Tappo pyynnöstä
26.11.2025 | Rikosoikeus
Tappo pyynnöstä Tappo pyynnöstä on säännelty rikoslain 77 §:ssä. Se tapahtuu, kun joku tappaa toisen ihmisen tämän nimenomaisesta, vakavasta ja painokkaasta pyynnöstä. Ratkaiseva ero rikoslain 76 §:n tappoon on siinä, …
Tappo
26.11.2025 | Rikosoikeus
Tappo Tappo rikoslain 76 §:n mukaan tapahtuu, kun joku tappaa toisen ihmisen tahallisesti, mutta toimii mielentilassa, joka on niin kiihkeä tai kuormittava, että se vaikuttaa ratkaisevasti käyttäytymiseen. Tällaisia tiloja syntyy …
Murha
26.11.2025 | Rikosoikeus
Murha Murha on toisen ihmisen tahallinen tappaminen. Suojeltuna ovat elämä ja fyysinen koskemattomuus. Tunnusmerkistö edellyttää inhimillistä tekotapaa, kuoleman tapahtumista ja syy-yhteyttä teon ja seurauksen välillä. Subjektiivisesti riittää tappamistarkoitus, myös ehdollinen …
Fyysisen turvallisuuden vaarantaminen
26.11.2025 | Rikosoikeus
Fyysisen turvallisuuden vaarantaminen Kehon turvallisuuden vaarantaminen rikoslain 89 §:n mukaan rankaisee sellaisia tekoja, jotka luovat konkreettisen vaaran toisen henkilön elämälle, terveydelle tai kehon turvallisuudelle. Loukkaantumista ei edellytetä. Teosta rangaistaan tahallisuuden …
Tuottamuksellinen ruumiinvamma
26.11.2025 | Rikosoikeus
Tuottamuksellinen ruumiinvamma Tuottamuksellinen ruumiinvamma rikoslain 88 §:n mukaan kattaa tapaukset, joissa henkilö aiheuttaa vamman tai terveydellisen haitan huolimattomuusrikkomuksella. Ratkaisevaa on, että seuraus oli ennakoitavissa ja vältettävissä. Törkeä huolimattomuus kiristää rangaistusasteikkoa. …
Tahallinen törkeä pahoinpitely
26.11.2025 | Rikosoikeus
Tahallinen törkeä pahoinpitely Tahallinen törkeä pahoinpitely kattaa tapaukset, joissa henkilö tarkoituksellisesti haluaa aiheuttaa vakavan vamman tai terveydellisen haitan. Vamma on vakava, jos se on itsessään gravitoiva tai aiheuttaa yli 24 …
Kuolemaan johtanut pahoinpitely
26.11.2025 | Rikosoikeus
Kuolemaan johtanut pahoinpitely Kuolemaan johtanut pahoinpitely kattaa tapaukset, joissa joku tekee tahallisen pahoinpitelyn tai loukkaavan teon ja siten – ainakin tuottamuksellisesti – aiheuttaa uhrin kuoleman. Ydin on tahallisen pahoinpitelyn ja …
Vakavia pysyviä seurauksia aiheuttava ruumiinvamma
26.11.2025 | Rikosoikeus
Vakavia pysyviä seurauksia aiheuttava ruumiinvamma Vakavia pysyviä seurauksia aiheuttava ruumiinvamma kuvaa tapauksia, joissa henkilö loukkaantuu tahallisella teolla siten, että hänelle jää pysyviä tai pitkäaikaisia vammoja. Näihin kuuluvat esimerkiksi puheen, näön …
Törkeä pahoinpitely
26.11.2025
Törkeä pahoinpitely Törkeä pahoinpitely kuuluu ruumiillista koskemattomuutta vastaan tehtyihin törkeisiin rikoksiin, ja sille on ominaista, että pahoinpitelyn seuraukset ylittävät selvästi tavanomaisen tason. Se on kyseessä aina, kun teko aiheuttaa vakavan, …
Pahoinpitely
26.11.2025
Pahoinpitely Rikoslain 83 §:n mukaisesta pahoinpitelystä on rangaistava se, joka vahingoittaa toisen henkilön kehoa tai terveyttä. Samoin on rangaistava se, joka pahoinpitelee toisen henkilön kehoa ja siten huolimattomuudesta vahingoittaa tai …
Rikosoikeudellinen vanhentuminen
26.11.2025
Rikosoikeudellinen vanhentuminen Rikosoikeudellinen vanhentuminen tarkoittaa, että valtio menettää tietyn ajan kuluttua oikeutensa rangaista teosta tai panna rangaistus täytäntöön. Sen tarkoituksena on luoda oikeusvarmuutta ja estää menettelyjen jääminen avoimiksi määräämättömäksi ajaksi. …
