinä toimenpiteinä voidaan harkita erityisesti seuraavia:

• Koeajan pidentäminen (enintään viisi vuotta, elinkautisissa rangaistuksissa enintään viisitoista vuotta),
• Uusien tai tiukempien ohjeiden antaminen,
• Ehdonalaisvalvonnan määrääminen tai jatkaminen.

Tämä porrastettu logiikka palvelee suhteellisuusperiaatetta: peruuttaminen on viimeinen keino, ei automaattinen toimenpide.

Sebastian Riedlmair
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Der Widerruf ist kein Strafschärfungsinstrument, sondern ein Mittel zur Sicherung der gerichtlichen Prognose. Er greift nur dann, wenn das ursprünglich gewährte Vertrauen durch neues Fehlverhalten objektiv erschüttert wurde.“

Erityispiirteet vakavissa tai elinkautisissa rangaistuksissa

Elinkautisessa vankeusrangaistuksessa jäljellä oleva rangaistuksen jäännös katsotaan peruuttamisen jälkeen kymmenen vuoden vankeusrangaistuksen jäännökseksi, jotta myöhempi uusi ehdonalainen vapauttaminen olisi ylipäätään mahdollista.
Seksuaalisen itsemääräämisoikeuden vastaisissa rikoksissa tai oikeudellisen valvonnan alaisissa tapauksissa koeaikaa voidaan poikkeuksellisesti pidentää useita kertoja, jos lisäkoeaika on tarpeen.

Menettely ja kulku

Ennen peruuttamista tuomioistuimen on:

1. hankittava ehdonalaisvalvonnan raportit ja mahdolliset poliisi-ilmoitukset,
2. kuultava tuomittua ja annettava hänelle tilaisuus lausunnon antamiseen,
3. tarkistettava, riittääkö koeajan pidentäminen,
4. perusteltava peruuttaminen selkeästi, miksi se on ”perusteltu”.

Vasta sitten rangaistus tai rangaistuksen jäännös voidaan panna täytäntöön.
Menettely tapahtuu yleensä kirjallisesti, mutta monimutkaisissa tapauksissa se voi sisältää suullisen käsittelyn.

Peruuttamisaika rikoslain 56 §:n mukaan

Tuomioistuin voi tehdä peruuttamispäätöksiä koeaikana. Koeaikana tehdyn rikoksen osalta päätös on mahdollista tehdä myös kuuden kuukauden kuluessa koeajan päättymisestä tai koeajan päättyessä vireillä olevan rikosprosessin päätyttyä.

Käytännön esimerkki

Törkeästä pahoinpitelystä ehdonalaisesti vapautettu tekijä syyllistyy koeaikana uudelleen vaaralliseen uhkaukseen. Tuomioistuin toteaa, että vaikka mies on työelämässä, hän on kääntänyt selkänsä ehdonalaisvalvojalleen eikä ole osoittanut katumusta. Koska uusiutumisriskiä pidetään merkittävänä, ehdonalainen vapauttaminen peruutetaan ja rangaistuksen jäännös pannaan täytäntöön.

Oikeudellinen arviointi ja vaihtoehdot

Peruuttaminen ei ole automaattinen toimenpide, vaan tuomioistuimen harkintavaltaan perustuva toimi, joka on aina sidottu suhteellisuusperiaatteeseen.
Vain jos ehdonalaisen valvonnan jatkaminen ei enää tarjoa realistista mahdollisuutta vakiintumiseen, tuomioistuin saa määrätä peruuttamisen.
Kaikissa muissa tapauksissa koeajan pidentäminen tai uusien ehtojen antaminen on suositeltavampaa.

Edunne asianajajan tuella

Rikosoikeudellinen menettely on asianosaisille huomattava rasite. Jo alussa uhkaavat vakavat seuraukset – pakkotoimista, kuten kotietsinnästä tai pidätyksestä, rikosrekisterimerkintöihin ja vankeus- tai sakkorangaistuksiin. Virheitä alkuvaiheessa, kuten harkitsemattomia lausuntoja tai puutteellista todisteiden varmistamista, ei usein voida enää korjata myöhemmin. Myös taloudelliset riskit, kuten vahingonkorvausvaatimukset tai menettelyn kustannukset, voivat painaa raskaasti.

Erikoistunut rikosoikeudellinen puolustus varmistaa, että oikeutesi säilyvät alusta alkaen. Se antaa turvaa poliisin ja syyttäjän kanssa asioidessa, suojaa itsekriminointia vastaan ja luo perustan selkeälle puolustusstrategialle.

Asianajotoimistomme:

• tarkistaa, onko ja missä määrin syyte oikeudellisesti kestävä,
• tukee sinua esitutkinnassa ja pääkäsittelyssä,
• varmistaa oikeudellisesti pätevät hakemukset, lausunnot ja menettelyvaiheet,
• tukee siviilioikeudellisten vaatimusten torjumisessa tai sääntelyssä,
• turvaa oikeutenne ja etunne tuomioistuimessa, syyttäjävirastossa ja asianomistajia vastaan

Peter Harlander
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Machen Sie keine inhaltlichen Aussagen ohne vorherige Rücksprache mit Ihrer Verteidigung. Sie haben jederzeit das Recht zu schweigen und eine Anwältin oder einen Anwalt beizuziehen. Dieses Recht gilt bereits bei der ersten polizeilichen Kontaktaufnahme. Erst nach Akteneinsicht lässt sich klären, ob und welche Einlassung sinnvoll ist.“

Usein kysytyt kysymykset – UKK