Mikä on kuolinpesä?

Perintömenettely on oikeudellinen menettely, jonka suorittaa kuolemantapauksen jälkeen toimivaltaisen käräjäoikeuden määräämä notaari. Tässä tehtävässä toimivia notaareja kutsutaan oikeuskomissaareiksi.

Itävallassa jokainen perintötapaus käynnistää perintömenettelyn.

Perintömenettelyn tarkoituksena on luovuttaa kuolinpesä oikeutetulle perilliselle oikeudellisessa valvonnassa, turvata alaikäisten osapuolten oikeudet ja valvoa viimeisen tahdon toteutumista.

Oikeudellisesti varma perintömenettelyn kulku Itävallassa – kuoleman rekisteröinnistä pesän luovutukseen.

Kuolinpesän määritelmä

Kuolinpesällä tarkoitetaan kaikkia vainajan oikeuksia ja velvoitteita, jotka siirtyvät perilliselle yleisseuraannon kautta.

Perillisten valtuutettu

Perintömenettelyn voi suorittaa oikeuden määräämän julkisen notaarin lisäksi myös perillisten valtuuttama asiamies. Perillisten valtuuttama asiamies on perillisten valitsema notaari tai asianajaja, josta kaikki perilliset ovat sopineet ja jolle he ovat antaneet valtakirjan edustaa heitä perintömenettelyssä.

Perillisten valtuutettu asiamies hoitaa perintömenettelyn kirjallisesti toimivaltaisen tuomioistuimen kanssa perillisten oikeudellisten etujen mukaisesti.

Menettelyn kulku

Perintömenettely alkaa automaattisesti heti, kun henkilön kuolemasta ilmoitetaan toimivaltaiselle käräjäoikeudelle. Kuolintodistuksen myöntävä maistraatti toimittaa sen tuomioistuimelle. Siellä avataan oma menettelytiedosto, ja notaari oikeuskomissaarin tehtävässä hoitaa jatkokäsittelyn.

Ensimmäisessä vaiheessa, niin kutsutussa kuolemantapauksen rekisteröinnissä, selvitetään vainajan henkilötiedot, omaisuus, mahdolliset velat ja potentiaaliset perilliset. Samanaikaisesti oikeuskomissaari tarkistaa, onko olemassa testamentti tai muita viimeisiä määräyksiä, kysymällä keskeisistä testamenttirekistereistä. Jos pesän turvaaminen edellyttää, voidaan ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin, kuten asuntojen sinetöintiin, arvoesineiden säilytykseen tai tilien sulkemiseen.

Tietyissä tilanteissa menettely voi päättyä jo tässä vaiheessa. Näin on esimerkiksi silloin, kun kuolinpesä on hyvin pieni, kun olemassa olevat varat luovutetaan maksavalle henkilölle hautauskulujen kattamiseksi tai kun pesän konkurssi tulee tarpeelliseksi.

Jos menettelyä ei voida päättää tällä tavoin, seuraa perunkirjoitus. Tässä osiossa perillisiä pyydetään antamaan perinnön vastaanottamisilmoitus. Ehdottomalla perinnön vastaanottamisilmoituksella perillinen hyväksyy kuolinpesän kokonaisuudessaan ja vastaa myös omalla omaisuudellaan olemassa olevista veloista. Ehtollisella perinnön vastaanottamisilmoituksella vastuu sen sijaan rajoittuu kuolinpesän arvoon, ja tätä varten on laadittava inventaario, joka kirjaa tarkasti kaikki varat ja velat.

Jos useat henkilöt pitävät itseään perillisinä tai on olemassa ristiriitaisia perinnön vastaanottamisilmoituksia, oikeuskomissaari yrittää ensin sovittelua. Jos tämä ei onnistu, tuomioistuin päättää asiasta. Lisäksi voi olla tarpeen nimetä edunvalvoja tai kehottaa velkojia julkisesti ilmoittamaan vaatimuksensa velkatilanteen selventämiseksi.

Pesän luovuttamispäätös

Menettelyn lopussa on pesän luovutus. Tällä päätöksellä tuomioistuin siirtää kuolinpesän todetuille perillisille. Tällöin kaikki vainajan oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät perillisille. Jos perillisiä ei ole tai heitä ei löydy, kuolinpesä siirtyy korvaavasti valtiolle.

Perintöoikeuden hyväksymisilmoitus

Ehdollinen perinnön vastaanottamisilmoitus

Ehdollinen perinnön vastaanottamisilmoitus on perinnön hyväksyminen inventaarion varauksella. Tällöin vastuu pesän veloista rajoittuu pesän arvoon. Edellytyksenä on täydellisen inventaarion oikea-aikainen laatiminen. Jos inventaariota ei laadita määräajassa, vastuunrajoitus raukeaa.