Peruuttamisen määräajat
26.11.2025
Peruuttamisen määräajat Rikoslain 56 § säätelee, mihin asti tuomioistuin saa määrätä ehdollisen rangaistuksen lykkäyksen tai ehdollisen vapauttamisen peruuttamisen.Säännös edistää oikeusvarmuutta: Sen tarkoituksena on estää, että ehdolliset päätökset jäisivät rajoittamattomasti epäselviksi. …
Peruuttaminen jälkikäteisen tuomion yhteydessä
26.11.2025
Peruuttaminen jälkikäteisen tuomion yhteydessä Ehdollisen tuomion peruuttaminen myöhemmän tuomion vuoksi tulee voimaan, jos tuomioistuin on myöntänyt henkilölle ehdollisen rangaistuksen, rangaistuksen osan tai sijoituksen vieroitushoitoa tarvitsevien rikoksentekijöiden laitokseen ja myöhemmin paljastuu …
Peruuttaminen ennaltaehkäisevien toimenpiteiden yhteydessä
26.11.2025
Peruuttaminen ennaltaehkäisevien toimenpiteiden yhteydessä Rikoslain 54 §:n mukainen peruuttaminen koskee henkilöitä, jotka on vapautettu ehdollisesti ennaltaehkäisevästä toimenpiteestä, esimerkiksi rikoslain 21–23 §:n mukaisesta laitoksesta päihderiippuvaisille rikoksentekijöille tai muusta vastaavasta laitoksesta. Nämä …
Ehdollisen rangaistuksen lykkäyksen ja ehdonalaisen vapauttamisen peruuttaminen
26.11.2025
Ehdollisen rangaistuksen lykkäyksen ja ehdonalaisen vapauttamisen peruuttaminen vankeusrangaistuksesta Ehdollisen rangaistuksen lykkäyksen tai ehdonalaisen vapauttamisen peruuttaminen rikoslain 53 §:n mukaisesti tarkoittaa, että alun perin lykätty tai vain osittain täytäntöönpantu rangaistuksen jäännös …
Oikeudellinen valvonta
26.11.2025
Oikeudellinen valvonta Oikeudellinen valvonta on toimenpide sellaisten henkilöiden valvontaan ja tukemiseen, jotka vapautetaan ehdonalaisesti vakavien rikosten jälkeen. Sen tarkoituksena on varmistaa, että nämä henkilöt noudattavat koeaikana heille asetettuja määräyksiä, eivät …
Ehdonalainen valvonta ja määräykset
26.11.2025
Ehdonalainen valvonta ja määräykset Rikoslain 50, 51 ja 52 § säätelevät, miten tuomioistuimet valvovat ehdonalaista vapautta: Ne määräävät ehdonalaisen valvonnan rikoslain 50 §:n mukaisesti, määräävät määräyksiä rikoslain 51 §:n mukaisesti …
Koeaika
26.11.2025
Koeaika Rikoslain 48 ja 49 §:t säätelevät koeajan kestoa, alkamista ja kulkua, kun useita päätöksiä on samanaikaisesti. Rikoslain 48 § määrittää koeajan pituuden tapauskohtaisesti (esim. ehdonalainen vapauttaminen vankeusrangaistuksesta, vapauttaminen toimenpiteistä, …
Ehdonalainen vapauttaminen
26.11.2025
Ehdonalainen rangaistuksen lykkäys Rikoslain 46 ja 47 § säätelevät mahdollisuutta päättää vankeusrangaistus tai vapaudenmenetykseen liittyvä toimenpide ennenaikaisesti tietyin edellytyksin. Tavoitteena on mahdollistaa positiivisen tulevaisuudenennusteen omaaville tuomituille asteittainen paluu rikoksettomaan elämään. …
Ehdollinen rangaistuksen lykkäys
26.11.2025
Ehdollinen rangaistuksen lykkäys Rikoslain (StGB) 43–45 §:t säätelevät ehdollista rangaistuksen lykkäystä ja antavat tuomioistuimelle mahdollisuuden jättää määrätyn rangaistuksen kokonaan tai osittain täytäntöön panematta, jos on oletettavaa, että pelkkä uhkaus riittää …
Poikkeuksellinen rangaistuksen lievennys yhteistyössä lainvalvontaviranomaisten kanssa
26.11.2025
Poikkeuksellinen rangaistuksen lievennys yhteistyössä lainvalvontaviranomaisten kanssa Rikoslain § 41a sääntelee poikkeuksellista rangaistuksen lievennystä, kun syytetty tai tuomittu antaa merkittävän panoksen kohdennetulla yhteistyöllä lainvalvontaviranomaisten kanssa: esimerkiksi vähentää rikollisjärjestön aiheuttamaa vaaraa, edistää …
