Ehdollisen rangaistuksen lykkäyksen ja ehdonalaisen vapauttamisen peruuttaminen
26.11.2025
Ehdollisen rangaistuksen lykkäyksen ja ehdonalaisen vapauttamisen peruuttaminen vankeusrangaistuksesta Ehdollisen rangaistuksen lykkäyksen tai ehdonalaisen vapauttamisen peruuttaminen rikoslain 53 §:n mukaisesti tarkoittaa, että alun perin lykätty tai vain osittain täytäntöönpantu rangaistuksen jäännös …
Oikeudellinen valvonta
26.11.2025
Oikeudellinen valvonta Oikeudellinen valvonta on toimenpide sellaisten henkilöiden valvontaan ja tukemiseen, jotka vapautetaan ehdonalaisesti vakavien rikosten jälkeen. Sen tarkoituksena on varmistaa, että nämä henkilöt noudattavat koeaikana heille asetettuja määräyksiä, eivät …
Ehdonalainen valvonta ja määräykset
26.11.2025
Ehdonalainen valvonta ja määräykset Rikoslain 50, 51 ja 52 § säätelevät, miten tuomioistuimet valvovat ehdonalaista vapautta: Ne määräävät ehdonalaisen valvonnan rikoslain 50 §:n mukaisesti, määräävät määräyksiä rikoslain 51 §:n mukaisesti …
Koeaika
26.11.2025
Koeaika Rikoslain 48 ja 49 §:t säätelevät koeajan kestoa, alkamista ja kulkua, kun useita päätöksiä on samanaikaisesti. Rikoslain 48 § määrittää koeajan pituuden tapauskohtaisesti (esim. ehdonalainen vapauttaminen vankeusrangaistuksesta, vapauttaminen toimenpiteistä, …
Ehdonalainen vapauttaminen
26.11.2025
Ehdonalainen rangaistuksen lykkäys Rikoslain 46 ja 47 § säätelevät mahdollisuutta päättää vankeusrangaistus tai vapaudenmenetykseen liittyvä toimenpide ennenaikaisesti tietyin edellytyksin. Tavoitteena on mahdollistaa positiivisen tulevaisuudenennusteen omaaville tuomituille asteittainen paluu rikoksettomaan elämään. …
Ehdollinen rangaistuksen lykkäys
26.11.2025
Ehdollinen rangaistuksen lykkäys Rikoslain (StGB) 43–45 §:t säätelevät ehdollista rangaistuksen lykkäystä ja antavat tuomioistuimelle mahdollisuuden jättää määrätyn rangaistuksen kokonaan tai osittain täytäntöön panematta, jos on oletettavaa, että pelkkä uhkaus riittää …
Poikkeuksellinen rangaistuksen lievennys yhteistyössä lainvalvontaviranomaisten kanssa
26.11.2025
Poikkeuksellinen rangaistuksen lievennys yhteistyössä lainvalvontaviranomaisten kanssa Rikoslain § 41a sääntelee poikkeuksellista rangaistuksen lievennystä, kun syytetty tai tuomittu antaa merkittävän panoksen kohdennetulla yhteistyöllä lainvalvontaviranomaisten kanssa: esimerkiksi vähentää rikollisjärjestön aiheuttamaa vaaraa, edistää …
Poikkeuksellinen rangaistuksen lievennys lieventävien asianhaarojen ollessa vallitsevia
26.11.2025
Poikkeuksellinen rangaistuksen lievennys lieventävien asianhaarojen ollessa vallitsevia Rikoslain 41 §:n mukainen poikkeuksellinen rangaistuksen lievennys antaa tuomioistuimelle harvinaisissa tapauksissa mahdollisuuden alittaa selvästi laillisen vähimmäisrangaistuksen. Tämä on mahdollista vain, jos lieventävät asianhaarat …
Rangaistuksen määrääminen myöhemmän tuomion yhteydessä
26.11.2025
Rangaistuksen määrääminen myöhemmän tuomion yhteydessä Säännös rangaistuksen määräämisestä myöhemmän tuomion yhteydessä selittää, miten tuomioistuin toimii, kun joku tuomitaan myöhemmin toisesta rikoksesta. Tuomioistuin muodostaa mielessään rangaistuksen, joka olisi määrätty, jos kaikki …
Rangaistusuhan muuttaminen tietyissä väkivaltarikoksissa
26.11.2025
