Ulosotto varallisuusoikeuksiin

Ulosotto varallisuusoikeuksiin

Ulosottolaki (EO) tarjoaa useita keinoja, joilla pyritään panemaan täytäntöön maksamattomia rahavelkoja pakkokeinoin. Tunnettujen irtaimen omaisuuden ulosoton ja saatavien ulosoton muotojen lisäksi on olemassa myös ulosotto (muihin) varallisuusoikeuksiin. Juuri siksi, että tämä ulosoton muoto on vähemmän tunnettu, kannattaa tarkastella sen edellytyksiä, menettelyä ja käytännön soveltamistapauksia.

Varallisuusoikeuksien ulosottoa on säännelty kattavasti uudelleen ulosotto-oikeuden kokonaisuudistuksen jälkeen, joka tuli voimaan 1. heinäkuuta 2021, ja se on normitettu EO:n pykälissä 326 eteenpäin.

Varallisuusoikeuksien ulosoton osapuolet

Varallisuusoikeuksien ulosotossa vastakkain ovat kaksi pääosapuolta: ulosottovelkoja, joka haluaa periä rahavelkaa, ja velallinen, jonka varallisuusoikeuksia käytetään.

Sovellettavat oikeudet

Varallisuusoikeuksien ulosotto kattaa kaikki varallisuusarvoiset oikeudet, joita ei ole jo katettu muilla ulosottotyypeillä, kuten irtaimen omaisuuden, saatavien tai kiinteistöjen ulosotolla. Siten tämä ulosottomuoto muodostaa yleislausekkeen oikeuksille, jotka muuten jäisivät klassisten ulosottokeinojen ulkopuolelle.

Ulosottokelpoiset varallisuusoikeudet

Ulosottoa voidaan kohdistaa muun muassa seuraaviin varallisuusoikeuksiin:

• Kiinteistöjen yhteisomistusosuudet
• Virtuaalivaluuttoihin perustuvat oikeudet
• Oikeudet toistuvaan tuottoon (esim. vuokra- tai sato-osuudet)
• Irtaimen tai kiinteän omaisuuden käyttöoikeudet
• Metsästys- ja kalastusoikeudet
• Yhtiöosuudet

Ulosmittauskelvottomat varallisuusoikeudet

Kaikkia varallisuusoikeuksia ei voida pakkokeinoin realisoida. Lainsäätäjä suojaa tiettyjä oikeusasemia osapuolten henkilökohtaisten ja sosiaalisten etujen turvaamiseksi.

Tietyt oikeudet katsotaan nimenomaisesti ulosmittauskelvottomiksi:

• Oikeus avio- tai avopuolisoiden käyttöomaisuuden ja säästöjen jakamiseen, mikäli jakomenettelyä ei ole vielä aloitettu tai siitä ei ole tehty sopimusta.
• Erittäin henkilökohtaiset tai muuten siirtokelvottomat oikeudet (esim. oikeus avioliittoon, jäsenyyteen tietyissä yhteisöissä jne.)
• Sosiaalivakuutuksen luontaisedut (esim. apuvälineet, lääkkeet)
• Yritykset, joilla on erottamaton henkilökohtainen luonne (esim. pienyritys, jota yrittäjä itse yksin harjoittaa)

Peter Harlander
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Varallisuusoikeuksien täytäntöönpano alkaa silloin, kun perinteiset ulosmittaustoimenpiteet eivät enää riitä, ja vaatii siksi erityistä oikeudellista hienotunteisuutta.“

Ulosottomääräys

Ensinnäkin ulosottovelkojan on tehtävä ulosottohakemus, jossa se määrittelee täytäntöönpanovaatimuksen tarkasti. Vasta sen jälkeen tuomioistuin ryhtyy toimiin ja tarkistaa, täyttyvätkö varallisuusoikeuksien ulosoton myöntämisen lakisääteiset edellytykset.

Kun varallisuusoikeuksiin kohdistuva ulosotto tapahtuu, tuomioistuimen on pääsääntöisesti määrättävä pesänhoitaja. Tämän pesänhoitajan tehtävänä on viipymättä ja mahdollisuuksien mukaan velallisen myötävaikutuksella selvittää kaikki ulosmittauskelpoiset varallisuusoikeudet.

Ulosotto ilman pesänhoitajan määräämistä

Tietyin edellytyksin tuomioistuin voi luopua pesänhoitajan määräämisestä. Tällöin ulosottovelkojan on esitettävä hakemus, jossa hän määrittelee tarkasti kyseisen varallisuusoikeuden ja vaatii samalla sen realisointia. Jos nämä edellytykset täyttyvät, ulosottotuomioistuimen ei tarvitse määrätä pesänhoitajaa. Ulosottovelkoja on itse oikeutettu vaatimaan ja panemaan oikeuden täytäntöön ja voi nostaa kanteen tai antaa muita realisointiin tarvittavia ilmoituksia.