Poikkeuksellinen rangaistuksen lievennys lieventävien asianhaarojen ollessa vallitsevia
26.11.2025
Poikkeuksellinen rangaistuksen lievennys lieventävien asianhaarojen ollessa vallitsevia Rikoslain 41 §:n mukainen poikkeuksellinen rangaistuksen lievennys antaa tuomioistuimelle harvinaisissa tapauksissa mahdollisuuden alittaa selvästi laillisen vähimmäisrangaistuksen. Tämä on mahdollista vain, jos lieventävät asianhaarat …
Rangaistuksen määrääminen myöhemmän tuomion yhteydessä
26.11.2025
Rangaistuksen määrääminen myöhemmän tuomion yhteydessä Säännös rangaistuksen määräämisestä myöhemmän tuomion yhteydessä selittää, miten tuomioistuin toimii, kun joku tuomitaan myöhemmin toisesta rikoksesta. Tuomioistuin muodostaa mielessään rangaistuksen, joka olisi määrätty, jos kaikki …
Rangaistusuhan muuttaminen tietyissä väkivaltarikoksissa
26.11.2025
Rangaistusuhan muuttaminen tietyissä väkivaltarikoksissa Säännös rikoslain 39a §:ssä korottaa sitovasti lainmukaista rangaistuksen alarajaa, jos tahallinen väkivaltarikos on tehty tietyissä raskauttavissa olosuhteissa. Tyypillisiä ongelmakohtia syntyy, kun tekijät uhkaavat aseella tai käyttävät …
Rangaistuksen koventaminen uudelleenrikostelun vuoksi
26.11.2025
Rangaistuksen koventaminen uudelleenrikostelun vuoksi Rikoslain 39 § sääntelee rangaistuksen koventamista törkeän uudelleenrikostelun tapauksessa. Laki edellyttää, että tekijällä on jo kaksi aikaisempaa tuomiota teoista, jotka perustuvat samaan haitalliseen taipumukseen, ja että …
Vangitsemisajan hyvittäminen
26.11.2025
Vangitsemisajan hyvittäminen Rikoslain 38 § velvoittaa tuomioistuimen hyvittämään henkilön ennen lainvoimaista tuomiota viettämät vankeusajat määrättyyn rangaistukseen. Tämä kattaa sekä tutkintavankeuden että oikeudellisen ja hallinnollisen säilöönoton. Tietyissä olosuhteissa voidaan ottaa huomioon …
Rahasakon määrääminen vankeusrangaistuksen sijaan
26.11.2025
Rahasakon määrääminen vankeusrangaistuksen sijaan Laki antaa tuomioistuimille mahdollisuuden määrätä rahasakko, jos vankeusrangaistus ei ole ehdottoman välttämätön. Tällä pyritään estämään ihmisten vangitseminen lievemmistä rikoksista, vaikka tuntuva taloudellinen seuraamus täyttäisi saman tarkoituksen. …
Vankeusrangaistusten määrääminen alle 21-vuotiaille henkilöille
26.11.2025
Vankeusrangaistusten määrääminen alle 21-vuotiaille henkilöille Rikoslain 36 § sääntelee vankeusrangaistusten määräämistä nuorille aikuisille, jotka eivät ole täyttäneet 21 vuotta rikoksen tekohetkellä. Heihin sovelletaan nuorisorikosoikeuslain mukaisia erityisiä rangaistusuhkia 19 §:n mukaisesti. …
Rangaistuksen määrääminen päihtymystilassa
26.11.2025
Rangaistuksen määrääminen päihtymystilassa Päihtymystila voi vaikuttaa tekijän syyntakeisuuteen poissulkematta sitä kokonaan. Tällaisissa tapauksissa tuomioistuin tutkii, lieventääkö päihtymystila rangaistusta ja missä määrin. Perusajatuksena on, että alentunut syyntakeisuus voidaan ottaa huomioon, mutta …
Erityiset rangaistuksen lieventämisperusteet
26.11.2025 | Rikosoikeus
Erityiset rangaistuksen lieventämisperusteet Erityiset lieventävät perusteet ovat olosuhteita, jotka osoittavat, että yksilöllinen syyllisyys painaa vähemmän, vaikka rikollinen teko on tapahtunut. Ne koskevat henkilöä, motiiveja, teon suorittamistapaa ja seurauksia, ja ne …