Rangaistusuhan muuttaminen tietyissä väkivaltarikoksissa Säännös rikoslain 39a §:ssä korottaa sitovasti lainmukaista rangaistuksen alarajaa, jos tahallinen väkivaltarikos on tehty tietyissä raskauttavissa olosuhteissa. Tyypillisiä ongelmakohtia syntyy, kun tekijät uhkaavat aseella tai käyttävät …
Rangaistuksen koventaminen uudelleenrikostelun vuoksi
26.11.2025
Rangaistuksen koventaminen uudelleenrikostelun vuoksi Rikoslain 39 § sääntelee rangaistuksen koventamista törkeän uudelleenrikostelun tapauksessa. Laki edellyttää, että tekijällä on jo kaksi aikaisempaa tuomiota teoista, jotka perustuvat samaan haitalliseen taipumukseen, ja että …
Vangitsemisajan hyvittäminen
26.11.2025
Vangitsemisajan hyvittäminen Rikoslain 38 § velvoittaa tuomioistuimen hyvittämään henkilön ennen lainvoimaista tuomiota viettämät vankeusajat määrättyyn rangaistukseen. Tämä kattaa sekä tutkintavankeuden että oikeudellisen ja hallinnollisen säilöönoton. Tietyissä olosuhteissa voidaan ottaa huomioon …
Rahasakon määrääminen vankeusrangaistuksen sijaan
26.11.2025
Rahasakon määrääminen vankeusrangaistuksen sijaan Laki antaa tuomioistuimille mahdollisuuden määrätä rahasakko, jos vankeusrangaistus ei ole ehdottoman välttämätön. Tällä pyritään estämään ihmisten vangitseminen lievemmistä rikoksista, vaikka tuntuva taloudellinen seuraamus täyttäisi saman tarkoituksen. …
Vankeusrangaistusten määrääminen alle 21-vuotiaille henkilöille
26.11.2025
Vankeusrangaistusten määrääminen alle 21-vuotiaille henkilöille Rikoslain 36 § sääntelee vankeusrangaistusten määräämistä nuorille aikuisille, jotka eivät ole täyttäneet 21 vuotta rikoksen tekohetkellä. Heihin sovelletaan nuorisorikosoikeuslain mukaisia erityisiä rangaistusuhkia 19 §:n mukaisesti. …
Rangaistuksen määrääminen päihtymystilassa
26.11.2025
Rangaistuksen määrääminen päihtymystilassa Päihtymystila voi vaikuttaa tekijän syyntakeisuuteen poissulkematta sitä kokonaan. Tällaisissa tapauksissa tuomioistuin tutkii, lieventääkö päihtymystila rangaistusta ja missä määrin. Perusajatuksena on, että alentunut syyntakeisuus voidaan ottaa huomioon, mutta …
Erityiset rangaistuksen lieventämisperusteet
26.11.2025 | Rikosoikeus
Erityiset rangaistuksen lieventämisperusteet Erityiset lieventävät perusteet ovat olosuhteita, jotka osoittavat, että yksilöllinen syyllisyys painaa vähemmän, vaikka rikollinen teko on tapahtunut. Ne koskevat henkilöä, motiiveja, teon suorittamistapaa ja seurauksia, ja ne …
Rangaistuksen määräämisen erityiset raskauttamisperusteet
26.11.2025
Rangaistuksen määräämisen erityiset raskauttamisperusteet Rikoslain 33 § luettelee erityisiä raskauttamisperusteita, jotka voivat korottaa rangaistusta. Nämä olosuhteet osoittavat, että tekoon liittyy suurempi syyllisyys, piittaamattomuus tai yhteiskunnallinen vaarallisuus. Luettelo ei ole tyhjentävä …
Rangaistuksen määräämisen yleiset periaatteet
26.11.2025
Rangaistuksen määräämisen yleiset periaatteet Rikoslain (StGB) 32 § sisältää rangaistuksen määräämisen periaatteet Itävallan rikoslainsäädännössä. Se konkretisoi perustuslaillisen syyllisyysperiaatteen ja muodostaa sillan rikoksen abstraktin rangaistusasteikon ja yksittäistapauksen konkreettisen rangaistuksen välille.Normi velvoittaa …
Arvojen ja vahingonkorvausten yhteenlaskenta
26.11.2025
Arvojen ja vahingonkorvausten yhteenlaskenta Jos tekijä syyllistyy useisiin samankaltaisiin rikoksiin, joiden rangaistavuus riippuu tietystä rahallisesta arvosta tai vahingosta, rikoslain 29 § määrää, että arvot tai vahingonkorvaukset lasketaan yhteen. Ratkaisevaa on …