Pakollinen pesänhoitajan määrääminen

Laki edellyttää pesänhoitajan määräämistä tietyissä varallisuusoikeuksissa pakollisena:

• Yrityksen vuokraaminen
• Kiinteistön myynti, vuokraus tai vuokraaminen
• Yhtiöosuuden myynti
• Yhtiösuhteen irtisanominen

Koska nämä tapaukset edellyttävät asiantuntevaa hallinnointia ja oikeuksien arviointia, pesänhoitajan määrääminen on pakollinen.

Sebastian Riedlmair
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Tehokas täytäntöönpano ei tarkoita sokeaa toimintaa, vaan suunnitelmallista menettelyä lakisääteisten rajojen puitteissa.“

Varallisuusoikeuksien ulosmittaus

Ulosottomääräyksen myöntämisen myötä tuomioistuin antaa velalliselle luovutuskiellon, jotta tämä ei saa enää määrätä kyseisistä varallisuusoikeuksista. Kiellon tiedoksiannon myötä oikeus katsotaan ulosmitatuksi. Jos varallisuusoikeus on rekisteröity oikeus, kuten kiinteistöosuus, ulosmittaus toteutetaan merkitsemällä se julkiseen kirjaan tai rekisteriin.

Varallisuusoikeuksien realisointi

Pesänhoitaja muuntaa ulosmitatut oikeudet rahaksi. Laki tarjoaa tähän useita vaihtoehtoja:

• Myynti
• Huutokauppa
• Pakkohallinto
• Vuokraus tai vuokraaminen

Varallisuusoikeuden tyyppi ja tuomioistuimen hyväksyntä määräävät, minkä realisointitavan tuomioistuin sallii.

Ulosotto yhtiöosuuksiin

Myös yhtiöosuudet voidaan ulosmitata. Henkilöyhtiöissä ja osuuskunnissa pesänhoitaja voi irtisanoa yhtiön osuuden realisoimiseksi.

Osakeyhtiöissä sovelletaan tiukempia sääntöjä. Jos osakeyhtiön osuus on siirrettävissä vain yhtiön suostumuksella, kaikki osalliset (velallinen, yhtiö, velkoja, tarvittaessa muut osakkaat) tiedotetaan arvioidusta arvosta ja suunnitellusta realisoinnista. Jos yhtiösopimuksessa on lunastusoikeus, toinen osakas voi itse lunastaa osuuden kahden kuukauden kuluessa. Tällä pyritään estämään vieraiden henkilöiden tahaton pääsy osakkaiksi.

Ulosotto yritykseen

Tuomioistuin ei myönnä yrityksen ulosmittausta, jos se on erottamattomasti sidoksissa yrittäjän henkilökohtaiseen työpanokseen. Näin on esimerkiksi yksityisyrittäjän tapauksessa. Hallinnointi tai vuokraus osoittautuu käytännössä mahdottomaksi.

Yrityksen ulosmittauksessa pesänhoitaja realisoi sen ainoastaan pakkohallinnon tai vuokrauksen kautta, sillä myynti tai pakkohuutokauppa ei ole sallittua. Ulosoton keston ajan pakkohallinnoija ottaa vastuun yrityksen johtamisesta ja varmistaa, että kaikki tarvittavat toimenpiteet juoksevan toiminnan kannalta tehdään. Lisäksi tuomioistuin julkistaa hänen nimityksensä ja merkitsee sen sen jälkeen kaupparekisteriin.

Edunne asianajajan tuella

Kokenut asianajaja tarkastaa tarkasti, mitkä varallisuusoikeudet voidaan ulosmitata, ja varmistaa samalla, että täytäntöönpano suoritetaan oikeudellisesti turvallisesti ja tehokkaasti. Lisäksi hän valvoo etujasi velallisia ja kolmansia osapuolia vastaan, jotta tappiot vältetään ja vaatimukset pannaan täytäntöön täysimääräisesti.

Erikoistuneen asianajotoimiston avulla voidaan välttää tarpeettomia kustannuksia ja viivästyksiä, jotta saat selkeyttä, turvallisuutta ja realistisen arvion menestymismahdollisuuksistasi.

• Tukea vaatimustenne täytäntöönpanossa
• Oikeuksiesi ja etujesi turvaaminen kaikkia osapuolia vastaan
• Tuki koko menettelyn ajan

Usein kysytyt kysymykset – UKK