Oikeuserehdys

Oikeuserehdys

Rikoslain 9 § käsittelee oikeuserehdystä. Oikeuserehdys on kyseessä, kun henkilö toimii tietoisesti, mutta uskoo käyttäytymisensä olevan laillista. Hän ei siis erehdy tosiasioista, vaan oikeudellisesta arvioinnista. Rikoslaissa pätee periaate: ”Tietämättömyys ei vapauta rangaistuksesta.” Vain jos erehdys oli väistämätön, se voi vapauttaa rangaistuksesta.

Oikeuserehdys tarkoittaa: Uskotaan, että jokin on sallittua, vaikka se on kiellettyä.

Oikeuserehdys

Oikeuserehdys koskee oikeudellisen tilanteen virheellistä arviointia. Jos joku esimerkiksi tekee teon ja uskoo sen olevan sallittu, vaikka se on rangaistava, hän ei voi automaattisesti vedota anteeksiannettavaan erehdykseen.

Oikeuserehdyksen periaate

Periaatteessa pätee: Tietämättömyys ei automaattisesti vapauta rangaistuksesta. Oikeuserehdys on anteeksiannettava vain, jos se oli asianomaiselle väistämätön. Jos kielto oli selvästi tunnistettavissa tai oli velvollisuus selvittää oikeudellinen tilanne, teko pysyy rangaistavana.

Suora ja epäsuora kieltoerehdys

Suora kieltoerehdys on kyseessä, kun tekijä uskoo tekonsa olevan täysin sallittu. Erehdys koskee siis kiellon periaatteellista olemassaoloa.
Esimerkki: Joku olettaa, ettei tiettyä maksua tarvitse suorittaa, vaikka laki selvästi edellyttää velvollisuutta.

Epäsuora kieltoerehdys on kyseessä, kun tekijä tietää tekonsa olevan sinänsä kielletty, mutta uskoo oikeuttamis- tai anteeksiannettavuusperusteen suojaavan häntä.
Esimerkki: Henkilö olettaa toimivansa hätävarjeluna, vaikka objektiivisesti hätävarjelutilannetta ei ollut.

Moitittavuus ja anteeksiannettavuus

Oikeuserehdys on anteeksiannettava vain, jos se ei ollut moitittava. Moitittavuus on kyseessä erityisesti silloin, kun:

• vääryys oli helposti tunnistettavissa kaikille,
• tai jos tekijä ei ole ammatillisesta tai muusta velvollisuudestaan huolimatta selvittänyt oikeudellista tilannetta.

Toisin sanoen: Anteeksiannettava tietämättömyys on olemassa vain, jos huolellinenkin ihminen olisi tehnyt saman erehdyksen.

Käytännön merkitys

Oikeuserehdyksellä on merkitystä monissa rikosprosesseissa, kun syytetyt väittävät, etteivät he ole tunnistaneet teon rangaistavuutta. Käytännössä erityisen merkityksellisiä ovat seuraavat tilanteet:

• Arjen erehdykset: Pienempien lakisääteisten kieltojen tietämättömyys johtaa harvoin anteeksiannettavuuteen, koska jokainen voi hankkia tietoa.
• Ammatilliset velvollisuudet: Lääkäreillä, yrittäjillä, virkamiehillä tai muilla ammattiryhmillä on korostettu velvollisuus tuntea lainsäädäntöä.
• Oikeuttamiserehdykset: Ne, jotka uskovat toimivansa hätävarjeluna, itseapuna tai suostumuksella, vaikka tämä ei objektiivisesti pidä paikkaansa.

Vain väistämättömät erehdykset johtavat rangaistusvapauteen, muuten rangaistavuus säilyy.

Edunne asianajajan tuella

Rikosprosessi on asianosaisille huomattava rasite. Jo alussa uhkaavat vakavat seuraukset – pakkokeinoista, kuten kotietsinnästä tai pidätyksestä, rikosrekisterimerkintöihin ja vankeus- tai sakkorangaistuksiin. Ensimmäisen vaiheen virheitä, kuten harkitsemattomia lausuntoja tai puutteellista todisteiden varmistamista, ei usein voida enää korjata myöhemmin. Myös taloudelliset riskit, kuten vahingonkorvausvaatimukset tai menettelyn kustannukset, voivat painaa merkittävästi.

Erityisosaamiseen perustuva rikosoikeudellinen puolustus varmistaa, että oikeutesi säilyvät turvattuina alusta alkaen. Se antaa turvaa poliisin ja syyttäjän kanssa asioidessa, suojaa itsekriminointia vastaan ja luo perustan selkeälle puolustusstrategialle.

Asianajotoimistomme:

• tutkii, onko ja missä määrin syyte oikeudellisesti perusteltu,
• tukee sinua esitutkinnassa ja pääkäsittelyssä,
• varmistaa oikeudellisesti pätevät hakemukset, lausunnot ja menettelyvaiheet,
• tukee siviilioikeudellisten vaatimusten torjumisessa tai sääntelyssä,
• valvoo oikeuksiasi ja etujasi tuomioistuimessa, syyttäjänvirastossa ja asianomistajia kohtaan.

Peter Harlander
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Machen Sie keine inhaltlichen Aussagen ohne vorherige Rücksprache mit Ihrer Verteidigung. Sie haben jederzeit das Recht zu schweigen und eine Anwältin oder einen Anwalt beizuziehen. Dieses Recht gilt bereits bei der ersten polizeilichen Kontaktaufnahme. Erst nach Akteneinsicht lässt sich klären, ob und welche Einlassung sinnvoll ist.“

Usein kysytyt kysymykset – FAQ