Ehdoton perinnön vastaanottamisilmoitus

Ehdoton perinnön vastaanottamisilmoitus on ilmoitus, jolla perillinen hyväksyy perinnön ehdoitta. Ehdottomalla perinnön vastaanottamisilmoituksella perillisestä tulee vainajan laillinen seuraaja ja hän ottaa vastuulleen vainajan koko omaisuuden, mukaan lukien hänen velkansa.

Ehdoton perinnön vastaanottamisilmoitus voidaan antaa suullisesti tai kirjallisesti. Käytännössä on kuitenkin suositeltavaa antaa ilmoitus kirjallisesti, jotta vältetään myöhemmät riidat perillisten välillä.

Tärkeää!

On huomioitava, että perinnön hyväksymiseen voi liittyä myös riskejä, erityisesti jos kuolinpesässä on huomattavia velkoja tai velvoitteita. Siksi on suositeltavaa suorittaa kattava selvitys kuolinpesästä ja sen veloista ennen ehdottoman perinnön vastaanottamisilmoituksen antamista.

Väärälle perilliselle tehdyn pesän luovutuksen seuraukset

Pesän luovutus väärälle perilliselle, niin kutsutulle näennäisperilliselle, voi tapahtua, jos toinen (parempi) potentiaalinen perillinen on jäänyt huomaamatta tai näennäisperilliseltä puuttuu oikeutus.

Todellinen perillinen voi siksi, myös pesän luovutuksen jälkeen, niin kutsutulla perintökanteella vaatia koko kuolinpesän luovuttamista.

Kuitenkin voi myös käydä niin, että näennäisperillinen on jo myynyt osia kuolinpesästä. Tässä tapauksessa laki suojaa vilpittömässä mielessä olevaa kolmatta osapuolta: jos ostaja ei voi havaita, että näennäisperillisellä ei ole luovutusoikeutta, hän saa silti vilpittömässä mielessä omistusoikeuden asiaan.

Kuolinpesä, jonka arvo on pienempi kuin hautauskulut

Jos kuolemantapauksen rekisteröinnistä ilmenee, että kuolinpesän arvo ei ylitä velvoitteita, erityisesti hautauskuluja, tuomioistuin päättää perintömenettelyn päätöksellä niin kutsuttuna ”kuolinpesän varojen luovutuksena maksun sijaan”.

Tuomioistuin luovuttaa yleensä hautajaiset maksaneelle henkilölle olemassa olevan kuolinpesän maksun sijaan ja valtuuttaa hänet päätöksellä määräämään kuolinpesästä (riippumatta siitä, onko hän perintöoikeutettu).

Velkojien kutsu

Velkojien kutsun tarkoituksena on antaa perilliselle tai kuolinpesän edunvalvojalle yleiskuva veloista.

Tuomioistuin kehottaa velkojia julkisella kuulutuksella ilmoittamaan vaatimuksensa tietyn määräajan kuluessa. Perillinen täyttää määräajassa ilmoitetut vaatimukset, ottaa huomioon tunnetut vaatimukset myös ilman ilmoitusta ja täyttää myöhästyneet vaatimukset vain, jos jakamisen jälkeen on vielä kuolinpesän varoja jäljellä.

Puuttuvat perilliset ja heidän selvittämisensä

Tuntemattomat perilliset

Jos perilliset ovat täysin tuntemattomia, oikeuskomissaari antaa perilliskuulutuksen ja kehottaa siinä tuntemattomia perillisiä esittämään vaatimuksensa kuuden kuukauden kuluessa.
Tiedoksianto tapahtuu julkisella kuulutuksella kuulutustietokannassa.

Mikäli kaikista ponnisteluista huolimatta perillisiä ei löydy, Itävallan tasavalta voi viimeisenä keinona hakea kuolinpesän luovutusta, jolloin kuolinpesä ”palautuu valtiolle”.

Tunnetut perilliset, joiden olinpaikka on tuntematon

Jos perilliset ovat tunnettuja, mutta heidän olinpaikkansa ei, tuomioistuin määrää perillisten edunvalvojan ja antaa myös perilliskuulutuksen.

Jos oikeuskomissaari ei kaikista ponnisteluista huolimatta pysty selvittämään perillistä kuuden kuukauden määräajassa, hän jatkaa menettelyä yhdessä muiden perillisten ja perillisten edunvalvojan kanssa, jotta käsittely tapahtuu viipymättä. Perintömenettelyn päätyttyä osapuolet säilyttävät poissaolevalle perilliselle kuuluvan osuuden edelleen huolellisesti tätä varten.

Perillisten edunvalvoja on kuitenkin velvollinen tekemään vielä lisäselvityksiä. Hänen toimintansa päättyy vasta, kun

Kustannukset

Perintömenettelyn kustannuksissa on erotettava kaksi maksua:

Edunne asianajajan tuella

Usein kysytyt kysymykset – UKK