Rikosten yhtyminen
26.11.2025
Rikosten yhtyminen Kun henkilö syyllistyy useisiin rikoksiin useilla teoilla tai yhdellä teolla, puhutaan konkurrenssista. Rikoslain 28 § määrittää, miten tuomioistuin mittaa rangaistukset tällaisessa tapauksessa. Tavoitteena on löytää oikeudenmukainen kokonaisrangaistus: ei …
Menettäminen
26.11.2025
Menettäminen Rikoslain 26 § määrää vaarojen torjuntatoimenpiteen. Tuomioistuin kohdistaa toimenpiteen esineeseen, ei henkilöön: Se menettää rikoksentekovälineet ja rikoksen tuottamat esineet, jos niiden erityinen luonne edistää uusien rikosten tekemistä. Toimenpide ei …
Menettäminen ja laajennettu menettäminen
26.11.2025
Menettäminen ja laajennettu menettäminen Rikoslain (StGB) 20 – 20c §:n mukainen menettäminen ja laajennettu menettäminen ovat omaisuuden takavarikointitoimenpiteitä Itävallan rikoslainsäädännössä. Niiden tarkoituksena on varmistaa, etteivät tekijät säilytä rikoksesta saatuja taloudellisia …
Konfiskaatio
26.11.2025
Konfiskaatio Itävallan rikoslain 19 a §:n mukainen konfiskaatio on Itävallan rikosoikeuden toimenpide, jolla tahalliseen rikokseen liittyvät esineet takavarikoidaan lopullisesti. Se ei ole rangaistus, vaan sen tarkoituksena on turvata oikeusjärjestys ja …
Vankeusrangaistus
26.11.2025 | Rikosoikeus
Vankeusrangaistus Vankeusrangaistus rikoslain 18 §:n mukaan on vakavin rangaistusmuoto Itävallan rikosoikeudessa. Se tarkoittaa, että tuomitulta riistetään henkilökohtainen vapaus määräajaksi. Kesto määräytyy teon vakavuuden ja lainmukaisen rangaistusasteikon mukaan. Vankeusrangaistuksen tavoitteena on …
Sakko
26.11.2025
Sakko Itävallassa yleisimmin määrättävä rangaistus on rikoslain 19 §:n mukainen sakko. Sen tarkoituksena on vaikuttaa tekijään taloudellisesti ilman, että henkilökohtainen vapaus riistetään, kuten vankeusrangaistuksessa. Erityispiirre on, että sakon määrä lasketaan …
Yrityksestä luopuminen
26.11.2025
Yrityksestä luopuminen Yrityksestä luopuminen rikoslain 16 §:n mukaan tarkoittaa, että henkilö, joka on jo aloittanut rikoksen tekemisen, voi tietyin edellytyksin välttää rangaistuksen, jos hän vapaaehtoisesti jättää teon loppuunsaattamatta tai estää …
Yrityksen rangaistavuus
26.11.2025
Yrityksen rangaistavuus Rikoslain 15 §:n mukainen rangaistava yritys on kyseessä, kun joku tahallaan pyrkii toteuttamaan rikoksen ja jo välittömästi aloittaa teon, mutta teko ei täyty (esim. suunniteltu seuraus jää toteutumatta). …
Kaikkien osallisten käsittely tekijöinä
26.11.2025
Kaikkien osallisten käsittely tekijöinä Rikoslain 12 § säätää, että tekijä ei ole ainoastaan se, joka tekee rikoksen suoraan itse. Myös henkilöitä, jotka yllyttävät muita rikokseen tai myötävaikuttavat siihen jollakin tavalla, …
Anteeksiantava pakkotila
26.11.2025
Anteeksiantava pakkotila Anteeksiantava pakkotila Itävallan rikoslain 10 §:n mukaan on syyllisyyden poissulkeva peruste. Se on kyseessä, kun joku poikkeuksellisessa pakkotilanteessa tekee rikoksen torjuakseen välittömästi uhkaavan, merkittävän haitan itselleen tai muille. …
Oikeuserehdys
26.11.2025
Oikeuserehdys Rikoslain 9 § käsittelee oikeuserehdystä. Oikeuserehdys on kyseessä, kun henkilö toimii tietoisesti, mutta uskoo käyttäytymisensä olevan laillista. Hän ei siis erehdy tosiasioista, vaan oikeudellisesta arvioinnista. Rikoslaissa pätee periaate: ”Tietämättömyys …
